Tutustuesani Vihreän Liiton energiaohjelmaan huomioni on kiinnittynyt siihen, että turpeen käyttöä ei ole huomioitu. Turpeeseen sisältyy tunnetusti valtava energiapotentiaali ja lisäksi se on uusiutuva luonnonvara. Energiaohjelma sinänsä on hyvä, ja kun siihen lisättään turpeen hyödyntäminen , niin se on loistava. Kokonaan toinen kysymys sitten on miten se saadaan realisoitumaan Suomen energiapolitiikassa.
Varsinainen kysymykseni vihreille on : ovatko turvetuotannon uudet tekniikat ( esim. linkki s. 10) , ja turvekenttien jälkikäytön uudet mahdollisuudet( luomuruokohelpi) otettu huomioon laskelmissa ? Voivatko ne muuttaa turpeen asemaa energiakäytössä ?
Tähänastisissa laskelmissa on esitetty, että suopellon kumulatiivinen kasvihuonevaikutus on nolla 300 vuodessa, jos pelto soistetaan. Mikä on aikataulu, jos viljellään ruokohelpeä? Jos pelto metsitetään niin kasvihuonevaikutus vastaa 300 vuodessa hiiltä, ja soistettaessa öljyä. Entä mikä on ruokohelven kasvihuonevaikutus? Jos metsitetään, niin yksi puusukupolvi sitoo 1/10 suolta vapautuneesta hiilestä. Mikä on ruokohelven hiilensitomiskapasiteetti ?
Soiden turvekäytön yhteydessä on myös otettava huomioon metaanipäästöjen väheneminen. Se osaltaan muuttaa Suomen kasvihuonekaasujen tasetta parempaan suuntaan.
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-03-27/index.htm
Varsinainen kysymykseni vihreille on : ovatko turvetuotannon uudet tekniikat ( esim. linkki s. 10) , ja turvekenttien jälkikäytön uudet mahdollisuudet( luomuruokohelpi) otettu huomioon laskelmissa ? Voivatko ne muuttaa turpeen asemaa energiakäytössä ?
Tähänastisissa laskelmissa on esitetty, että suopellon kumulatiivinen kasvihuonevaikutus on nolla 300 vuodessa, jos pelto soistetaan. Mikä on aikataulu, jos viljellään ruokohelpeä? Jos pelto metsitetään niin kasvihuonevaikutus vastaa 300 vuodessa hiiltä, ja soistettaessa öljyä. Entä mikä on ruokohelven kasvihuonevaikutus? Jos metsitetään, niin yksi puusukupolvi sitoo 1/10 suolta vapautuneesta hiilestä. Mikä on ruokohelven hiilensitomiskapasiteetti ?
Soiden turvekäytön yhteydessä on myös otettava huomioon metaanipäästöjen väheneminen. Se osaltaan muuttaa Suomen kasvihuonekaasujen tasetta parempaan suuntaan.
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-03-27/index.htm
Vastaukset 5
Vanhimmat
Omalla lähistöllä on pelloksi tehty entinen turvesuo, ja kyllä on sanalla sanoen,komea.
Alkuun oli kauralla,ja myöhemmin ohralla, ja tosi hyvin kasvaa,kun tullut ihan uteliaisuutta seurattua.
Korjasi suo ojat muutakin, kun tie jo oli kuin suota alempana, sekin nyt reilusti korkeammalla
Eli, tuommoinenkin parantaa maisemaa,ja antaa toimeentuloa,ja ruokaa kansalle osaltaan
Erittäin suositeltavaa,koska soita riittää vielä suoksikin
Vihreiden lobbareiden,ja Hassin ansiota,että turve luokiteltiin fossiiliseksi polttoaineeksi.Eihän EU:n alueella muualla turvetta olekaan.
tuo oleellinen kysymys: kuinkas paljon OJITETULLE suolle uutta torvetta muodostuu vuodessa?
Ojittamattomia soita oli sitten runsaasti reservissä?
Näin on. 20 miljoonaa oli ennen olituksia.
Itse olen valmis muuttamaan suhtautumistani turpeen hyötykäyttöön, kun selvitys turpeen hiilitaseista koko elinkaaren ajalta huomioiden mahdollinen jatkokäyttö ruokohelven viljelyssä, uudelleen metsitys tai soistaminen. Tämä on keskeinen syy sille miksi itse olen suhtautunut nihkeästi koko vuotuisen uusiutuvan turvemäärän hyödyntämiseen.
Ruokohelven vaikutusta hiilinieluna on selvitetty Kuopion yliopistossa. Siitä on juuri valmistunut tutkimus
http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2006&tied=114241452931050