Odotin innolla toista lastani helmikuussa 06.Menin yksityiselle ultraan koska neuvolasta neuvoivat,ei löytynyt kun vähän nestettä ja ruskuaispussi,tulin itkuisena kotiin,sain uuden ajan kahden viikon päähän.
Toivoin joka päivä että vauva asustelee kohdussani,menin iloisin ja toivokkain mielin uudestaan ultraan,ei löytynyt mitään =(
maailmani romahti,miksi minulle..olenhan saannut jo yhden terveen tyttären.
gynekologi vaan lohdutti että voitte koittaa uudestaan kun menkat ovat alkaneet,surin silti vaikka vauvaahan ei ollutkaan kun oli Tuulimunasta kyse.
Ystäväni odottaa myös toista,ekat lapsemme ovat syntyneet 5 päivän ikäerolla,ensin meidän rakas tyttömme ja sitten heidän poika.
nyt hän saa sitten syyskussa toisen ja olen jotenkin kateellinen hänelle,koska hänen raskaus sujuu hyvin ja heille tulee terve lapsi.
itkeskelen usein mutta olen päättänyt selvitä vaikka en voikkaan tavata ystävääni enää niin usein hänen onnensa takia.
kuitenkin..
sain siis lähetteen keskussairaalaan naisten polille,menin sinne ja siellä ultraan.
toivoin vielä että vaava löytyy mutta ei ;(
sain lääkkeellisen keskeytyksen koska sitä toivoinkin,kohtuni oli jo hajoamistilassa (siis sisältö oli,istukka sun muut)
se oli järkytys kuulla,melkein aloin taas itkemään =/
Sain suun kautta MifeGyne tabletin ja kotiin sain neljä Cytotec tablettia.
Käskivät laittaa noin seuraavan päivän aikana,heräsin jo kuudelta ja heti laitoin ne aamulla.
meni pari tuntia,alkoi hirveät kivut ja meni tunti kun verenvuoto alkoi todella runsaana,oikein pelästyin koska sehän on yleensä menkka verta runsaanpaa.
otin panacodia ja toista särkylääkettä joita minulle määrättiin.
kivut lakkasivat mutta verenvuoto oli todella runsasta.
kävin pöntöllä melkein 10 minuutin välein pusaamassa isoja verisiä "palloja" ulos.se oli todella karmaisevaa.
kun tunsi oikein että sieltä tulee jotain isoa =(
pönttöön en pystynyt katsomaan,se oli kauheeta.
Päivän aikana noita tuli aika paljon ja sitten iltaan kohden se muuttui vereksi pelkästään.
yöt ja seuraavan ja ekan päivän käytin mammojen isoja vaippoja koska veri oli todella runsasta.
tänään olen pystynyt jo laittamaan tavallisen yösiteen ja yöksi siis vielä mammojen vaipat.
kipuun olen syönnyt joka päivä särkylääkettä.
myös supistelee vielä aika paljonkin mutta voiton puolella ollaan jo.
sain verikokeeseen ajan kahden viikon päähän.
toivottavasti tämä vuoto on jo ohi silloin kun ei voi laittaa farkkujakaan jalkaan ulos lähtiessä.
Suren vieläkin mutta onneksi aika menee nopeasti ihanan tyttäremme kanssa touhutessa,onhan meille suotu hänet =)
ja joskus toivottavasti se toinenkin tulee,ei ihan heti kuitenkaan.
olen pelännyt että kivut olisivat olleet pahempia mutta onneksi ei niin pahoja kuitenkaan.
tsemppiä kaikille muille jotka pähkäilevät lääkkeellisen keskeytyksen kanssa,varmaan kaavinta olisi ollut nopeampi,tai olisikin koska olen sen joskus nuoruudessani tehnyt mutta kyllä mielummin otin lääkkeet kun kaavinnan =)
Toivoin joka päivä että vauva asustelee kohdussani,menin iloisin ja toivokkain mielin uudestaan ultraan,ei löytynyt mitään =(
maailmani romahti,miksi minulle..olenhan saannut jo yhden terveen tyttären.
gynekologi vaan lohdutti että voitte koittaa uudestaan kun menkat ovat alkaneet,surin silti vaikka vauvaahan ei ollutkaan kun oli Tuulimunasta kyse.
