Masennus iski vähitellen vuosien myötä. Aluksi se oli fyysisiä oireita ja tunneherkkyyttä joka suuntaan. Sitten alkoi väsyttämään ja tuli mukaan kyynisyys. En enää kyennyt/jaksanut tehdä töitä enkä kotonakaan paljoa. Erilaisia lääkkeitä on kokeiltu, sairaslomaa on jatkunut kohta puoli vuotta. Kela muistutti, että sitä on mennyt paljon ja vaati jotain lausuntoja. Kun mieli on lähes kuollut, kuoleeko kohta ruumiskin rahan puutteeseen, vai voinko saada sairaslomaa vielä puolen vuoden jälkeenkin? Entä jos en toivu kuukausiin, entä jos en kykene ja jaksa muuta kuin syödä ja nukkua, ehkä vähän kävellä pihalla. Tapetaanko minut nälkään? Loppuuko palkka, loppuuko sairaspäivärahat? Jossain sanottiin, että sairaslomalla voi olla korkeintaan vuoden, entä sen jälkeen? Jos ei kykene töihin, lähettääkö yhteiskunta syanidikapselin?
Kuolenko nälkään?
Väsynyt
7507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinua heiteele jätetään kyllä varmaan hoitava lääkäri näkee pystytkö sinä töihin ja muutenkin näkee ettei ihminen ole kunnossa jos ei pysty enää tekemään mitään.Yritä jutella lääkärisi kanssa ja yrittää keksiä jokin keino että saat elämästä kiinni ja voisit palata töihin ja jatkaa elämääsi normaalisti.
Käynhän minä lääkärissä viikon välein. Hän vaikuttaa vähän uhkaavalta, että pitäisi jo parantua. Luuletko ettei tässä keinoja etsitä, joilla yritetään päästä elämään kiinni ja takaisin töihin. Sinun vastaus vaan lisäsi epätoivoa! Sinäkin korostat, että työhön pääseminen on elämän normaalina jatkumisen mittari. Eikö ihmisellä ole oikeutta elää tai pyrkiä elämänhalun parantamiseen, jollei hän "voi palata töihin ja jatkaa elämää normaalisti"???? Sillä työkyvylläkö sitä mitataan? Jos ei kykene töihin, ei saa olla halua elää??
en varmaan tarkoittanut mitään pahaa sillä mitä kirjoitin,olen itsekkin ollut joskus aika masentunut ja huomasin kuinka se vei kaikki voimat ei huvita mikään makaa vaan kotona,mutta tarkoitin että olisi hyvä esim.että olisi vaikka töissä tai pääsisi pois niistä ympyröistä että on kotona vaan.Niin minäkin pääsin siitä että aloin tekemään asioita ja palasin työhön ei se pakko olla töissä mutta se että on muutakin kun ne samat ympyrät.
Terapiaa ehdottaisin, sellaista että voit avautua jollekulle luotettavalle ihmiselle joka on elämää nähnyt ja osaa tukea. Itselläni on vähän samansuuntaisia ajatuksia. Ihmiskiintiöni on tasan kaksi tuntia per päivä eli tuskin tuosta työnteosta "normaaleine sosiaalisine kuvioineen" tällä hetkellä mitään tulee, vaikken millään sairaspäivärahalla olekaan. Vielä. Olen päättänyt, oma elämäni on, yhteiskunta saa luvan perustuslakiin pohjaten auttaa mua nyt, koska jätti auttamatta silloin kun olisin tarvinnut apua ja jälkien korjaaminen kestää kauan. En halua olla seuraava Petri...
Joskus lääkäreissäkin toimii psykoja!!!, eli vaihda lääkärisi terveempään ja pyydä saada joku "oikea" diagnoosi. Et masennus-sellaista voi saada jos sanot nauttivasi elämästä muuten kuin töissä. esim. työpaikkakiusattu/koulukiusattu kun ei ole mikään diagnoosi. Valitettavasti uhri on usein "skitsofreeninen" tai "maanis-depressiivinen" ja kiusaaja normaali... En edes haluaisi olla normaali...
On vaikeaa pitää puolensa kun ei itsekään tiedä mitä haluaa... Sitten kun alkaa tietämään niin alkaa asiatkin selviimään!
Mutta terapiaan etsiydy toki. Minä ainakin.
VAADI!
Itse olen ollut puoli,vuotta s-lomalla,menetin lapseni keväällä.Töihin paluu lienee tammikuussa,lyhennetyllä työajalla.Toiset neuvovat,että mahd.pian töihin,se auttaa,mutta kuuntelen itseäni,keskityn nyt syrytyöhön ja traumaattisten kokemusten käsittelyyn.En todellakaan tiedä mikä on vointini tammikuussa 2003,vaikka siihen tähtäänkin.Raha-asiat kyllä täytyy hoitua ilman suurempia kommelluksia,tärkeintä on hakea henkiselle voimattomuudelle apua.Jonain päivänä itsekään en jaksa uskoa elämää tämän järkyttävan tapahtuman jälkeen,toisinaan taas jaksan,hiukan.Tämä on eräänlaista vuoristorataa.Hei yritetään selvitä!
Hei! Olen sitä mieltä että Kelalta on mahdollisuus saada kuntoutustukea oliko se peräti 4 vuoden ajan? eräs ystäväni kertoi näin joitakin kuukausia sitten.
itselläni tuli eteen pitkä sairasloma joka on jo umpeen kulunut tosin,mutta mielestäni on aivan ihana asia jos sairasloma voidaan kirjoittaa yhtäjaksoisesti riittävän pitkäksi ajaksi jolloin elimistö ehtii toipua hyvin,silloin uudelleensairastumisen riski on hyvin pieni.
Voimia sinulle ja muista että kyllä sinusta huolta pidetään et sinä nälkään kuole.olet vaan rehellinen lääkärille ja kerrot että olet yksinkertaisesti loppu ja sillä siisti.pakko niiden on potilaan hätähuutoa kuunnella,jos eivät siihen pysty,niin sitten he ovat kohta potilaita.
Kaikkea hyvää elämääsi,muistan sinua!
Jos sinun todetaan olevan työkyvytön sairaspäivärahakauden päättyessä, olet oikeutettu kuntoutustukeen (määräaikainen), jos pidetään mahdollisena, että voisit kuntoutua takaisin työelämään tai työkyvyttömyyseläkkeeseen, mikäli arvioidaan, ettet kykene työelämään palaamaan.
Nämä edellyttävät kuitenlin, että pyrit toimimaan lääkärin hoito-ohjeiden mukaan, kuten juttusi perusteella näytät toimineenkin, joten asia tuntuu olevan kunnossa.
Joskus vaikkapa määräaikainen työkyvyttömyyseläke voi viivästyä, jos hommaa ei ole pistetty vireille ajoissa. Joka tapauksessa olet oikeutettu toimeentulotukeen, jos et muualta saa rahaa. Toimeentulotukea voit saada joka tapauksessa, mutta sinun pitää mennä sosiaalitoimistoon. Jos olet mielenterveystoimiston tai psykiatrian poliklinikan hoidossa, on niissä tavallisesti sosiaalityöntekijä, jolta saat neuvoja ja apua.