Älyköt asuvat maaseudulla
Tutkimuksen mukaan maaseudulla asuvien älykkyysosamäärä on keskimäärin 107 ja kaupunkilaisten 99.
Tutkijat arvelevat eron johtuvan siitä, että haasteellisempi elinympäristö ja monipuolisempi ruokavalio ovat kehittäneet maaseudulla asuville suuremmat aivot kuin kaupungeissa asuville.
Tutkimuksen mukaan maaseudulla asuvien älykkyysosamäärä on keskimäärin 107 ja kaupunkilaisten 99.
Tutkijat arvelevat eron johtuvan siitä, että haasteellisempi elinympäristö ja monipuolisempi ruokavalio ovat kehittäneet maaseudulla asuville suuremmat aivot kuin kaupungeissa asuville.
Vastaukset 17
Vanhimmat
laita linkki !
Tätä soveltaen:
http://www.iltalehti.fi/2006/03/27/200603274308679_uu.shtml
..niin voimme hieman tarkastella niitä!
Johtopäätös ja suora seuraus tästä:
http://www.iltalehti.fi/2006/03/27/200603274308679_uu.shtml
lukihäiriö? Minun mielestäni Saksa on etelämpänä kuin Suomi.
vähintään "rennolla otteella".Itse asiassa tutkimus ei ota mitään suoranaista kantaa ihmisten asumisympäristön ja älykkyyden suhteeseen.
Suomi sijoittui sijalle 12 eli ei lähellekään kärkeä. Euroopan maista Suomi on vähiten urbanisoitunut - semmoisenkin johtopäätöksen tutkimuksesta voisi siten tehdä, että maaseudulla asuminen ei ainakaan lisää älykkyyttä. Ja lisää: selittäisiköhän Suomen vaatimaton sijoitus myös vihdoin senkin, miksi suht. teollistuneessa Suomessa on edelleenkin suuri agraaripuolue? Suurempi kuin missään muussa kehittyneesä maassa.
Ovat aina latelemassa tyhmyyksiään päästään ulos. Oikeita tyhmyyden esikuvia.
Senhän todistaa tuo Iltalehdessä esitelty tutkimuskin, jonka mukaan saksalaiset ovat Euroopan älykkäin kansa. Miksi niin? Siksi, että he asuvat lähes 90 %:sti kaupungeissa tai ainakin meikäläisittäin kaupunkimaisissa kylätaajamissa, joissa elämä on virikkeellisempää ja älyä sekä sosiaalisia avuja kehittävämpää.
Juuri siksi saksalaiset ja muutkin keski-eurooppalaiset ovat hakeutuneet asumaan tiiviisti yhdessä, jopa maanviljelijätkin, joiden pellot ovat usein kaukanakin kylän ulkopuolella.
Suomalais-maalainen asumistapa kukin maittensa keskellä ei noita avuja kehitä. Ja se nähdään mm. täällä yksinkertaisuutena, vähätietoisuutena ja kamalana foobbisuutena kaikkea vähänkin tuntemattomampaa kohtaan.
Sitä paitsi maalla asuvat ovat jo lähtökohtaisesti heikompaa kantaa, kun rohkeimmat ja yritteliäämmät ovat sieltä jo useissa sukupolvissa muuttaneet kaupunkeihin.
kyllä oli paha rimanalitus.
häiriintyneiden tilstoa. Tästä on tutkimus.
Toki monen aikoinaan on ollut pakko muuttaa maalta kaupunkiin myös siksi, että maat ja talon on perinyt vain yksi sisaruksista, yleensä vanhin poika, ja myöhemmin on muutettu työn perästä kaupunkeihin, joissa nuo sinne aikaisemmin tulleet ja yritteliäiksi pakotetut ovat luoneet työpaikkoja toisin kuin maalle jääneet.
Kyllä se on todellakin moneenkin kertaan tutkittua asiaa, että rohkeimmat ja yritteliäimmät ovat ensiksi ja helpoiten jättäneet kotiseutunsa ja lähteneet joko kaupunkeihin tai siirtolaisiksi muihin maihin. Juuri noiden rohkeiden ja yrietteliäiden maahanmuuttajien ansiosta Amerikkakin on kehittynyt sellaiseksi kuin on, ja yhä siellä näkyy tuo maahanmuuttajien erinomainen perimä.