Ystäväni odottaa myös toista,ekat lapsemme ovat syntyneet 5 päivän ikäerolla,ensin meidän rakas tyttömme ja sitten heidän poika.
nyt hän saa sitten syyskussa toisen ja olen jotenkin kateellinen hänelle,koska hänen raskaus sujuu hyvin ja heille tulee terve lapsi.
itkeskelen usein mutta olen päättänyt selvitä vaikka en voikkaan tavata ystävääni enää niin usein hänen onnensa takia.
kuitenkin..
sain siis lähetteen keskussairaalaan naisten polille,menin sinne ja siellä ultraan.
toivoin vielä että vaava löytyy mutta ei ;(
sain lääkkeellisen keskeytyksen koska sitä toivoinkin,kohtuni oli jo hajoamistilassa (siis sisältö oli,istukka sun muut)
se oli järkytys kuulla,melkein aloin taas itkemään =/
Sain suun kautta MifeGyne tabletin ja kotiin sain neljä Cytotec tablettia.
Käskivät laittaa noin seuraavan päivän aikana,heräsin jo kuudelta ja heti laitoin ne aamulla.
meni pari tuntia,alkoi hirveät kivut ja meni tunti kun verenvuoto alkoi todella runsaana,oikein pelästyin koska sehän on yleensä menkka verta runsaanpaa.
otin panacodia ja toista särkylääkettä joita minulle määrättiin.
kivut lakkasivat mutta verenvuoto oli todella runsasta.
kävin pöntöllä melkein 10 minuutin välein pusaamassa isoja verisiä "palloja" ulos.se oli todella karmaisevaa.
kun tunsi oikein että sieltä tulee jotain isoa =(
pönttöön en pystynyt katsomaan,se oli kauheeta.
Päivän aikana noita tuli aika paljon ja sitten iltaan kohden se muuttui vereksi pelkästään.
yöt ja seuraavan ja ekan päivän käytin mammojen isoja vaippoja koska veri oli todella runsasta.
tänään olen pystynyt jo laittamaan tavallisen yösiteen ja yöksi siis vielä mammojen vaipat.
kipuun olen syönnyt joka päivä särkylääkettä.
myös supistelee vielä aika paljonkin mutta voiton puolella ollaan jo.
sain verikokeeseen ajan kahden viikon päähän.
toivottavasti tämä vuoto on jo ohi silloin kun ei voi laittaa farkkujakaan jalkaan ulos lähtiessä.
Suren vieläkin mutta onneksi aika menee nopeasti ihanan tyttäremme kanssa touhutessa,onhan meille suotu hänet =)
ja joskus toivottavasti se toinenkin tulee,ei ihan heti kuitenkaan.
olen pelännyt että kivut olisivat olleet pahempia mutta onneksi ei niin pahoja kuitenkaan.
tsemppiä kaikille muille jotka pähkäilevät lääkkeellisen keskeytyksen kanssa,varmaan kaavinta olisi ollut nopeampi,tai olisikin koska olen sen joskus nuoruudessani tehnyt mutta kyllä mielummin otin lääkkeet kun kaavinnan =)
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinulle myös sanoisin että lue iltalehden juttu (to 23.3) juttu "aborttipilleri voi tappaa" siinä just kerrottiin mifegynen aiheuttamista kuolemista.siinä nimittäin komplikaatioina voi olla liian runsas verenvuoto.siinä sanotaan myös että mifegyneä saa käyttää vain sairaaloissa, missä on lupa suorittaa raskauden keskeytyksiä ja sielläkin valvonnan alla.
Mua kuitenkin seurattiin sairaalassa koko ajan sen 2 päivää, kun niitä pillereitä sain. Ja siis kätilö laittoi ne cytotecit, en saanut edes itse laittaa. ihmettelen, kun tästä on niin monia käytäntöjä! Ja siis tosiaan voi olla vaarallista mennä kotiin tollasen vuodon kanssa, yksi tuttuni oli joutunut samanlaisessa tapauksessa illalla ampparilla sairaalaan kun vuoto oli niin runsasta, että häneltä meni taju!
itselleni ei tullut edes mieleen, että olisin lähtenyt kotiin pillereiden kanssa, tai että olisin ne itse laittanut - mulle sanottiin suoraan mitkä on sävelet ja valvonnassa sairaalassa koko ajan.
