Eilen MOT:n uusiutuvia energialähteitä käsittelevässä ohjelmassa haastateltu Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg jäi kiinni useasta valheesta. Valehtelu ei luo hyvää karmaa vihreän liikkeen ylle. Uskottavuus säilytetään vain pysymällä tiukasti totuudessa.
Tekniikan tohtori Tarja Cronberg esitteli uskomattoman hyvältä kuulostavia vihreitä visioita uusiutuvista energialähteistä. MOT-ohjelman tekijät eivät niihin sinisilmäisesti uskoneet vaan tarkastatuttivat niiden todellisen hyötysuhteen puolueettomilla asiantuntijoilla. Cronbergin eräs laskelma osoitettiin Turun Yliopistossa tehdyssä tarkistuksessa 3-kertaisesti liian pieneksi. Miten tekniikan tohtori voi laskea niin pieleen? Mahdotonta – joten kyseessä täytyy olla tietoinen valehtelu. Samalla tavalla KAIKKI muutkin Cronbergin esittelemät visiot osoitettiin ekologisesti kestämättömäksi.
MOT-ohjelmassa esitelty ainoa ekologisesti kestävä ratkaisu oli polttoaineen jalostaminen turpeesta. Sitä Vihreä liitto vastustaa ankarasti.
Tekniikan tohtori Tarja Cronberg esitteli uskomattoman hyvältä kuulostavia vihreitä visioita uusiutuvista energialähteistä. MOT-ohjelman tekijät eivät niihin sinisilmäisesti uskoneet vaan tarkastatuttivat niiden todellisen hyötysuhteen puolueettomilla asiantuntijoilla. Cronbergin eräs laskelma osoitettiin Turun Yliopistossa tehdyssä tarkistuksessa 3-kertaisesti liian pieneksi. Miten tekniikan tohtori voi laskea niin pieleen? Mahdotonta – joten kyseessä täytyy olla tietoinen valehtelu. Samalla tavalla KAIKKI muutkin Cronbergin esittelemät visiot osoitettiin ekologisesti kestämättömäksi.
MOT-ohjelmassa esitelty ainoa ekologisesti kestävä ratkaisu oli polttoaineen jalostaminen turpeesta. Sitä Vihreä liitto vastustaa ankarasti.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Cronberg perusti väitteensä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella tehtyyn laskelmaan. Tämä tuli esille ohjelmassa. Jollakin taitaa olla taas kova hinku päästä arvostelemaan Vihreää liittoa?
http://www.cropgen.soton.ac.uk/publication/Presentation_KuopioPolytechnic_AnnimariLehtomaki.pdf
Nyt olisi kiva tietää miten kaksi yliopistoa ovat päätyneet eri tuloksiin.
Johtopäätös vihreästä valheesta ei ole tullut pelkästään Tarja Cronbergin valheista. Aika monet vihreät valehtelevat jatkuvasti. Valheen tekee sitä raskaammaksi se, mitä koulutetumpi henkilö on kyseessä. Tarja Cronberg kaksinkertaisena tohtorina tietää varsin hyvin miten tutkimustulos voi olla epätotta.
Tarja Cronberg tietää tekniikan tohtorina varsin hyvin ne yksinkertaiset kriteerit joidenka avulla uusiutuvien energiaraaka-aineiden ekologinen kestävyys lasketaan.
http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
TV1, Mot 27.3.2006
Toim. Martti Backman
Suomalainen öljylähde
Perjantai, viime joulukuun 16. päivä oli aivan tavallinen, hämärä talvipäivä. TV-uutisissa käsiteltiin lintuinfluenssaa, EU:n budjettia, presidentin ja hallituksen vallanjakoa sekä Irakin parlamenttivaaleja. Katsoja saattoi jälleen kerran rauhallisena todeta: ei mitään uutta, maailmassa kaikki kuten ennenkin.
Kuitenkin tuohon joulukuun päivään ehkä kätkeytyi näkymätön uutinen, joka tulee järisyttämään jokaisen maapallon asukkaan elämää lähivuosikymmeninä. Yhdysvaltalainen öljygeologi Kenneth Deffeyes väittää, että juuri joulukuun 16. viime vuonna maailman öljyntuotanto saavutti lakipisteensä, josta se alkaa kääntyä loivaan laskuun.