Aika lailla samoin on asia myös Helsingissä ja muissakin suurimmissa kaupungeissamme.
Kyllä se on pääsäänöisesti - poikkeuksiakin on - ollut sitä saamattominta väkeä, joka sinne kotiseuduilleen on jäänyt huolimatta siitäkin, että heille ei ole siellä kunnollisia olinteita. Juuri siksi on syntynyt tuo kepu-Suomi, joka hyvin suuressa määrin on nyt muun Suomen elätettävänä.
peri mitään. Joka sukupolvi lunastaa aina työpaikkansa itse maanviljelijänä. Ne siarosuuslainat jotka on valtion myötävaikutuksella saatu ovat menneet tosiasiassa kaupunkin rakentamiseen. Nyt sitten tälläkin kanavalla vittuillaan oikein urakalla maalaisten rahoitusetuja.
Sitä onko ne lähtijät olleet parhaita, en tiedä, ainakaan minä en ole siihen johtopäätökseen tullut. Amerikkaan on lähtenyt täältä Eteläpohjanmaaltakin paljon ihmisiä, minunkin lähisukulaisia yli kymmenen on helppo nimetä. Toiset ovat siellä pärjänneet, toisista ei ole laivaan astumisen jälkeen mitään kuulunut. Suurin osa on kiitetty kuolleeksi kun ikä on lainmukaan niin määrännyt tehtäväksi.
Nykyisin maatalous on niin vaativa ala, ettei kyllä menestymisen mahdollisuutta ole kun parhailla.
Minullakin on pitkin Eteläsuomea siskoja ja veljiä, ei heidän keskiarvonsa sen parempia olleet kun minunkaan. Se kuka lähti tai joutui lähtemään oli yhtä paljon sattumaa kun jotain muuten perusteltua.
Tuollainen leimaaminen tyhmiin maalaisiin on loukkaavaa, ajattelisi ettei kukaan itseään sivistyneenä ihmisenä itseään pitävä sellaiseen alistuisi.
Ja eiköhän ne City-ihmiset joitata sinäkin eniten hulluksi haukut ole niitä kaupunkilaisia.
Sosiaaliavun varassa varmasti kaupungeissa asuu suurempi prosentti ihmisista kun maaseudulla.
Korhonen ilmaisee joskus itseään turhan monisanaisesti, joten maksetaan potut pottuina:
Esimerkkinä seuraava tosikertomus.
Se sijoittuu Australiaan. Siinä kohtaavat kaupunkiälyn luoma huipputekniikka ja perinteistä tekniikkaa käyttävä ikiaikainen maalaisäly. Se olisi yhtä hyvin voinut tapahtua Suomessakin – tosin hieman erilaisissa puitteissa. Kun älykkääksi itseään luuleva kaupunkilainen ja maalainen kohtaavat, lopputulos on yleensä sama kuin tässä kertomuksessa.
Australia on laaja manner. Siellä kaupunkien syntymiseksi tarvittavaa väestökeskittymää ei koskaan muodostunut ennen eurooppalaisten saapumista. Tämä säilytti aboväestön kivikautisen kulttuurin. Koska heillä ei ollut kirjoitettua kieltä, heidän täytyi käyttää muita menetelmiä tärkeiden tietojen säilyttämiseen ja niiden välittämiseen sukupolvelta toiselle.
Australian mantereen kartan, maastotietojen ja vesipaikkojen muistamiseen he käyttivät nerokasta tallennusmenetelmää joka tunnetaan nimellä ”Näkymättömät polut”, (Dreaming tracks; Song lines) josta selostus seuraavassa:
*******************************************************
”Halki Australian mantereen kulkee näkymättömiä laulureittejä, polkuja, joita pitkin myyttisen uniajan toteemiesi-isät kulkivat. Maaston muodot muuttuvat osaksi tarinoita: tuo kukkula on lepäävä liskoesi-isä, nuo kiviröykkiöt esi-isän vauvoja. Kukin alkuasukas on perinyt kappaleen laulua, joka kuvaa esi-isän vaellusta. Sen avulla hän voi laulaa esiin maiseman. Laulun avulla maa ja sen olennot alunperin luotiin, ja sitä erehtymättömästi toistamalla sen olemassaoloa pidetään yllä. Sama laulu voi jatkua koko Australian halki, vaikka laulajien kielet ja kulttuurit vaihtuvat.