mistä johtuu et on eri käytäntöjä??? miksei kaikissa sairaaloissa ole sama ohjeistus ja kuinka kauan vielä pelleillään ihmisten hengillä ennenkuin tajutaan kieltää kyseisen lääkkeen käyttö omin päin.monet kirjoittavat et kaikki on menny hyvin ja "tää on hyvä juttu".eipä sen tarvitsekkaan kuin kerran epäonnistua.kuitenkin jatkuvasti saa kuulla tai lukea että on meinannut käydä huonosti.
itselleni keskeytys oli ensimmäinen. en tiennyt siitä mitään ja kun itkun sekaisena istut lääkärin vastaanotolla jossa on juuri kerrottu että pitää keskeyttää, ainut mitä osasin sanoa kun kysyttiin kaavinta vai lääkkeellinen oli "en tiedä".lääkäri suositteli lääkkeellistä.luulin helpoksi toimenpiteeksi,mutta erehdyin.
miettikää siis tarkasti kannattaako riskeerata henkeänsä jos tulee tällainen tilanne eteen!
Tietysti se on normaalia että pääsee kotiin,ei tehnyt edes mieli jäädä minnekkään sairaalaan..no way..minäkin sain kotiin cytotecit jotka itse laitoin,tuntui mukavalta saada itse laittaa kun joku täti olisi hiplannut :D
luin kyllä aamulla ennenkun lähdin sairaalaan että joku oli niihin kuollut mutta en pelännyt yhtään..
Minulla todettiin nyt maaliskuussa ekassa ultrassa keskenmeno, sikiö oli "kuollut" n. viikolla 8. Sain valita lääkkeellisen ja kaavinnan välillä, oikein ystävällinen oli lääkäri. Sanoi, ettei puolla kummankaan menetelmän puolta, mutta koska minulle on tehty yksi sektio, sanoi että kaavinnassa on omat riskinsä seuraavan raskauden suhteen. Minulle annettiin ne kohtua tyhjentävät lääkkeet kättärillä kolmen tunnin välein, alkaen kello 8. Kohtu alkoi tyhjentyä oikein "humisemalla" kello 15. Kivut oli kovat ja surukin. Koin pahimmaksi maata siellä "laitapuolen" kulkijan vieressä. Käsittääkseni samalla osastolla tehdään myös lääkkeelliset abortit. Nyt se on ohi, vuotoa kesti kaksi viikkoa. Olen käsitellyt asian. Ajattelen niin, että luonto hoiti asian näin. Olen henkisesti valmis uuteen raskauteen, en kuitenkaan tee siitä mitään pakkomiellettä. Uskon ja toivon saavani vielä lisää lapsia. Kokemuksia on moneen junaan. Kokemus on ikävä, mutta siitä selviää ja on taas siltä osin viisaampi.
Jos olisi ollut kuollut sikiö niin kaavintaan,en olisi halunnut että pönttööni lorahtaa jotain isoa ja kammottavaa,niinkuin sikö,yök.. =((
mutta oli tuulimuna joten sikiöö ei ollutkaan niin suostuin lääkkeelliseen,se oli ihan ok kokemus,verta tuli parin viikon ajan,loppu viikko pientä vain ja ekoina päivänä klimppistä mutta muuten tuli vain verta.
kipulääkkeet auttoivat kipuun yllättävän hyvin.
Moikka
Sulla on nyt dramaattinen asenne, tuossa viikolla 8 sikiö on kahvinpavun kokoinen ja siten en itse vielä sitä vauvana ajattele. Jos muistat bilsan kirjasta kuvia lajien kehityksestä niin tuossa alkuvaiheessa mm.sian ja ihmisen sikiöt muistuttavat toisiaan. Olihan se epämiellyttävä kokemus, mutta liikaa ei pidä lähteä dramatisoimaan, sitä on tässä itsekkäässä yhteiskunnassamme muutenkin liikaa. Aina on synnytetty ja aina on keskenmenoja ollut. Ja Luojan kiitos lääketiede on näin kehittynyt. Itse olisin varmaan vielä 50-luvun Suomessa lukeutunut niihin naisiin, jotka kuolivat esim. kohtutulehdukseen, koska keskenmenoni ei käynnistynyt spontaanisti.