1. Voi jäädä pois luennoilta krapulassa - ja silti tentistä saa täydet bojot.
2. Voi lintsata luennoilta - ja silti saa nopat kasaan.
Yliopisto ei valmista oikeastaan mihinkään - ei varsinkaan ammattiin!
2. Voi lintsata luennoilta - ja silti saa nopat kasaan.
Yliopisto ei valmista oikeastaan mihinkään - ei varsinkaan ammattiin!
Vastaukset 10
Vanhimmat
???
lääkäri ole ammatti? juristi? opettaja? Käsittääkseni valmistuvat yliopistosta, kuten monet muutkin. Yliopisto-opiskelu vaatii oma-aloitteisuutta ja järjen käyttöä. Esim. ammattikorkeassa vaan sokeasti totellaan opetusohjelmia. Ei mitään vapautta. Yliopistossa joutuu ja saa ottaa itse vastuun opinnoistaan. Kukaan ei ole paapomassa kuten AMK:ssa.
On muuten kokemusta molemmista, so I know.
1. Voi jäädä pois luennoilta krapulassa - ja silti tentistä saa täydet bojot.
2. Voi lintsata luennoilta - ja silti saa nopat kasaan.
Olet varmasti ihan oikeassa, vaikkakin todennäköisyys täysien pisteiden saamiseen varmasti laskee, jos ei käy ollenkaan luennoilla. Ja mitä tuo on todistavinaan? Todistaako se, että tenteistä on helppo päästä läpi vai että asiat voi hallita myös aiheesta tehtyjä teoksia pänttäämällä? Jos olet sitä mieltä, että jossakin instituussa vaatimustaso on kovempi kuin yliopistossa, niin mikset sano sitä suoraan?
1. Kauppatieteitä ja informaatiotutkimusta opiskelleena väitän, että keskimäärin yliopistojen vaatimustaso tenteissä on kovempi. Kirjatentteihin ne monet kirjat tosiaan luetaan, mutta insinööriamk ja tietojenkäsittelypuoli vastaavat hyvinkin usean alan kuten em. alat yliopisto-opintoja vaativuudeltaan, elleivät ole jopa vaativampia. Toki kaikkein vaikeimmat aineet kuten teoreettinen fysiikka kuuluu yliopistoihin.
2. Toisekseen tentin vaikeus riippuu lähinnä tentaattorista. Omana kokemuksenani sanon, että yliopiston ulkopuolisten tuntiopettajien rima on hieman alempana kuin yliopiston vakinaisen väen.
3. Yliopistojen rankkaus on maassamme uusi asia. HY on ykkönen, mutta huippuyksiköitä on monessa paikassa.
"2. Toisekseen tentin vaikeus riippuu lähinnä tentaattorista. Omana kokemuksenani sanon, että yliopiston ulkopuolisten tuntiopettajien rima on hieman alempana kuin yliopiston vakinaisen väen."
Yksi proffistamme järjestää tenttejä, joiden hylkyprosentti on aina yli 70. Ne ovat aika tiukkoja tenttejä ja tietysti ihan tarkoituksella. Viimeksi tämän herran tentissä oli n.30 osanottajaa, joista 22 hylättiin ja yksi sai vitosen. Yleisin läpipäässeen arvosana oli 1. Se vitosen saanut oli varmasti motivoinut ja tenttialueen asiat osaava.
Niin?
"1. Voi jäädä pois luennoilta krapulassa - ja silti tentistä saa täydet bojot.
2. Voi lintsata luennoilta - ja silti saa nopat kasaan."
Entä sitten?
Tiedoksesi, että yliopisto-opiskelun varsinainen tarkoitus ei ole luennoilla istuminen vaan tiettyjen asioiden oppiminen. Yliopisto ei valmista ammatteihin joissa työsuoritus mitataan kellokortilla, joten miksi opintojen edistymistäkään mitattaisiin luennoilla (fyysisesti) läsnä oltuina tunteina? Yliopiston opintopisteet mittaavat osaamista eivätkä aikaa.
Eräissä muissa kouluissa pääsee läpi säälistä tai opiskelijamäärien pitämiseksi maksimissaan -> koulun rahoituksen varmistamiseksi, kunhan vain istuu ahkerasti paikalla. Yliopistossa on yhdentekevää miten aikasi vietät ja millä tavalla tietosi ja taidon niiden soveltamiseen hankit, kunhan näytät osaamisesi toteen tenteissä. Ideana on kehittää tottumus itsenäiseen työskentelyyn ja löytää itselleen parhaiten sopiva tapa omaksua tarvittavat asiat.