50-luvulla Deffeyesin oppi-isä, Shell-yhtiön öljygeologi M. King Hubbert ennusti, että USA:n öljyntuotanto tulee piikkaamaan, eli saavuttamaan huippunsa vuonna 1970. Ennuste toteutui prikulleen. Nyt Hubbertin oppilas, Princetonin yliopiston geologian professori Deffeyes sai samalla laskumenetelmällä tuloksen, että maailman öljyntuotanto ei enää voi kasvaa vuoden 2005 jälkeen.
Tarkalla päivän tai vuodenkaan määrittelyllä ei tietysti ole suurta merkitystä. Aina on ollut selvää, että enemmin tai myöhemmin tuotannon huippu saavutetaan ja sen jälkeen alkaa sopeutuminen niukkenevan ja kallistuvan öljyn maailmaan.
Deffeyesin ilmoitus sattui kuitenkin ikävään ajankohtaan siksi, että juuri samaan hetkeen, kun öljyntuotannon kasvun väitetään hiipuvan, osuu kaikkien aikojen öljyn kysynnän nousu. Ennen muuta Kiinan ja muiden Aasian maiden autoistumisen kiihdyttämänä öljyn päiväkulutuksen arvioidaan nousevan nykyisestä 83 miljoonasta tynnyristä 111 miljoonaan tynnyriin 20 vuoden kuluessa.
Polttomoottorien avustaman vapaan liikkumisen makuun päässeellä ihmiskunnalla on edessään vaikeita sopeutumisen vuosikymmeniä.
Ei siis ihme, että kaikkialla maailmassa tutkitaan tällä hetkellä kuumeisesti vaihtoehtoisia, uusiutuvia energialähteitä liikenteen polttoaineiksi.
Tarja Cronberg: ”… biopolttoaineen suhteen tapahtuu voimakasta teknillistä kehitystä tänä päivänä, niin jos Suomi haluaa olla mukana tässä teknillisessä kehityksessä, laitteistojen kehityksessä, korjuumenetelmien kehityksessä, niin silloin biopolttoaineisiin pitää panostaa”.
Eija-Riitta Korhola: ”Mä ajattelen, että se on sellanen nyt, sellanen uusi ympäristöpolitiikan buumi ja trendivirtaus, jossa on kyllä hyviä elementtejä, mutta pääasiassa se perustuu siihen höynäytykseen, että me kuvitellaan, että se ois tällanen ympäristöystävällinen vaihtoehto. Mulle sano komission eräs virkamies että hänen mielestä tämä on tällä hetkellä EU:n suurin valhe”.
Monet kiinnittävät toiveensa viljeltävistä kasveista saataviin biopolttoaineisiin.
Mutta onko peltoviljelystä ratkaisuksi ihmiskunnan tai edes suomalaistenkaan autojen polttoainepulaan?
Klemola: ”Ei riitä biomassa siihen millään. Ei riitä pinta-ala. Ja siinä on muitakin ongelmia. Jos aletaan tämmöisellä tehomaataloudella tuottamaan polttoaineita, niin se tarkoittaa maaperän eroosiota, maaperän köyhtymistä, se tarkoittaa vesivarojen pilaantumista. Puhtaitten vesivarojen pilaantumista ja sit on tää eettinen ongelma. Lasketaan, että 50 vuoden päästä maailmassa on 9 miljardia ihmistä, lähes puolitoista kertaa enemmän kuin nyt. Jopa enemmänkin saattaa olla. Joten kaikki käytettävissä oleva peltoala pitäisi käyttää heidän ruokkimiseensa, ei autojen”.
Teknillisen kemian yliassistentti Kimmo Klemola on laskenut eri energiakasvien vaatimia pinta-aloja sekä energiataseita. Jos nimittäin lähdetään siitä, että biopolttoaineen tulee olla todella uusiutuvaa, on tuotantoketjuun sisältyvien fossiilisten polttoaineiden osuus vähennettävä pois.
Klemola: ”Yleisesti ottaen ne energiataseet on joko negatiivisiä eli fossiilista polttoainetta käytetään enemmän mitä se etanoli moottorissa palaessaan antaa, tai sitten niukasti, vain niukasti positiivisia. Ja varsinkin etanolissa tää tilanne on aika epäedullinen, lähinnä sen takia että se tislausprosessi vaatii valtavan paljon energiaa.”
