Tulipa melkoinen tietopaukku tuossa MOT:ssa. Vihreiden haihatteluillahan ei yleensä ole mitään järkevää pohjaa, mutta tuo turveasia kyllä avasi silmiä. Jos missasitte ohjelman, niin tuossa käsikirjoitus:
http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
ja taidetaanpa tuo ohjelma uusiakin.
http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
ja taidetaanpa tuo ohjelma uusiakin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sitä turpeen käyttöönottoa ovat nyt hiirenhiljaa ainakin tällä saitilla.
Hyvä Pekkarinen ja E-R Korhola!
nyt näyttää Kapi-ukkoa ja M-pankkia yht,äkkiä kiinnostavankin enemmän maalliset ilot ja ilotalokäynnit tai sitten "vastakkainasettelu" ja ne helvetin tekstiviestit!
siitä tulee hyvä yhdistelmä
itse asiasta, eli dieselpolttoaineen tuottamisesta turpeesta?
tavalta Suomessa. Kyllä tuo pellosta tuotettu on haihattelua, valitettavasti. Olen kyllä tuontapaisia laskelmia nähnyt aijemminkin. Ja rypsin on helppo laskea kenen tahansa, jos öljypitoisuus on 40% ja sato 1200 kg, joka sekin on hyvä keskisadoksi, tulee siitä öljyä 480 l. Sen tuottamiseen menee hyvinkin tuo määrä polttoainetta.
Ja puu kannattaa polttaa puuna, sehän on valmista polttoainetta, mitä sitä jalostamaan. Samoin viljan kannattaa polttaa sellaisenaan.
siinä turveöljyn käyttöönotossa että, se EI EDISTÄ uutta maailmanjärjestystä ja ihmisten orjuuttamista täällä suomessa!
Turve on kiistaton suuren mittakaavan energiavaihtoehto. Siitä ei ole epäilystäkään.
Turve olisi saatava vain pois UUSIUTUMATTOMIEN luonnonvarojen listalta, koska turve uusiutuu, vaikkakin hitaasti, mutta uusiutuu kuitenkin
5 kuutometriä per suohehtaari tai 0.5 mm vuosi.
On kuitenkin aivan järkevää harkita biopolttoainevaihtoehtoja erilaisissa käyttökohteissa.
Esimerkiksi maatalouden lanta on erinomainen esimerkki. Siitä voitaisiin tuottaa biokaasua. Lisäksi lanta desinfioituu samalla ja voidaan levittää nurmille ilman että nurmen bakteeribitoisuus nousee. Tällöin eläimet voivat laiduntaa samana kesänä nurmella.
Maatalouden lanta kerätään varastoihin, ja siitä vapautuvat kaasut karkaavat taivaan tuuliin.
Mikäli lanta hyödynnettäisiin käyttämällä hapettomassa biokaasugeneraattorissa, saataisiin polttokelpoista biokaasua.
Maataloudessa erityisesti paikallinen hyödyntäminen on tärkeää energiakustannusten leikkaamisessa. Puun ja muun orgaanisen aineen käyttäminen energian tuotannossa maatilalla on erittäin kannattava vaihtoehto.
Eläintilat voisivat samalla tuottaa lannasta itsetarvitsemansa biokaasu ajoneuvoihinsa ilman suurempia ongelmia.
Suuremmassa mittakaavassa viljelykasveista saatava biodiesel, biokaasu ja etanoli ovat harkinnan arvoisia silloin kuin niitä voidaan tuottaa maatalouden muiden prosessien ohessa.
Esim öljykasvit voidaan öljynpuristuksen jälkeen syöttää eläimille rehuna.
Biodiesel voidaan kuljettaa maatilalta myytäväksi samoin kuin etanoli, mutta mitään materiaalia ei yleensä kannata siirrella kovin kauaksi, koska siihen kuluu energiaa.
Kotitalouksiin järkeviä vaihtoehtoja on lähinnä puun tai muun orgaanisen aineen polttaminen lämmityksen yhteydessä.
Maataloudessa lämmittämisen yhteydessä voidaan tuottaa sähköä energiatehokkuuden parantamiseksi.
Markkinoilla on pieniä muutaman kilowatin ns. mikroturbiineja, joita voidaan hyödyntää biokaasun muuttamisessa sähköenergiaksi.
