Voiko alkoholismisairauden kanssa elää vai pitääkö elää sairaudessa nimeltä alkoholismi?
Sairaus nimeltä alkoholismi!
A.A.Milne
232796
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Sairauden kanssa voi elää täysin normaalia elämää jos vain hoitaa sitä sairautta, jos taas sairautta ei hoideta niin alkoholisti joutuu elämään sairasta elämää koko elämänsä loppuun saakka. Ja nyt minä menen raittiina nukkumaan ;)
saanut diagnoosin alkoholiriippuvuusoireyhtymä, jota on helpompi kutsua alkoholismiksi.
Minulla on myös laktoosi-intoleranssi.
Toisessa on kyse aivojen aineenvaihduntahäiriöstä, joka ei aktivoidu niin kauan kuin en kaada viinaa koneeseen. Toisessa puuttuvasta entsyymistä, joka ei aiheuta oireita niin kauan kuin en käytä maitotuotteita.
Hoito on siis molemmissa samanlainen. Minun ei tarvitse elää sairaudessa vaan riittää kun elän sairauden kanssa ottamalla huomioon sen rajoitukset ruoka-/juomavaliossani.
...kiittämällä korkeampaasi sitä, ettei sinun tarvitse tänäänkään langeta maitoon? Oletko riipuvainen intolerantikkoryhmästä Anonyymit Laktistit? Joudutko hokemaan itsellesi päivittäin: "Olen sAAmari, laktoosi-intolerantikko"? Tarvitsetko rukousta ja mietiskelyä ja sanomansaattoa ja väärien tekojesi tarkistelua, jotta pysyisit erossa maidosta? Tuleeko sinun olla heikko, voimaton ja "ohjelmassa" asian suhteen?
Ei tietenkään, koska suhteesi siihen aineenvaihduntahäiriöön on *normaali*.
kysymyksiä, etenkin henkilöltä, jonka mielestä ei saisi mennä henkilökohtaisuuksiin.
Se, miten toteutan omaa hengellistä vakaumustani ei ole pienimmässäkään määrin sinulle kuuluva asia, MC FREE. Kerro itse, kuinka toteutat paastonaikaa, pidättäydytkö tietyistä ruuista vai myös turhista sanoista?
Mutta ei, en joudu hokemaan itselleni päivittäin sen paremmin olevani laktoosi-intolerantikko kuin olevani alkoholistikaan. Vääriä tekojani tarkastelen silloin, kun huomaan voivani henkisesti huonosti. En ole riippuvainen mistään ryhmästä tai yhdestäkään ihmisestä, mutta osaan nykyisin pyytää ja ottaa vastaan apua paremmin kuin ennen. En pidä itseäni edelleenkään heikkona persoonana, mutta ymmärrän, että on asioita joihin en voi vaikuttaa (jos voisin niin tuolla ulkona ei parhaillaan olisi harmaata ja kylmää vaan aurinkoista ja lämmintä).
Mutta suhteeni mietiskelyyn ja rukoukseen ovat täysin henkilökohtaisia asioita, niiden reposteleminen täällä osoittaa huonoa arviointikykyä. Rinnastuksesi on korni ja osoittaa, että ymmärryksesi AA-ohjelmasta on täysin erilainen kuin omani.
Tässä maassa on uskonvapaus. Minusta on aivan sama vaikka palvoisit ruohonleikkuria. Kyse oli siitä, mitä "ohjelma" edellyttää. Kai sinä uskontosi tunnet?
Kyseessä ei ollut henkilökohtaisuus vaan kysymys sen johdosta, että itse rinnastit kyseiset kaksi "aineenvaihduntahäiriötä". Se se vasta korni rinnastus onkin -- sanoopa sen kuka tahansa.
korkeamman kiittäminen... mihin muuhun ne liittyvät kuin hengelliseen vakaumukseeni?
Mihinkään uskontokuntaan en kuulu, mutta sekään ei ole sinun asiasi.
Tällä tasolla keskusteleminen ei johda mihinkään. Ainakin minulle on nyt tärkeämpää lähteä palaveriin. TYÖpalaveriin, jos sillä(kin) sattumoisin on sinulle merkitystä.
