Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen laillistaisi miedot huumeet (lue:hampun)
http://media.keskisuomalainen.fi/sunnuntaisuomalainen/4320281.shtml
"Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen esitti hiljattain rajavartioston lehdessä, että huumeiden terveysongelmat voisivat vähentyä, jos miedot huumeet laillistettaisiin Suomessa ja toimintaa kontrolloisi valtion omistama yhtiö Oy Narcotica Ab.
Idea on varastettu helsinkiläiseltä legendaariselta huumepoliisilta Torsti Koskiselta. Koskinen esitti sen jo yli 20 vuotta sitten huumeseminaarissa Rovaniemellä.
Akateeminen yleisö tivasi Koskiselta, mitä tämä aikoo tehdä, jos huumeet vapautetaan Suomessa. Koskinen ilmoitti parhaimpana huumeasiantuntijana ryhtyvänsä Oy Narcotica Ab:n toimitusjohtajaksi.
Joko sen aika on nyt, professori Utriainen?
- Kaikkea voidaan perustaa tai jättää perustamatta. Nyt huumetilanne on vakiintunut. On kyse myös kulttuurista, mitä nautintoaineita se milloinkin hyväksyy, Utriainen sanoo.
Esimerkiksi Perun inkoille kokaiini on ollut perinteinen lääke moniin vaivoihin. Ainakin vielä 90-luvulla kokateetä löytyi luontevana ja laillisena vaihtoehtona perulaisista huippuhotelleista. Suomessa kokaiinin lehtien maahantuonti on kielletty.
- Eivät inkat voi ymmärtää, miksi koka on yhtäkkiä niin vihattu, Utriainen mainitsee.
Sallituilla ja kielletyillä aineilla on myös historiansa. Pervitin oli sota-aikana kaukopartiomiesten käyttämä amfetamiinijohdannainen piriste. Vielä 1960-luvulla amfetamiiniyhdisteitä sai reseptillä apteekista. Niitä käytettiin laihdutuslääkkeinä. Sitten ne kiellettiin. Kahvikin on ollut aikoinaan kielletty, viinasta puhumattakaan.
- Voi olla, että ruohojen ja muiden mietojen huumeiden kannalta tapahtuu myös hiljainen kulttuurin muutos. Olisi hyvä seurata, mitä tapahtuu nuorisokulttuurissa. Ruohonjuuritasolta löytyy usein uusi valtavirta.
Utriaisenkin arvio kannabiksen laillistamisesta on kytköksissä Keski-Eurooppaan. Kehitys ei ole välttämättä kuitenkaan suoraviivaista.
- Voi tulla myös joku ryhtiliike, joka sanoo, että ihmisen pitää olla terve ja reipas, jumpata aamusta iltaan, eikä saa juoda kuin vettä. Onhan semmoistakin nähtävissä. Nyt jo kontrolloidaan syömistä ja vyötärön mittaa, Utriainen sanoo.
Suomalaiset ovat reilussa 70 vuodessa oppineet läträämään viinan kanssa. Sitä ennen viina oli yli kymmenen vuotta kielletty. Sekin toi omat ongelmansa. Salakuljetuksella ja trokauksella moni hankki silloinkin suuromaisuuksia. Myös kansainvälinen huumekauppa on suurta rikollista liiketoimintaa.
- Toisessa päässä on ihmisten arkipäivä. Heillä on vähän erilaisia tapoja, jotka eivät välttämättä vahingoita ketään, Utriainen kuvailee.
Kieltolain aikana ongelmat kasvoivat lopulta niin suuriksi, että laki kumottiin neuvoa antavalla kansanäänestyksellä.
- Poliitikot eivät siinäkään uskaltaneet ottaa vastuuta. Myös huumeet ovat vähän tabu. Niihin liittyy paljon pelkoja. Esimerkiksi neulojen jakoa narkomaaneille pidettiin moraalisena kysymyksenä, koska huumeiden käyttö on laitonta.
Kyse onkin aina myös siitä, mitä yhteiskunta sietää ja kuinka voimavarat jaetaan.