Laulureitit toimivat myös kauppareitteinä, joita pitkin simpukankuoret vaeltavat sisämaahan ja linnunhöyhenet rannikolle. Laulut itsekin ovat kaupankäynnin välineitä. Ihminen on alunperin kehittynyt nykyiseen muotoonsa nimenomaan autiomaassa tai puoliaavikolla. Siellä hänen on täytynyt jatkuvasti kulkea eteenpäin ruokapaikalta toiselle. Tieto oikeasta tiestä on ollut alkuihmiselle elintärkeää. Siihen hän on tarvinnut kieltä – laulua – jonka avulla elintärkeät maaston piirteet on välitetty sukupolvelta toiselle. Tämän alkuperäisen elämäntavan viimeinen jäänne ovat aboriginaalien laulureitit. Suuri osa Australian laulureiteista kulkee mantereen poikki pohjoisesta etelään, suuntaan josta abot ovat muinoin vaeltaneet maahansa.”
************************************************************
Aavikkovaelluskisa maalais-abo vs. kaupunkilaispellet satelliittipaikantimineen
Juuri tämän menetelmän ansiosta eräs vanha abo hakkasi v.2000 Australiassa järjestetyssä aavikkovaelluskisassa leikiten huipputekniikalla varustetut kansainväliset kilpakumppaninsa. Hänen kovin valttinsa oli tämä edellä selostettu ikiaikainen tiedontallennusjärjestelmä, joka sisältää kaikki hengissä pysymisen ja perille pääsyn kannalta tärkeät tiedot. Vaikka muut kilpailijat pystyivät varustevalikoimaansa sisältyvän kätevän satelliittipaikantimen avulla määrittelemään tarkalleen sijaintinsa ja viivasuoran reitin aavikon yli määränpäähän, paikannin ei esimerkiksi kertonut missä vesipaikat ovat.
Osanottajat lähetettiin matkaan starttipistoolin laukauksella. Kaupunkilaispellet ryntäsivät matkaan puolijuoksua, titaanista valmistettuja keveitä varustekärryjään lykäten satojen kilometrien taipaleelle. Vanha maalais-abo nousi rauhallisesti varjosta kaupan katoksen alta ja lähti löntystelemään rauhallisesti muiden perään. Varusteena hänellä oli muovikassi, jossa oli ehkä vesipullo ja pari purkkia aaltopeltisesta pikkupuodista ostettua ”nötköttiä”.
Parin viikon päästä kun ensimmäinen näistä huippuvarustelluista kilpailijoista nilkutti henkihieverissä maaliin, hän kuuli vanhan abon saapuneen jo kaksi vuorokautta aikaisemmin ja näki hänet nuokkumassa varjossa katoksen alla. Vajaan vuorokauden kuluttua saapui vielä yksi huonossa kunnossa oleva kilpailija. Sitten ei saapunut enää ketään. Kaikki muut olivat hienoista varusteistaan huolimatta uupuneet välille ja keskeyttäneet.
Tämä tositapahtuma todistaa maalaisälyn puolesta.
"Sitä paitsi maalla asuvat ovat jo lähtökohtaisesti heikompaa kantaa, kun rohkeimmat ja yritteliäämmät ovat sieltä jo useissa sukupolvissa muuttaneet kaupunkeihin."
Asia on kyllä päinvastoin. Heikoimmat ja tyhmimmät ovat aina lähteneet kaupunkeihin. Ei kai vanhaisäntä anna tilaansa tyhmimmälle vaan fiksuimmalle lapselleen.
JKK on itse elävä esimerkki kaupunkiin muuttaneesta älykyysvaheesta kärsineestä maalaisesta. Tässä tapauksessa (kun JKK kaupunkiin muutti) maalaisten keskimääräinen älykkyys nousi huomattavasti ja kaupunkilaisten laski hieman!
Palstan ainoa "järkevä" kirjoittajakin päätti sitten osoittaa todellisen sivistymättömän ja moukkamaisen puolensa.
Hyvä niin, eipä enää erotu palstan muista roskapostittajista.
päätoimisilta viljelijöiltä,tämäkin aiheuttaa hieman närää.
pudottaa huomattavasti se, että keriskin lasketaan kaupunkilaisiin. Valitettavasti.