Olen Haapajärveltä kotoisin. Siksipä oli mielenkiintoista lueskella noista Haapajärven hoitokokouksista joista oli tehty tutkimus. Itse en ole koskaan ollut vl vaan muista syistä on tuo herätysliike alkanut myöhemmin kiinnostamaan.
Muistan aikanaan, että Haapajärvellä oli puhetta paljonkin vl:ien kovasta sisäkurista. Nimeltä muistan erään johtajan jonka kerrottiin tekevän kotikäyntejäkin tarkastaakseen onko televisiota hankittu. 80-luvun puolivälissä ei vl:ät vielä katsoneet koulutelevisiota Haapajärvellä. Miten lienee asian laita nykyään?
Onkos muita Haapajärvisiä palstalla? Kertoilkaapas muistojanne.
Muistan aikanaan, että Haapajärvellä oli puhetta paljonkin vl:ien kovasta sisäkurista. Nimeltä muistan erään johtajan jonka kerrottiin tekevän kotikäyntejäkin tarkastaakseen onko televisiota hankittu. 80-luvun puolivälissä ei vl:ät vielä katsoneet koulutelevisiota Haapajärvellä. Miten lienee asian laita nykyään?
Onkos muita Haapajärvisiä palstalla? Kertoilkaapas muistojanne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Taitaa olla Haapajärviset vieläkin kovassa kurissa kun ei uskalleta kommentoida. Tuliko Tiitonrannan ry:llä kielto käydä näillä sivuilla?
käydä täällä. Vaikka hoitokokouksia ei enää "järjestetä", pelko elää voimakkaana sukupolvien päähän.
Luuletko tosiaan, että he (Haapajärviset) uskaltaisivat täällä suutaan avata. Syylliset kyllä etsittäisiin ja vl-Jumala kostaisi rankimman kautta...
Silloin pitää nauraa, kun jotakin nauramisen aihetta on joten annahan mennä. Kun joillekin ihmisille on suurinta hupia ajatella kaikki asiat mahdollisimman kielteisesti, sinunkin oli helppo ratkaista mielessäsi miksi haapajärviset eivät ole tähän ketjuun muutamassa tunnissa sännänneet vastailemaan. Jokaisella on vapaus kirjoittaa juuri siihen ketjuun jonka katsoo itselleen tarpeelliseksi, tämä avaus ei välttämättä kuulu niihin. Toinen mahdollisuus on se, että näillä palstoilla ei liiku haapajärvisiä, sillä suurin osa lestadiolaisista ei välttämättä edes tiedosta tälläisen palstan olemassaoloa. Ainakin kun minä olen joitakin kertoja kertonut tutuilleni (jotka eivät tosin ole haapajärvisiä:)mitä näissä ketjuissa on joistakin ajankohtaisista asioita puhuttu, he ovat olleet huulipyöreänä ja kokonaan tietämättömiä tälläisestä palstasta. Joku on joskus ottanut osoitteen ja aikonut jos muistaa käydä lueskelmassa.
edelleen joissain ihmisissä. Lienee jättänyt kaikkiin aikalaisiinsa jonkinlaiset arvet. Siitä syystä avoin julkinen keskustelu asiasta olisi varmasti siunaukseksi.
Koulu-tv:n katselu on ollut arkipäivää vl:n keskuudessa jo kohta parikymmentä vuotta.
Jospa h-järviset pelkäävät vielä sitä pohjoisen naapuripitäjän kirkkoherraa.
Elin nuoruuteni tuolla paikkakunalla, ja kuulin minäkin eri yhteyksissä huhuja iltamyöhällä pidettävistä hoitokokouksista ja erottamisista.
Kolme tilannetta muistan selvään. Aika oli 70-luvun jälkipuoliskolla.
Koulukaveri kertoi isänsä erotetun, kun ei suostunut panemaan tv:tä pois. Oli todennut, ettei ne häneltä uskoa voi viedä.
Olin kuulomatkan päässä, kun isä kerran kotiin tultuaan kertoi kuulleensa, että niitä kokouksia pitää seurakunnan kappalainen, nykyinen kirkkoherra.
Myöhemmin tapasin eräässä talossa käydessäni vanhan kumaraisen miehen, joka alkoi kertoa erottamisestaan ilmeisen pahoilla mielin. Käsitin että tilanne oli tuore. Hänet oli kutsuttu sakastiin, kynnyksellä jo am. pappi oli ärjäissyt käskyn lippalakin poistamiseksi, kertoi puhuttelusta muutakin, josta en muista enää muuta kuin toteamuksen, ettei hän olisi voinut uskoa sellaista kyseisestä papista. Päätti puhelemisensa hymähtäen, että mitäpä hän näitä vieraale.
Koulukirkoissa ja rippikoulukäyntjä kerätessä ja joskus muulloinkin kirkossa käydesäni kuulin tuon papin teatraalisia ja paatoksellisia saarnoja. Ääni kohoten vähä vähältä, väristyksiä ylhäältä ja alhaalta, kovaa ja hiljaa ja siltä väliltä kaikkea mahdollista tunteen lietsontaa ja pyhää vihaa ja uhkaa puuskuen. Välillä suoraa huutoa, kirjaimellisesti. Jallitusta niin kauan että väki alkoi nostella käsiä ja itkeskellä. Kun ensimmäisen käden sai nostatettua itkuisin äänin pyytämään saanko minäkin... niin sitten oli helppoa, muut seurasivat perässä, käsiä nousi ylös kiihtyvään tahtiin joka puoleella kirkkoa. Sitten saattoikin lopetella saarnansa kurkkua kuristavalla itkulla kyynelöimisellä ääni vavisten tukahtuen ylenpalttisesta synnintunnosta maalaillessaan itsensä kaikkein syntisimmäksi ja kurjimmaksi ja mahdottomimmaksi kaikista koko läsnäolevassa joukossa.
En osaa kuvailla sitä, miltä se näin ulkopuolisesta vaikutti. Olin tyytyväinen, ettei meidän vanhemmat sentään noin hulluja olleet.
Voisi hyvin olla, että tällä saarnaajalla on myös näyttelijänlahjoja, koska hän on kirjoittanut runokirjojakin. En tiedä millaisia ovat, sillä jotenkin en ole tuntenut mielenkiintoa lukea niitä. Muutama vuosi sitten näin kirjakaupassa hänen runoteoksensa ja mieleeni tuli noita muistoja ja varsinkin alakuloinen vanhaisäntä.
Täälä on selitetty terrorin syyksi maallikkomoukat, mutta tässä oli/on teologi ja pappi.
En paljasta mitään salaisuuksia, kaikki tuolla paikkakunnalla silloin eläneet tämän tietävät. Tähdennän vielä, että kyseessä olivat sunnuntaiaamun jp:t, mitä meno on ollutkaan "omalla porukalla".
Haapavedestäkö on kyse?
on meno ollut omassa turvallisessa hoitokokousympäristössä lukittujen ovien takana?
Joku voisi kertoa siitäkin, jos sattuu täällä lueskelemaan.
Jäi tuossa puoliyön tokkurassa puuttumaan, että loppuhuipennuksena oli siis kappalaisemme oma värikäs ja tunnekylläinen synninpäästön aneleminen.