Maatilat tarvitsevat pieniä paikallisia yhdistetyn sähkön/lämmöntuotannon yksiköitä, mutta Suomessa lainsäädäntö estää pienin alle megawatin voimaloiden käytön päästölainsäädännöllä.
Kyse on tahdosta ja halusta.
Yksi osa ongelmaa on myös se, että Fortumin tai valtion kaltainen instanssi ei mielellään salli paikallista energian tai liikenne-energian tuottamista, koska pelätään valtion verotulojen menetyksiä ja Fortumin tapauksessa liiketoiminnan vähentymistä.
Kyse on siis täysin valtion ja energiayhtiöiden halusta estää pieni paikallinen energiantuotanto.
Jos biopolttoaineiden osalta sallitaan vapaampi toiminta, biopolttoaineita myös tuotetaan ja hyödynnetään tehokkaammin.
Estämällä lainsäädännöllä ja lupapolitiikalla yritteliäisyys maaseudulla ajetaan maatalous taloudelliseen ahdinkoon ja täysin poliittisten päättäjien armoille.
Mutta tämä lieneekin täysin SDP-SAK politiikan päämäärä.
Lintonen esitti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Suomen maatalouden alasajamista. Joten ei savua ilman tulta. SDP-SAK vihaa maaseutua. Halonen vihaa maaseutua.
Syysrypsiä voidaan tuottaa aina Oulun korkeudelle,
mutta monille muille kasveille raja asettuu eteläiseen Suomeen.
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/peltoviljely_kuvat/kartta_rypsipohjoisraja.gif
Muuten tuo 480 litraa hehtaari kohden on minusta aika paljon polttoainetta. Ellet sitten aio pyörittää polttoaineella kaikkea mahdollista tarvittavaa koneistoa puristukseen ja prosessointiin asti..
Ja pumpata vielä vettä kasteluun jostain kilometrien päästä, kuten jenkkien esittämissä laskelmissa.
Ilmeisesti sokerijuurikas tuottaa enemmän satoa, lähes kymmenen kertaa, mutta tarvitsee enemmän konetunteja nostossa ja kuljetuksessa.
http://www.mustiala.hamk.fi/mustiala/mt/pellot/viljely.htm
http://192.49.187.88/maatalousryhma/oppaat/viljelyohjeet/rypsijarapsi.asp
Satotaso on parhaimmillaan 1800-2000 kg hehtaarilta.
Siemen kulu on 6-14 kg /ha
Lannoitus 100-120 kg typpeä hehtaari
1)
Kevyt muokkaus ja kylvö
tai kylvä suoraan sänkeen
2)
Ruiskutukset
3)
Korjuu puimurilla
Siementen öljypitoisuus (44,3%)
Ilmeisesti puhutaan silloin
noin 886 kg öljyä hehtaarilta 1800-2000 sadolla.
Kukapa repii tarkkoja tuntimääriä ja kustannusten hintoja tähän.
Rypsin/rapsin viljelyssä suositellaan viljelyä vain joka neljäs vuosi samassa lohkossa kasvitautien välttämiseksi.
http://www.virgino.fi/sopimusviljely_db.php
Rypsin tuottajat saavat rypsistä noin 230 euroa tonni ostajan varastolle toimitettuna.
Tonnissa rypsiä on siis noin 300-440 kg öljyä.
Oljyn hinnaksi tulee 69 - 52 centtiä kilo.
Siementen puristaminen ja prosessointi nostaa hintaa, mutta luulen että siltikin polttoaineena bioöljyn hinta jää alle markkinahinnan.
Tosin polttoainevero sotkee kuvioita.
Toisaalta, kun maaöljyn hinta ei laske, vaan Yhdysvalloissakin varaudutaan tilanteeseen, joissa öljybarreli (144 litraa) maksaa 100 dollaria.
Niin bioöljyn tuottaminen tulee varmasti kannattavaksi ennenpitkään.
Ellei sitten keksitä ajoneuvoista kohtaista ydinvoimalaa, mikä minusta olisi huomattavasti helpompi käyttää. Polttoainetta ei tarvitsisi ladata kuin kerran elinaikanaan..
hehehee...kunnes säteilysuojat saataisiin ajanmukaisiksi..