Suomen hallitus sai äskettäin asiantuntijatyöryhmältä ehdotuksen, että EU:n biopolttoainevaatimus liikenteessä täytettäisiin lisäämällä tankkiin 3-5 prosenttia biopolttoainetta. Käytännössä se merkitsee etanolin lisäämistä bensaan ja kasviöljyn sekoittamista dieseliin.
Bensiinin valmistajat saavat ostaa etanolin mistä haluavat, ja melkoisella varmuudella valinta osuu Brasiliaan, missä sokeriruo’osta valmistettava etanoli on ylivoimaisesti halvinta.
Kuten viime viikon MOT-ohjelmassa osoitettiin, brasilialainen etanoli on eettisesti kestämätön ratkaisu:
Kuvaa sokeriruokopellolta, vanha Jose hakkaa ruokoa, ja huokaa:
”… on orjuus, raskasta on orjuus, on…”
Brasiliassa sokerietanolin kysynnän räjähdys on synnyttänyt orjuutta, väkivaltaa ja sosiaalisia ongelmia. Lisäksi tehoviljely sekä uusien sokeripeltojen raivaus tuhoavat Brasilialaista luontoa.
Ja vaikka sokeriruoko onkin energiataseeltaan parhaimpia biopolttoaineen raaka-aineita, ei ruokoetanolissakaan uusiutuvan energian osuus ole kovin suuri. Australialaisen tutkimuslaitoksen mukaan kolme neljännestä sen energiasisällöstä on synnytetty fossiilisin energiapanoksin.
ETANOLI
Entä sitten kotimainen etanoli ?
Klemola: ”Meilläkin on 2,6 miljoonaa henkilöautoa tai henkilöauto-, tämmöistä pakettiautoa, henkilöauton tavoin käytettävää autoa, ja jokainen niistä käyttää noin reilu 1300 litraa polttoainetta, bensiiniä, dieseliä ja tän korvaamiseen menis noin 3,7 miljoonaa hehtaaria, jos se kaikki korvattais ohraetanolilla. Ja tällä hetkellä Suomessa on peltoa 2, 2 miljoonaa hehtaaria eli pitäis lähes kolminkertaistaa Suomen peltoala.
Jos lisäksi vaaditaan, että tuotettavan etanolin on vielä oltava vapaata fossiilisista energiapanoksista, muuttuu tilanne entistäkin hullummaksi.
Jos halutaan saada aikaan uusiutuvaa, hiilidioksidineutraalia etanolia, tarvitaan peltoalaa entistäkin enemmän. Åbo Akademin teknillisessä tiedekunnassa tehdyn laskelman mukaan pelkästään EU:n vajaan 6 prosentin vaatimuksen täyttäminen etanolilla uusiutuvasti vaatisi 1 150 000 hehtaarin luovuttamista ohran viljelykseen. Se on yli puolet Suomen peltoalasta.
Klemola: ”Yhdysvallat, jos se korvaisi koko henkilöautoliikenteensä etanolilla, jos se olisi ohraa, ohrasta tai vehnästä tehtyä, niin se olisi satoja miljoonia hehtaareja eli lähentelis koko Yhdysvaltain maapinta-alaa”.
Vaihtoehtoinen viljelykasvi kotimaisen etanolin tuottamiseen olisi sokerijuurikas, semminkin kun juurikkaan viljelijät tarvitsisivat kipeästi uutta kysyntää tuotteelleen, kun sokerinvalmistus Suomessa vähentyy.
Klemola: ”Sokerijuurikkaan saanto olis suurempi, muistaakseni noin miljoona hehtaaria tarvitsisi olla sokerijuurikaspeltoja, että koko Suomen henkilöautokanta korvattaisiin etanolilla”.
Mutta suuremman satomäärän vastineeksi sokeripeltoon on kylvettävä sitäkin enemmän fossiilista energiaa konetyön, kuljetuksien, lannoitteiden ja torjunta-aineiden muodossa, yhteensä 0,7 tonnia öljyä yhtä öljytonnia vastaavaa juurikasmäärää kohti.