Jos tämä menee yli hilseen, niin älä huoli: tiedoksesi myös, että yliopisto-opiskelu on täysin vapaaehtoista. Yliopistoon ei ole pakko hakea, eikä opintoja ole pakko jatkaa, jos ei tunnu omalta/jos ei kypsyys riitä oman työskentelytavan etsimiseen ja opintojen hoitamiseen. Jos taas teesisi kuvastivat kokemusperäistä hämmästystä siitä miten helpolta opiskelu (alkuun?) tuntuu, niin sehän on vain mukavaa, että sinulla menee hyvin. :) Ja mahdollisesta turhautumisesta opiskelun liikaan helppouteen pääset kyllä, kunhan pääset pitemmälle opinnoissasi. Totta kyllä, että rötjäily ei valmista työelämään, mutta ei se valmista yliopistostakaan. ;)
"Eräissä muissa kouluissa pääsee läpi säälistä tai opiskelijamäärien pitämiseksi maksimissaan -> koulun rahoituksen varmistamiseksi, kunhan vain istuu ahkerasti paikalla"
Tämä pätee myös yliopistoissa. Kun saat gradun kasaan ja proffa sanoo että ens kuussa valmistut ja yo saa rahat ulos,niin alkaessasi tilittämään että joku peruskurssi tai virkamiesruotsi puuttuu,pistää proffa pari puhelua ja sulla on iso kasa paperia kädessä sisältäen laskuja tai ruotsin kielioppia jotka pitää palauttaa kuukauden sisällä ja paprut on kädessä. Muutenkin yliopistoissa on helppo saada viimeisestä yhteen opintojaksoon kuuluvasta tentistä säälitolppa. Ainakin omien kokemuksien mukaan jos ekasta kokeesta reputtaa 50% niin toisesta repuuttaa enää 20% ja viimesessä saa hylsyn enää yksi tai kaksi jotka ovat palauttaneet tyhjän paperin. Erinomaiset ja kiitettävät arvosanat taas vähenevät tentti tentiltä.
"Tämä pätee myös yliopistoissa. Kun saat gradun kasaan ja proffa sanoo että ens kuussa valmistut ja yo saa rahat ulos,niin alkaessasi tilittämään että joku peruskurssi tai virkamiesruotsi puuttuu,pistää proffa pari puhelua ja sulla on iso kasa paperia kädessä sisältäen laskuja tai ruotsin kielioppia jotka pitää palauttaa kuukauden sisällä ja paprut on kädessä."
Kas vain - - itsellä virkamiesruotsi ja II vieras kieli (opiskelu oppiaineessani pakollista) ovat kummasti hidastaneet valmistumistani. Olen kierrättänyt anomuksia saada vapautus ainakin II vieraasta rehtorilla saakka, mutta kun ei, niin ei. Ei soita proffat eikä muut puheluja, jos ei kielten lukeminen maita, ei tule myöskään maisterin paprua... Sama pätee useimpiin pakollisiin tutkintokursseihin, joista osassa hylkäämisprosentti on hyvin korkea.
1. Voi jäädä pois luennoilta krapulassa - ja silti tentistä saa täydet bojot.
- Voi toki jäädä, mutta itse en ole vielä koskaan saanut täysiä pisteitä tentissä. Huolimatta aktiivisuudesta tai sen puutteesta luentojen suhteen. Muutama vitonen on tullut, mutta sekin on yleensä aika harvinaista.
2. Voi lintsata luennoilta - ja silti saa nopat kasaan.
- Niin voi ja aika usein saa. Toisaalta itse en kyennyt parina ensimmäisenä vuotena kantamaan vastuuta opinnoistani ja etenin tästä johtuen ehdotonta minimitahtia. Vapaus on siis kaksiteräinen miekka ja voi välillä johtaa myös yksilön kannalta huonoihin ratkaisuihin.
"Yliopisto ei valmista oikeastaan mihinkään - ei varsinkaan ammattiin!"
- Ei yliopiston tarkoitus olekaan valmistaa ihmistä ammattiin. Ammattiin valmistutaan työpaikalla täysin huolimatta pohjakoulutuksesta. Myöskään peruskoulu tai lukio eivät valmista oikeastaan mihinkään. Voidaanko tästä päätellä, että ne pitäisi jättää käymättä ja siirtyä 5-6-vuotiaana työelämään?
käy luennoilla, ahkerat lukee kirjat ja opettelee itekseen ;)