"Ellei sitten keksitä ajoneuvoista kohtaista ydinvoimalaa, mikä minusta olisi huomattavasti helpompi käyttää. Polttoainetta ei tarvitsisi ladata kuin kerran elinaikanaan..
hehehee...kunnes säteilysuojat saataisiin ajanmukaisiksi.."
Vanha ideahan tuo on. Ford Nucleon 50-luvulla ei oikein ottanut tulta alleen, olisi tainnut olla "hieman" hintava ja painaa melkoisesti suojaustarpeen vuoksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ford_Nucleon
...liian optimistinen. Tässähän on kysymys siitä että alettaisiin tuottaa rypsiä polttoaineeksi. Silloin sen viljelyyn jouduttaisiin ottamaan myös huonompia peltoja. Rypsi sato jää helposti myös johonkin 600 kg hehtaarilta. 2000 kg sato vaatii pellon jonka ph on 7 paikkeilla. Rikkaruohoja ei saa olla eikä mitään homeita. Toisinsanoen se vaatii kalkkia pelloille paljon, keväisin myös rikkaruohoruiskutuksen, rypsille ruiskutettava aine ollaan kieltämässä kokonaan, se on vesistöille vaarallinen. Jotain hyvin kallista ainetta saa senkin jälkeen, mutta hehtaarikustannus siitä on yli 100 € ha.lle.
Tuo lannoitus, typpeä 100-120 kg on suuri määrä, sille tulee hintaa 140€ ha.lle. Kuivaus maksaa myös, rypsi kuivataan noin 9 %.
Että saahan sitä optimistisia laskelmia tehdä, mutta ei ne käytännössä päde.
omaan käytäntööni. Olen itse viljellyt ja ympäristössäni nähnyt sen viljelyä kymmeniä vuosia.
Syysrypsi on hyvin epävarma, sen talvenkestävyys on heikko. Tietysti jos tulee huomattavasti vanhoja lajikkeita parempia niin tilanne muuttuu.
vaikuttaa aika vahvalta jos nuo eilisiltaiset tiedot ovat oikeita. Ja puuta pesään, sekä viljaakin sellaisenaan, niin ja ydinvoimaa lisää.
Mutta öljyä ei saisi enää lämmitykseen käyttää.
noin olla.
Tässä on sellainen asia, mitä pitäisi edistää koko kansakunnan voimin. Virheitä on selvästi aikaisemmin tehty, nyt on paikka korjata ne.
Toivottavasti suuret puolueet löytävät tässä yhteisen sävelen.
Oliko ohjelmassa mitään ruokohelvestä. Ainakin täällä Itä-Suomessa on innostuttu siitä. Monet lopettaneet eläintilat ovat laittaneet peltonsa kasvamaan ruokohelveä. Vapo on tehnyt paljon sopimuksia viljelijöiden kanssa tänäkin vuonna. Tarkkoja hehtaarimääriä en tiedä, mutta ilmeisesti puhutaan jo tuhansista hehtaareista.
Ruokohelpi on helppohoitoinen ja satoisa kasvi, joka tuottaa yhdellä kylvöllä jopa yli kymmenen vuotta satoa. Tällöin energian tuottamiseen käytetty energiamäärä on suhteellisen pieni. Helpi myös sitoo tehokkaasti maaperää ja vähentää päästöjä vesistöihin, se soveltuu siis erityisen hyvin järvien ja jokien ranta-alueille, joissa se saattaisi kasvaa luontaisestikin.
Olihan tuossa asiaa ruokohelven/ruokohelpin (mikä lie) käyttämisestä biopolttoaineena. Kieltämättä aika terävää kritiikkiä tuli mm. tuossa vihreitä kohtaan:
----
Tarja Cronberg on puolueiden puheenjohtajista ainoa, joka on esittänyt oman ehdotuksensa suomalaiseksi bioenergiaratkaisuksi. Puheessaan vihreän liiton valtuuskunnan kokouksessa viime joulukuussa hän ehdotti, että jokainen Suomen 70 000 maatilasta ryhtyisi tuottamaan ruokohelpeä 5 hehtaarin alalla. Siitä saatavalla biokaasulla ajaisi 700 000 henkilöautoa 20 000 kilometriä vuodessa.