Siksi pelkästään EU:n vaatimuksen toteuttamiseen fossiilineutraalisti tarvittaisiin yli puoli miljoonaa hehtaaria peltoa, neljännes Suomen viljelyalasta.
Tänne Neste Oilin Porvoon jalostamolle valmistuu ensi vuonna maailman modernein bio-dieseliä tuottava tehdas. Tiedotusvälineiden innostuneista selostuksista on voinut syntyä käsitys, että laitos tuottaisi 170 000 tonnia bio-dieseliä lähinnä jäte- ja kierrätysrasvoista, kuten käytetyistä ranskanperunoiden keittoöljyistä.
Totuus on, että valtaosa laitoksen raaka-aineesta tulee näillä näkymin olemaan Malesiasta ja Indonesiasta tuotavaa, neitseellistä ja halpaa palmuöljyä.
Nesteestä kerrotaan, että yhtiö on tehnyt kaikkensa varmistuakseen siitä, että sen käyttämä palmuöljy on tuotettu eettisesti kestävällä tavalla. Mutta tunnettua on, että Kaakkois-Aasiassa laajeneva öljypalmujen kasvatus aiheuttaa samanlaisia ongelmia kuin sokeriruoko Brasiliassa. Palmuplantaasit nakertavat orankien asuma-alueina tunnettuja sademetsiä.
Ja entä se paljon puhuttu ranskanperunaöljy? Sen osuus bio-dieselistä tulee oleman korkeintaan prosentin luokkaa.
Mutta miksi biodieseliä ei tehtäisi suomalaisesta rypsistä?
Cronberg: ” .. pitäis tukea tällaisia pienimuotoisia tuotantomenetelmiä, joita tällä hetkellä on käytössä ennen kaikkea bio-dieselin valmistamiseen, sitä voidaan tehdä tilakohtaisesti, useampi maanviljelijä voi lyöttäytyä yhteen ja tavallaan voidaan tuottaa tällaista lähienergiaa”.
Klemola: ”… jos suomalainen yks auto pistettäis toimimaan tämmöisellä rypsimetyyliesterillä, niin se vaatii noin 2 hehtaaria peltoa yksi auto. Ja jos kaikki autot laitettaisiin toimimaan, niin se olisi noin 5 miljoonaa hehtaaria.”
Ja kun tuotoksesta vähennetään fossiilienergian osuus, tarvitaan EU-vaatimuksen toteuttamiseen uusiutuvasti 850 000 hehtaaria peltoa. Ja silloin on vasta korvattu vajaa 6 % liikennepolttoaineista.
Jos koko Suomen dieselin ja kevyen polttoöljyn kulutus korvattaisiin kestävästi rypsiöljyllä, tarvittaisiin peltoa yli 16 miljoonaa hehtaaria, eli yli puolet Suomen maa-alasta.
Cronberg: ”Siin olis se etu, että suomalainen maatalous olis kilpailukykyistä tulevaisuudessa, koska energiakasvit tulee olemaan kuitenkin se, jolla ehkä myös näillä arktisilla leveysasteilla pärjätään”.
Klemola: Se on pikkuisen epäilyttävää, varsinkin jos ei ole verohelpotuksia niin tuskin, tuskin pystytään tekeen. Ja myös rypsillä on se ongelma, että on fossiilitase ei ole tuskin on positiivinen edes, että siinä mielessä siinä ei oo järkeä siinäkään. Ja taloudellisuudesta epäilen, että Suomen oloissa pystyttäisiin tekemään”.
Tarja Cronberg on puolueiden puheenjohtajista ainoa, joka on esittänyt oman ehdotuksensa suomalaiseksi bioenergiaratkaisuksi. Puheessaan vihreän liiton valtuuskunnan kokouksessa viime joulukuussa hän ehdotti, että jokainen Suomen 70 000 maatilasta ryhtyisi tuottamaan ruokohelpeä 5 hehtaarin alalla. Siitä saatavalla biokaasulla ajaisi 700 000 henkilöautoa 20 000 kilometriä vuodessa.
Tekniikan tohtori Cronbergin ehdotus tuottaa biokaasua peltokasveista on niin omaperäinen, että mitään sellaista ei ole juuri kukaan muu bioenergiakeskustelun osapuoli vakavissaan esittänyt.