Rukous, mietiskely ja korkeamman kiitäminen (joissa EI ole mitää pahaa vaan päinvastoin -- senkin olen sanonut mielipiteenäni, jolla ei tosin ole maailmankaikkeuden jatkumon kannalta mitään virkaa) liittyvät, aivan oikein, hengelliseen vakaumukseen. AA:n "ohjelma" on kaikilla kriteereillä uskonto, koska sen tarkoituksena on saada ihminen löytämään tietoinen yhteys jumalaan ja kokemaan "hengellinen herääminen".
Jaloja periaatteita, mutta ei niillä ole mitään tekemistä sairaanhoidon kanssa. Alkoholismihan on sairaus? Vai onko? Ruttoakin lähestyttiin rukoilemalla.
Osuit oikeaan siinäkin, ettei tällä tasolla keskustelu johda mihinkään. Lahkolaisten kanssa se on aina toivotonta. Keskusteu on vaikeaa siksikin, että otat kaiken aina henkilökohtaisena loukkauksena. AA:n "ohjelma" ei tunnu parantavan olemattoman itsetunnon ongelmia vaan pitää ihmisen mimosankaltaisessa tilassa; sen olen havainnut monissa -- myös aikoinaan itsessäni. Se johtuu siitä, että "ohjelma" ylläpitää sairasta suhtautumista omaan itseensä. Kaikki käyttäytyminen on sen mukaan jollain lailla "itsekeskeistä" (ja itsekeskeisyyshän on "ohjelman" mukaan alkoholismin syy; siksi se pitää nyhtää tervettä itsekkyyttä myöten ihmisestä juurineen). Tunnethan kertomuksen näyttelijästä? Jos hän oli epäystävällinen, hän oli itsekäs. Jos hän oli ystävällinen, hän oli silloinkin itsekäs. Vain vielä sairas mieli kirjoittaa tällaista -- ja hyväksyy sen.
Arvoisa mc free, eihän sAAmari missään vaiheessa rinnastanut sairauksiaan, hän käytti niitä vertauksina. Ja siinä on iso ero.
Jeesus (erään bestseller-kirjan väärinymmärretty henkilö) oli mestari käyttämään vertauksia, mutta silti hän ei ikinä rinnastanut niissä hyvää ja pahaa tai huoraa ja taivaan enkeliä.
Itse tunnen raamattuni (väärin ymmärretty historian kirja) sen verta huonosti, etten yksittäistä vertausta voi tähän yhtäkkiä hakea, mutta itse varmaan löydät sopivan meidän molempien näkökannalle.
Eri asia on taas kerran se, että ketä tuo sinun filosofiaa kupliva tyylisisi auttaa.
Tuntuu kuin lukisit kirjoitukset kirjoista ja puhuisit sitten ominasi (vapaasti Aapelia lainaten).
Johan AA:n "ohjelma" sotkee sairauden ja "hengellisyyden". Eikö se riitä?
Niin, ei tämä varmaan ketään auta, niin kauan kuin ainoana oikeana "toipumismuotona" pidetään AA:ta ja esimerkiksi sinä kiistät täällä sen tosiasian, että masennus voisi olla ennen alkoholiongelmaa ja että ongelma voisi johtua siitä.
sAAmari ei ole siihen langennut. Pidän häntä älykkäänä naisena ja ihmettelenkin, miten hän on joutunut niin "ohjelman" sokaisemaksi.
Tämä tällä erää. Nyt odottavat harrastukset. Minun ei pitänyt puuttua koko palstaan enää ollenkaan, mutta suivaannuin AA:laisesta tavasta niputtaa kaikki samaan paaliin ja kiistää mielenterveysongelmien olemassaolo. Se on vaarallista ja on johtanut sihen, että ihmisiä on kaatunut aivan liikaa. Ehkäpä heillä ei sitten ollut tarpeeksi totuudelle avointa mieltä. Totuushan löytyy vain "ohjelmasta".
AA ohjelma kertoo kyllä kyllin selvästi, mistä totuus löytyy:
"Me löysimme ITSESTÄMME suuren todellisuuden."
