Laskeskelin juuri että kun kotiudun sairaalasta putoan edelleen talouskuoppaan (niin kauan kun viimeinen sairaalamaksu on maksettu).
Sosiaalitoimen avustuksen ja laskujen maksamisen jälkeen käyttööni jää ruhtinaalliset 130. Sillä sitten pitäisi elää kotona eli ostaa ruoat, bussiliput ja viettää jotenkin vapaa-aikaa.
Ja näin euroaikana tuolla rahalla ei paljon saa, varsinkin kun pitää ruokien lisäksi ostaa wc-paperit, saippuat ynnä muut. Hiuksetkin pitäisi olla siistit (väri yms), shampoot jne. Että kun kelaa että yhtenä päivänä ostaa ruokaa kympillä, toisena hiusväriä ( halvimmillaan 7 euroa) ja sitten poikkeaa baarissa tai kahvilla ( 5 Euroa) niin johan on yli 20 mennyt!
Että koita nyt elää sillä... Että sitten vielä pitäisi lääkkeetkin kustantaa. Suomiko muka hyvinvointivaltio???!!!
Sosiaalitoimen avustuksen ja laskujen maksamisen jälkeen käyttööni jää ruhtinaalliset 130. Sillä sitten pitäisi elää kotona eli ostaa ruoat, bussiliput ja viettää jotenkin vapaa-aikaa.
Ja näin euroaikana tuolla rahalla ei paljon saa, varsinkin kun pitää ruokien lisäksi ostaa wc-paperit, saippuat ynnä muut. Hiuksetkin pitäisi olla siistit (väri yms), shampoot jne. Että kun kelaa että yhtenä päivänä ostaa ruokaa kympillä, toisena hiusväriä ( halvimmillaan 7 euroa) ja sitten poikkeaa baarissa tai kahvilla ( 5 Euroa) niin johan on yli 20 mennyt!
Että koita nyt elää sillä... Että sitten vielä pitäisi lääkkeetkin kustantaa. Suomiko muka hyvinvointivaltio???!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saithan kuitenkin hoidon, josta maksat nimellisen korvauksen.
Saat valtiolta rahaa, et ole pelkästään omaisverkon varassa; lapset eivät ole sosiaaliapusi.
Voit kirjoittaa nettiin kait omalta koneeltasi.
Et makaa kadulla odottamassa kuolemaa.
Asiat on vielä hyvin.
On mahdollisuus jatkaa.
Elämäähän se on käydä baarissa olusella/kahvilla tai värjätä pörröä.
Jos vaihtoehtona on ruokaa jääkaapissa niin ehkä kannattaisi jättää edelliset väliin?
Eihän tuo hiusväri nyt niin tärkeä voi olla!?
Esim. Ollaan oltu vähissä rahoissa jo vuosia sairasteluni ja pätkätöiden vuoksi. Kampaajalla en ole käynyt KOLMEEN vuoteen. Olishan se kiva, mutta mieluummiin valitsen sen ruoan jääkaapinvalon seuraksi. Miehen hiukset leikkelen itse "kotiparturilla". Omat ovat pitkät ja niitä ei tarvitse muuta, kuin latvoja vähän tasoitella. Sen tekee yleensä joku kaveri tai äitini. Hiusvärin olen ostanut viimeksi yli vuosi sitten.
No, ehkä tää pitkä kituuttaminen saa kaipaamaan tiettyjä asioita. Mun mielestä kuntoutuakseen ihmisen tarvii olla siisti jo senkin takia että kelpaa työmarkkinoille ja tuo vapaa-ajan vietto on henkistä hyvinvointia sekin. Että ajattelin vaan että kun on pitkään kärsinyt laitoksessa ei tunnu kovin kivalta että sairauden takia pitäis luopua kaikesta mikä ennen oli normaalia. Sitä joutuu tylttömänä pihistämään kaikesta anyway niin tuntuu hassulta. Kai tää tervehtyminen vaatii uhrauksia. Tsemppiä muille sairastaville.
Viina lisää loppupelissä masennusta ja ongelmia.
Niin kauan kuin on kaljaa on ystäviä.
Kevät ja kesä on tulossa, ulos voi ja pitää mennä: Maailma on kaunis. Pitää nähdä se jokaisen pilven hopeinen reunus.
Nyt kun olet ilmeisesti päässyt tai joutunut eroon entisestä ystäväpiiristä voit aloittaa puhtaalta pöydältä. Mitä haluaisit tehdä toisin, nyt on tilaisuus..
Useasti työ ja ennemuuta säännöllinen tekeminen ja lisääntynyt raha auttaa alkuun, hanki hommia heti, ei työllä itsellään tai palkalla ole niinkään väliä, tärkeintä on tekeminen.
Siitä saat uusia ihmiskontakteja ja näkökulmaa elämään ja itseesi.
Jos kärsit masennuksesta on alku vaikeaa, mutta kun pikkuhiljaa voittaa itsesäälin alkaa asiat sujua paremmin.
Lääkkeet on hyviä, mutta niiden tarjoama tuki vaatii aina jotain, kemikaalit muuttavat omaa itseä. Niiden vaikutus kestää kauan lopettamisen jälkeen. Jos kestät itsesi ilman niitä ja ympäristö kestää Sinut on parempi lopettaa niiden käyttö sitten kun pystyy.
Työ, terapia/mielekäs tekeminen-oli se mitä vaan: Urheilua, liikuntaa, ongintaa, kielikursseja.. auttaa pääsemään eteenpäin, näissä tapaat uusia ihmisiä ja ystäviä ja elämäsi ei mene hukkaan.