- En mitenkään ihaile huumeiden käyttöä. Mielestäni siihen pitää kuitenkin suhtautua rationaalisesti. Resurssit pitää kohdentaa oikein, jotta emme tappele jotain semmoista vastaan, joka ei välttämättä ole kauhea uhka, ja joka on kevyemmin hoidettavissa jotenkin muuten, Utriainen pohtii.
Suomen nykylinja näkyy rangaistuskäytännöistä. Huumausainerikoksia tulee vuosittain ilmi noin 15 000. Niistä lähes kaksi kolmannesta on käyttörikoksia, joista saa yleensä sakkoja. Vangeista joka kuudes on tuomittu huumerikoksista.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan huumerikosten rangaistukset ovat kiristyneet. Tämä koskee erityisesti huumeiden käyttäjiä. Viisi vuotta vanhan lain muutoksen tarkoitus oli toinen. Korostettiin nuorten puhutteluja ja ongelmakäyttäjien hoitoon ohjausta järjestelmällisen sakottamisen sijaan.
Törkeistä huumausainerikoksista tuomittujen rangaistukset ovat olleet Suomessa jo pitkään ankaria. Ne ovat harvoja rikosnimikkeitä, joista on langetettu lähes enimmäisrangaistuksia eli 9-10 vuotta vankeutta.
- Se on ollut viesti suurille tekijöille, että tämä ei kannata. Korkeat rangaistukset ovat paikallaan, jos kontrolloidaan suurta bisnestä tällä tavalla. Se on tavallaan suurta talousrikollisuutta, Utriainen sanoo.
- Käytöstä tuomitut tulevat ilmi yleensä jonkun muun rikoksen tutkinnassa. Ei poliisilla ole aikaa lähteä käryttämään jotakin hasiksenpolttajaa. Se on oikeaa politiikkaa."
http://media.keskisuomalainen.fi/sunnuntaisuomalainen/4320281.shtml
"Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen esitti hiljattain rajavartioston lehdessä, että huumeiden terveysongelmat voisivat vähentyä, jos miedot huumeet laillistettaisiin Suomessa ja toimintaa kontrolloisi valtion omistama yhtiö Oy Narcotica Ab.
Idea on varastettu helsinkiläiseltä legendaariselta huumepoliisilta Torsti Koskiselta. Koskinen esitti sen jo yli 20 vuotta sitten huumeseminaarissa Rovaniemellä.
Akateeminen yleisö tivasi Koskiselta, mitä tämä aikoo tehdä, jos huumeet vapautetaan Suomessa. Koskinen ilmoitti parhaimpana huumeasiantuntijana ryhtyvänsä Oy Narcotica Ab:n toimitusjohtajaksi.
Joko sen aika on nyt, professori Utriainen?
- Kaikkea voidaan perustaa tai jättää perustamatta. Nyt huumetilanne on vakiintunut. On kyse myös kulttuurista, mitä nautintoaineita se milloinkin hyväksyy, Utriainen sanoo.
Esimerkiksi Perun inkoille kokaiini on ollut perinteinen lääke moniin vaivoihin. Ainakin vielä 90-luvulla kokateetä löytyi luontevana ja laillisena vaihtoehtona perulaisista huippuhotelleista. Suomessa kokaiinin lehtien maahantuonti on kielletty.
- Eivät inkat voi ymmärtää, miksi koka on yhtäkkiä niin vihattu, Utriainen mainitsee.
Sallituilla ja kielletyillä aineilla on myös historiansa. Pervitin oli sota-aikana kaukopartiomiesten käyttämä amfetamiinijohdannainen piriste. Vielä 1960-luvulla amfetamiiniyhdisteitä sai reseptillä apteekista. Niitä käytettiin laihdutuslääkkeinä. Sitten ne kiellettiin. Kahvikin on ollut aikoinaan kielletty, viinasta puhumattakaan.