Tekniikan tohtori Cronbergin ehdotus tuottaa biokaasua peltokasveista on niin omaperäinen, että mitään sellaista ei ole juuri kukaan muu bioenergiakeskustelun osapuoli vakavissaan esittänyt.
Mot: millaisille autoille tämä biokaasu olisi tarkoitettu ?
Cronberg: ”No biokaasuhan vaatis uuden tyyppisiä autoja, niitähän tavallaan on kehitteillä. Ruotsissa on tällä hetkellä käsittääkseni noin 5000 biokaasuautoa. Se vaatii myös sen, että polttoainetankkaus on mahdollista, siihen tarvitaan tällaiset erityiset laitteet sitten bensa-asemilla”.
Aivan oikein, tämän Cronberg jätti puheessaan mainitsematta. Mitä maksaisi 700 000 auton varustaminen paineistetulla polttoainejärjestelmällä tai suorastaan autokannan vaihto ja mitä maksaisi huoltoasemaverkoston varustaminen kaasun tankkaustekniikalla ?
Cronberg: ”No sitä on ehkä vaikee sanoo tällä hetkellä, mitä se todella tulis maksamaan kokonaisuudessaan ja miten kilpailukykyinen se olis vaihtoehtona”
Mot: Missä tätä ruokohelpikaasua tuotettaisiin ?
Cronberg: ”No ensinnäkin sitä voidaan tuottaa, tuottaa tällaisissa pienimuotoisissa laitoksissa ja ajatuksena on käsittääkseni et VTT on kehittänyt tällasia eri tyyppisiä pienimuotoisia laitoksia, joissa voidaan tuottaa kaasua tai biodieseliä ja itse asiassa tän tyyppiset ratkasut olis ehkä parempia kuin erittäin suuret, suurimittaiset laitokset”.
Mot: Onko teidän puolueenne piirissä laskettu, mitä tällä tavalla hajautetusti tuotetut biopolttoaineet, mitä ne tulisivat maksamaan ?
Cronberg: ”No meillä ei oo laskettu sillä lailla ja me tällä hetkellä selvitetään just näitä biopolttoaineisiin liittyviä kysymyksiä …”
Puheenjohtaja Cronbergin esitys perustuu Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella tehtyyn laskelmaan. MOT teetti vastaavan laskelman Åbo Akademissa, ja sen mukaan 350 000 hehtaarin ruokohelpisato kaasuksi muutettuna riitti vain runsaaseen kolmannekseen Cronbergin ilmoittamasta automäärästä.
Cronberg onkin sittemmin muuttanut kantaansa ruokohelpin järkevästä käytöstä:
Cronberg: ”Mut et ehkä nimenomaan ruokohelpi ja pelletti ensimmäiseks omakotitalojen lämmitykseen ja vasta toissijaisesti biopolttoaineisiin”
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja siksi biopolttoaineiden kestävä viljely täällä vaikuttaa vieläkin epätoivoisemmalta kuin etelässä.
http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
Ensisijaisesti ruokohelveä kannattaakin käyttää lämmitykseen. Laskennallinen lämmitysteho lienee about 1-2 omakotitalon vuotuinen lämmöntarve per hehtaari ruokohelveä. Sitä ei missään nimessä kannata jatkojalostaa, vaan polttaa sellaisenaan tai pelletteinä.
Kriisiolojen kannalta olisi aivan hyvä ratkaisu olla hajautettu energiantuotanto, sillä sellaista on vaikea lamaannuttaa.
Jos Suomen suurimmat voimalat syystä tai toisesta joudutaan ajamaan alas kriisiaikana ja varmuusvarastojen suhteen on toimitusongelmia, niin silloin hajautettu energiantuotanto pystyy turvaamaan kriittisen tuotannon.
Tälläinen tilanne voisi syntyä esimerkiksi maailmanluokan kriisitilanteessa.
Ei ehkä nyt, mutta vaikka muutaman kymmenen vuoden aikana.
EU on täysin riippuvainen tuontienergiasta, joten EU;n lamaantuminen vaikeuttaisi Suomen normaalia toimintaa.