Nimettömät Alkoholistit, s.74
T. AA:n jäsen Suomessa
Nimenomaan, juuri noin. Samoin muutkin lahkolaiset toimivat. Pyhä kirja esiin; siitä sivu, kappale ja paragraafi. Siinä on totuus. Onhan se totta, kun profeetta Bill (eivätkä suinkaan "100 ensimmäistä") niin sanoo.
Kummasta se "totuus" löytyy. ITSESTA VAI KIRJASTA???
Minä ainakin olen löytänyt totuuden itsestäni...
T. AA:n jäsen Suomessa
ajatuksenjuoksuasi.
Olin juoda itseni hengiltä, understand? Enkä suinkaan vahingossa vaan tarkoituksellisesti; vedin viinaa ja lääkkeitä päästäkseni irti koko paskasta = elämästäni.
Sairastan edelleen kliinistä masennusta, joka ilmenee *myös* mielialan laskuna (tosin suurempi ongelma ovat somaattiset oireet). Mikäli mielialani laskee siinä määrin, että menetän uudelleen otteeni elämästäni ja itsetuhoisuus palaa takaisin, on todennäköistä että jatkan siitä mihin jäin.
Pelastuksekseni on koitunut se, että olen löytänyt oman vakaumukseni ja näkemykseni siitä, miksi elän. Olen aikaisemmin maininnut minua kiinnostavista filosofeista Markus Aureliuksen (tai taisin puhua vain stoalaisuudesta), mutta vielä enemmän minuun on vaikuttanut Victor E Frankl. Haaveilin jopa opiskelevani logoterapeutiksi, kunnes tajusin että toipuva ihminen ei sovi hoitotyöhön, ei ainakaan ennen kuin hän on varmasti käynyt läpi omat traumansa.
Frankl on muuten juutalainen, kuten varmaan tiesitkin. Hyvin kaukana Oxford-ryhmän kristityistä siis.
AA-ohjelma mahdollisti minulle oman vakaumukseni löytämisen. Minun tarvitsi vain lakata yrittämästä hallita asioita joille en voi mitään, siivota menneisyyteni jäljet ja opetella elämään päivä kerrallaan ihmisiksi.
Minulla ei kerta kaikkiaan mene tajuntaan miksi minun pitää tämä selittää sinulle näin moneen kertaan.
En ymmärrä, olen pahoillani. Ja kyllästynyt näihin keskusteluihin, jotka eivät
a) kiinnosta ketään
b) edistä millään tavalla kenenkään toipumista.
P.S Mielenkiintoista kaksoisviestintää jälleen kerran:
"Keskusteu on vaikeaa siksikin, että otat kaiken aina henkilökohtaisena loukkauksena" ja juuri edellisessä virkkeessä: "Lahkolaisten kanssa se on aina toivotonta."
pitäisi löytyä itsestä. Näin Jeesuskin asian antoi ymmärtää, vai mitä.
Mielestäni Tommy Hellsten kirjoittaa aiheesta osuvasti kirjoissaan.
Muuten mc free, en ole ikinä avannut tai lukenut tuota kaameaa isoa kirjaa.
Sinun ajatusmaailmaasi vasten, saat sen kuulostamaan houkuttelevalta. ;)
Jälleen kerran: kukin pitäköön uskonsa ja uskontonsa, vaikka AA-uskontonsa, mutta älköön syöttäkö psyykkisesti sairastuneille sellaisia oppeja, että esimerkiksi masennus on itsekeskeisyyden tulosta (näinhän Bill W. kirjoitti) tai että jättämällä viina lähtee masennuskin.
Törmäsin tuttuun junassa juuri äsken. Hän, pitkän linjan AA:lainen, kärsii paniikkikohtauksista ja syyllistää itseään niistä, koska ne johtuvat itsekeskeisyydestä. Vartin junamatkan aikana yritin saada hänet avaamaan silmänsä ja uskomaan, että paniikkihäiriössä ei ole mitään hävettävää, siitä ei pidä syyllistyä, ja että kaikkein vähiten se on itsekeskeisyyden tulosta. Sovimme, että hän alkaa tästä lähtien näissä asioissa poisoppia AA-ohjelmasta ja lähestyy ahdistuksiaan ja pelkojaan siltä kannalta, että ne ovat liiallisen itsetarkkailun, ei itsekeskeisyyden ja itsekkkyyden tulosta.