- Voi olla, että ruohojen ja muiden mietojen huumeiden kannalta tapahtuu myös hiljainen kulttuurin muutos. Olisi hyvä seurata, mitä tapahtuu nuorisokulttuurissa. Ruohonjuuritasolta löytyy usein uusi valtavirta.
Utriaisenkin arvio kannabiksen laillistamisesta on kytköksissä Keski-Eurooppaan. Kehitys ei ole välttämättä kuitenkaan suoraviivaista.
- Voi tulla myös joku ryhtiliike, joka sanoo, että ihmisen pitää olla terve ja reipas, jumpata aamusta iltaan, eikä saa juoda kuin vettä. Onhan semmoistakin nähtävissä. Nyt jo kontrolloidaan syömistä ja vyötärön mittaa, Utriainen sanoo.
Suomalaiset ovat reilussa 70 vuodessa oppineet läträämään viinan kanssa. Sitä ennen viina oli yli kymmenen vuotta kielletty. Sekin toi omat ongelmansa. Salakuljetuksella ja trokauksella moni hankki silloinkin suuromaisuuksia. Myös kansainvälinen huumekauppa on suurta rikollista liiketoimintaa.
- Toisessa päässä on ihmisten arkipäivä. Heillä on vähän erilaisia tapoja, jotka eivät välttämättä vahingoita ketään, Utriainen kuvailee.
Kieltolain aikana ongelmat kasvoivat lopulta niin suuriksi, että laki kumottiin neuvoa antavalla kansanäänestyksellä.
- Poliitikot eivät siinäkään uskaltaneet ottaa vastuuta. Myös huumeet ovat vähän tabu. Niihin liittyy paljon pelkoja. Esimerkiksi neulojen jakoa narkomaaneille pidettiin moraalisena kysymyksenä, koska huumeiden käyttö on laitonta.
Kyse onkin aina myös siitä, mitä yhteiskunta sietää ja kuinka voimavarat jaetaan.
- En mitenkään ihaile huumeiden käyttöä. Mielestäni siihen pitää kuitenkin suhtautua rationaalisesti. Resurssit pitää kohdentaa oikein, jotta emme tappele jotain semmoista vastaan, joka ei välttämättä ole kauhea uhka, ja joka on kevyemmin hoidettavissa jotenkin muuten, Utriainen pohtii.
Suomen nykylinja näkyy rangaistuskäytännöistä. Huumausainerikoksia tulee vuosittain ilmi noin 15 000. Niistä lähes kaksi kolmannesta on käyttörikoksia, joista saa yleensä sakkoja. Vangeista joka kuudes on tuomittu huumerikoksista.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan huumerikosten rangaistukset ovat kiristyneet. Tämä koskee erityisesti huumeiden käyttäjiä. Viisi vuotta vanhan lain muutoksen tarkoitus oli toinen. Korostettiin nuorten puhutteluja ja ongelmakäyttäjien hoitoon ohjausta järjestelmällisen sakottamisen sijaan.
Törkeistä huumausainerikoksista tuomittujen rangaistukset ovat olleet Suomessa jo pitkään ankaria. Ne ovat harvoja rikosnimikkeitä, joista on langetettu lähes enimmäisrangaistuksia eli 9-10 vuotta vankeutta.
- Se on ollut viesti suurille tekijöille, että tämä ei kannata. Korkeat rangaistukset ovat paikallaan, jos kontrolloidaan suurta bisnestä tällä tavalla. Se on tavallaan suurta talousrikollisuutta, Utriainen sanoo.
- Käytöstä tuomitut tulevat ilmi yleensä jonkun muun rikoksen tutkinnassa. Ei poliisilla ole aikaa lähteä käryttämään jotakin hasiksenpolttajaa. Se on oikeaa politiikkaa."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä helvettiä, Terttu U. kerjää selkeästi nuhtelua ja viraltapanoa ellei peru puheitaan.
Terveisin:
Altiamafiaigorkeltainenlehdistöenemmistömistäänmitäänvälittämättömyystietämättömyyskauhisteluviha
Hyvin sanottu olen samalla linjalla.
... Toi edellinen viesti oli säälittävän ahdasmielinen.