"Päästöjen osalta autoja koskee sääntö E 15/04. Helpoin tapa on asentaa katalysaattori mikäli auto ei ole merkitty vähäpäästöiseksi. Ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asennuksen tai ahtimella varustetun moottorin muutoksen, esim. ns lastuvirityksen, jälkeen on moottorin teho selvitettävä tehomittauksella."
Siis tarkottaako toi nyt sitä, että vaikka auto on vähäpäästöinen niin siihen saa asentaa turbon ilman päästömittausta kunhan auto on vanhempi kuin 92-vuotinen??
Siis tarkottaako toi nyt sitä, että vaikka auto on vähäpäästöinen niin siihen saa asentaa turbon ilman päästömittausta kunhan auto on vanhempi kuin 92-vuotinen??
Vastaukset 19
Vanhimmat
Itse olen asentamassa ahdinta 80-luvun autoon ja konttorilla sanoivat että vanhempi kuin 92 mallinen ei tarvitse olla vähäpäästöinen ja mittausta ei tarvita.
Eli, jos auto on alle 92- vuosimallia, mutta vähäpäästöinen niin ei tarvi kumminkaan päästömittauttaa?
Tuo vuosimallihomma ei kyllä täysin päde.Jos rekisteriotteessa on maininta vähäpäästöisyydestä (itsellä vm-90 auto), pitänee mittaus suorittaa.
No menkääpä tänne:http://www.proturbo.fi/index_fin.htm ja sieltä asennukset vasemmasta laidasta!
Minulla on Pontiac firebird formula -89 ja rekisteri otteessa lukee vähäpäästöinen ja olen saanut Spinner lehden toimittajalta tälläisen tiedon jos otteessa lukee vähäpäästöinen niin se on aina vähäpäästöinen eikä sitä saa siita rek...otteesta pois millään keinolla !
Ahtaminen sinällään ei nosta moottorin pakokaasupäästöjä, jos vain kaikki on kunnossa - säädöt mukaanlukien. Lopputulos saattaa olla jopa päinvastainen (= vähäpäästöisempi) polttoaineen palamisprosessin ollessa ahtamisen myötä aiempaa täydellisempi !
Mihin perustuu palamisprosessin paremmuus ahdetussa moottorissa ?
Tämän tiedon sain kun kysyin Spinner lehden toimittajalta ja hän oli saanut tiedon joltakin asiantuntialta !
Onhan tuo toki mahdollista mutta todistamisvelvollisuus säilyy silti sillä turbon laittajalla... eli tervemenoa VTT:lle.
No silloinhan asia on selvä nakki.
Jos jonkun kolmannen luokan pilalehden tai vastaavan toimittaja on asian kuullut omin korvin, niin sen on pakko olla totta.
Tuo palamisprosessin _mahdollinen_ parantuminen perustuu siihen, että joissain moottoreissa tai oikeastaan kaikissa polttomoottoreissa palamistilan muoto ja pituus ovat kompromisseja. Kun samaan tilaan tuodaan enemmän palamiskelpoista polttoaine-ilmaseosta, nousee seoksen reaktiivisuus eli sen palamisnopeus, huippulämpötila ja kyky tehdä työtä lisääntyy verrattuna ahtamattomaan polttoaine-ilmaseokseen. Yksinkertaistaen happi- ja hiilivetymolekyylit ovat lähempänä toisiaan ja niiden lämpöliike kiivaampaa. Seurauksena tästä, ahtimen ahtaessa ja moottorin pyöriessä yleensä 2000-4000 kierrosta minuutissa, laskee palamattomien hiiliyhdisteiden osuus pakokaasussa verrattuna ahtamattomaan tilanteeseen. Sitä vastoin typenoksidit tyypillisesti lisääntyvät. No, kuka mitäkin päästöä pitää pahempana tai parempana, on sitten jo poliittinen kysymys. Kolmikammioinen katalysaattori auttaa jonkun verran typenoksidien pelkistämisessä, joten kyllä se katalysaattori olisi hyvä olla, jos autossa on ahdin.
P.S. Ahtimella tarkoitan pakokaasuahdinta eli turboa tai mekaanista ahdinta tai Stokesin pumppua tai kompressoripumppua tai...mitä vaan jolla ahdetaan palamistilaan merkittävä ylipaine.
Tuo sinänsä hyvä selostus on suoraan dieselmoottorin ahtamisen etuja käsittelevää tarinaa.
Bensiinimoottorissahan samaan palotilaan ei ahdetussa tuoda enempää polttoaine-ilma seosta.
Jos ahtopainetta nostetaan niin puristus-/palotilaa on suurennettava, ja seoksen puristuspaineen ja lämpötilan maksimin määrää polttoaineen puristuskestävyys.
Lämpöliike ei voi olla suurempi, ei myöskään paine, ja reaktiivisuudesta vois vaan kysyä, että mitä se sitten lienee, kun edes ahtopaineen kasvun virtausnopeutta lisäävä väikutus ei toimi, kun puristustahti jää vähemmälle, ja palotila suuremmaksi, niin muotoilulla ei saada edes niinkään hyvää mekaanista liikettä seokselle, kuin vapaastihengittäville.
Kyky tehdä työtä on myös outo käsite, paine tekee työtä pituusyksikköä kohti vain riippuen sen suuruudesta eikä ahdetun moottorin maksimipaineet juuri poikkea ahtamattomista ja ahdetun moottorin suurempi työmäärä tulee siitä, että paisuntavaiheessa paine ei laske yhtä nopeasti, vaan säilyy aika suurena loppuun asti ja purkautuu pakokanavaan suuremmalla paineella.( tämän täkia se hyötysuhdekin heikkenee, vaikka osa saadaankin turbolla takaisin.
Päästöjen muodostuminen on suunnilleen samanlaista molemmilla moottoreilla, kun huomioi, että mensiinimoottorissa kuormituksen osuus vaikuttaa huomattavasti enemmän.
Taidat olla sen kolmannen luokan pilalehden pelle hahmo jutuista päätellen !
Kyllä mää bensiinimoottorin ja dieselmoottorin tiedän mutta mikä ihmeen mensiinimoottori ?
Se on multi-emission-naturalaspiration-moottori.
Oleppa hyvä ja pidä typeryytesi ominasi.
Samat sanat mee sä lukee sita V... Akuankkaa vaan, penaali pena !
Meinasin tuota ton sierran turbottaa. Onko sierraan turbo-kittiä??? Ja onko joku turbottanu sierran?
mutta huonoin seurauksin ,kuten tarinan tunnemme.
minä olen, toisin 15 v sitte, ohc / kaasari.
kysyppä lisää....