Samaisesta ryhmästä, jossa tämä tuttu käy, hyppäsi ystäväni taannoin junan alle. Jäljet johtavat sylttytehtaalle, ja AA:n "ohjelmakirjan" kannessa tulisikin mielestäni lukea: "Käsiteltävä varoen. Saattaa aiheuttaa riippuvuutta ja ajatuskyvyn hämärtymistä".
kerrot tuon tarinan minulle?
Olen nähnyt, että AA:n "ohjelmalla" voi olla vakavia sivuvaikutuksia, jos alkoholiongelmaan yhdistyy masennus.
Se on tämän "missioni" tarkoitus. Tuoda esille, että 12 askelta voivat syventää depressiota ja johtaa kohtalokkaisiin tekoihin. Eiköhän tämä ole tullut jo selväksi, joten jatkakaamme raittiuttamme kumpikin tavallamme -- sinä alkoholistina, minä omalla tavallani elämässäni eteenpäin mennen.
Kaikkea hyvää Sinulle, sAAmari. Minä toivon sitä vilpittömästi, uskoitpa sitä tai et. Tässä kun todellakin on kyse vain mielipide- ja kokemuseroista, ei ihmisvihasta.
enkä etenkään ymmärrä sitä, että hyökkäät erityisesti minua vastaan, vaikka tiedossasi luulisi jo olevan, että minä nimenomaan kärsin itsekin depressiosta, en ole kieltämässä keneltäkään lääkitystä, en lue Bill W:n esseitä, en hyväksy sellaista ohjelman tulkintaa jossa ihmistä syyllistetään, en ole riippuvainen ryhmistä/palavereista...
Minulla on oma teoriani siitä, miksi olet valinnut juuri minut katkeruutesi kohteeksi, mutta sillä ei oikeastaan ole väliä.
Tämä aihe on käsitelty loppuun? toivottavasti, koska palstan aihe on alkoholin vaikutus kehoon ja alkoholismi, ei sen puoleen, olen minäkin kirjoittanut minkälainen on Suomen AA-n palvelurakenne jne. Minulla on myös ajoittaista masennusta kuten sAAmarilla mutta AA-kirjallisuus tai AA-ryhmissä käynti ei ole pahentanut masennustani...päinvastoin.
Se varmaan jäi huomaamatta; vielä-alkoholisti yleensä huomaakin vain negatiiviset asiat. Mutta siis... mikä ihmeen "katkeruus"? Joko taas tätä? Luin taannoisia ketjuja täällä ja huomasin, että Stanton Peelekin -- AA:n "ohjelman" vastainen kun on -- on sinun mielestäsi katkera. Voi hyvänen aika sentään, mutta toisaalta ymmärrän kyllä. "Et ole meidän puolellamme, olet siis katkera." Kävikö mielessä, että toisinajattelija olisi havahtunut hyödyntämään omia aivojaan?
Minäkin meinasin muutama vuosi sitten kuolla. Lääkäreiden mielestä on ihme, että elän. AA:ssa olin kuolla uudelleen. Henkisesti, hengellisesti ja älyllisesti -- ja näin, että jotkut kuolevat "ohjelman" kautta ihan ruumiillisestikin.
Mitä minulla voisi olla sinua vastaan henkilökohtaisesti? Ihan täydellä ystävyydellä, käytä niitä itsetutkiskeluaskelia ja irrottaudu vainoharhaisuudesta. Eikö tuo ole jo todellakin itsekeskeistä?
Aihe tuli käsiteltyä. Hyvää jatkoa Sinullekin.
se olis ollu jakaa kokemuksia... :)
T. AA:n jäsen Suomessa
Ps. Lupaan pysyä omassa ja AA:n kokemuksessa...
On niitä jotka haluaa ottaa, eivätkä ikinä lopeta, taas niitä jotka ottavat, mutta haluaisivat lopettaa, mutta eivät pysty vastustamaan viinapirua ja niitä jotka pystyvät vastustamaan ja haluavat olla ottamatta.