Lisäksi tilanne,jossa esimerkiksi talviaikaan kovien pakkasten, lumentulon tai muun vastaavan haitan vuoksi sähköverkko lakkaa toimimasta viikoksi tai kahdeksi, on maaseudulla hyvä olla valtakunnan verkosta riippumattomia ratkaisuja paikallisen välttämättömän energiatarpeen turvaamiseksi.
Uskon, että öljynhinnan noustessa lähemmäksi 100 dollari per tynnyri aletaan keskustella vakavasti erilaisista vaihtoehdoista turvata energiantuotanto maaseudulla.
Kaupunkien energiatarve pystytään hoitamaan vaikka kivihiilivoimaloilla tarvittaessa keskitetysti, jos ydinvoima ja vesi/tuulivoima kapasiteetti alkaa olla äärirajoillaan.
Ongelma onkin turvata kaupunkien liikenne.
Sähkö saadaan niin kauan kuin voimalat pyörivät.
Polttonesteet ja kaasut voivat olla kortilla.
Lähimmän parin vuosikymmenen aikana eteen tulee joka tapauksessa näiden ongelmien ratkaiseminen.
Maailman öljyvarojen käyttä alkaa olla piikissään.
Helposti hyödynnettävät öljyvarat loppuvat noin 10-20 vuoden aikana. Sen jälkeen öljylähteiden hyödyntäminen kallistuu voimakkaasti, niin että tynnyrin 60-100 dollarin hinnasta voi olla puolet tai yli pelkkää kulua öljynostamisesta maan pinnalle.
Tällä hetkellä tynnyrikohtainen nostokustannus on noin 2-4 dollaria. Mutta esimerkiksi Kanadassa olevien öljysoraesiintymien hyödyntäminen maksaa noin 15 dollaria tynnyriltä.
Joten öljyn hinnalla on yksi suunta. Ylöspäin.
Siksi bioenergiasta polttonesteiden tuottaminen tulee kannattavaksi noin 10-20 vuosikymmenen tähtäimellä. Viljely yms tarvittavaa tekniikkka ja teknologiaa on kehitettävä, jotta Suomi on valmis vastaamaan haasteisiin, kun öljynhinta alkaa nousta pysyvästi.
Ja mikä tärkeintä. On kehitettävä sellaisia tapoja , jotka ovat mahdollisimman vähän riippuvaisia maaöljyn käytöstä. Toisinsanoen, mitä enemmän pystytään tuottamaan bioenergiaa muiden teollisten prosessien sivutuotteena ja mitä enemmän pystytään tehostamaan maa/metsätalouden tuotantoprosesseja, sitä vähemmällä energiatarpeella pystytään tuottamaan bioenergiaa.
Viljelytekniikoiden modernisointi on tärkeää, jotta kaikki tarpeettomat työosuudet viljelystä pystytään minimoimaan.
Samoin Suomen oloihin sopivien kasvien löytämiseen ja jalostamiseen on panostettava. Erilaisia kokeiluja on tehtävä, vaikka tulokset vaikuttaisivat jo etukäteen huonoilta. Vain tällä tavoin pystytään etsimään uutta tietoa ja löytämään Suomen oloihin parhaiten soveltuvat ratkaisut.
Jokatapauksessa, 100 dollarin öljybarreli kauteen on valmistauduttava, ettei Suomea tavoiteta housut kintussa rysän päältä, kuin metallin raiskaajaputkosta.
Ruokohelven viljelyyn viljelijöitä kannustetaan myös tukitoimin. Se on sovelias kasvi saamaan ns. tilatukea, lisäksi sen viljelystä saa energiakasvitukea. Tuotto verrattuna esim. rehuohran viljelyyn on parempi.
Kyllä EU panostaa nimenomaan ruokohelveen tällä hetkellä. Ruokohelven viljely pitää pellot viljelykunnossa mahdollista kriisiä varten, jolloin pitää panostaa leipäviljan viljelyyn.
Mielestäni paras kasvi tällä hetkellä viljeltäväksi alueilla, joilla on vaikea saada hyvää satoa leipäviljasta.
ruokohelpiä, katso hyvä tuulinen paikka johon ei jää lunta keväällä myöhään. Sato korjataan keväällä, sen pitää kuivaa tasaisesti ja maan on kannettava aika raskasta paalikonetta.
Mihinkään metsävainioihin ei pidä kylvää.