Mot: millaisille autoille tämä biokaasu olisi tarkoitettu ?
Cronberg: ”No biokaasuhan vaatis uuden tyyppisiä autoja, niitähän tavallaan on kehitteillä. Ruotsissa on tällä hetkellä käsittääkseni noin 5000 biokaasuautoa. Se vaatii myös sen, että polttoainetankkaus on mahdollista, siihen tarvitaan tällaiset erityiset laitteet sitten bensa-asemilla”.
Aivan oikein, tämän Cronberg jätti puheessaan mainitsematta. Mitä maksaisi 700 000 auton varustaminen paineistetulla polttoainejärjestelmällä tai suorastaan autokannan vaihto ja mitä maksaisi huoltoasemaverkoston varustaminen kaasun tankkaustekniikalla ?
Cronberg: ”No sitä on ehkä vaikee sanoo tällä hetkellä, mitä se todella tulis maksamaan kokonaisuudessaan ja miten kilpailukykyinen se olis vaihtoehtona”
Mot: Missä tätä ruokohelpikaasua tuotettaisiin ?
Cronberg: ”No ensinnäkin sitä voidaan tuottaa, tuottaa tällaisissa pienimuotoisissa laitoksissa ja ajatuksena on käsittääkseni et VTT on kehittänyt tällasia eri tyyppisiä pienimuotoisia laitoksia, joissa voidaan tuottaa kaasua tai biodieseliä ja itse asiassa tän tyyppiset ratkasut olis ehkä parempia kuin erittäin suuret, suurimittaiset laitokset”.
Mot: Onko teidän puolueenne piirissä laskettu, mitä tällä tavalla hajautetusti tuotetut biopolttoaineet, mitä ne tulisivat maksamaan ?
Cronberg: ”No meillä ei oo laskettu sillä lailla ja me tällä hetkellä selvitetään just näitä biopolttoaineisiin liittyviä kysymyksiä …”
Puheenjohtaja Cronbergin esitys perustuu Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella tehtyyn laskelmaan. MOT teetti vastaavan laskelman Åbo Akademissa, ja sen mukaan 350 000 hehtaarin ruokohelpisato kaasuksi muutettuna riitti vain runsaaseen kolmannekseen Cronbergin ilmoittamasta automäärästä.
Cronberg onkin sittemmin muuttanut kantaansa ruokohelpin järkevästä käytöstä:
Cronberg: ”Mut et ehkä nimenomaan ruokohelpi ja pelletti ensimmäiseks omakotitalojen lämmitykseen ja vasta toissijaisesti biopolttoaineisiin”
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja siksi biopolttoaineiden kestävä viljely täällä vaikuttaa vieläkin epätoivoisemmalta kuin etelässä.
Mutta entä sitten metsä, puukansan oma energiavarasto? Yksi lupaavimpia, tekniikoita on valmistaa etanolia puusta. Se olisi huomattavasti edullisempaa kun tuottaa etanolia pellosta.
Klemola: ”…vain 15% olis fossiilienergia, mikä on laitettu, verrattuna siihen mitä saatais sitten etanolista ulos. Se kuulostaa todella hyvältä, mut se vaatii valtavan määrän puuta, metsää siihen…”
Jos tämä tekniikka onnistuttaisiin kehittämään valmiiksi, voitaisiin yhdeltä metsähehtaarilta saada parhaimmillaan jopa 330 litraa etanolia.
Klemola: ”Eli toisin sanoen noin 8 hehtaaria metsää pitäisi varata yhtä autoa varten. Eli lähes koko Suomen metsäkanta pitäisi varata etanoliautoja varten”.
Puuetanolin valmistus kaikille autoille vaatisi Suomen metsistä 15 miljoonaa hehtaaria, jolloin 7 miljoonaa hehtaaria jäisi vielä puuteollisuudellekin. .
Åbo Akademin laskelman mukaan tarvittaisiin peräti 2,3 miljoonaa hehtaaria metsää pelkästään EU:n vaatiman vajaan 6 prosentin polttoaineosuuden korvaamiseksi, jos se halutaan tehdä uusiutuvasti. Metsäala vastaa neljän suuren selluloosatehtaan raaka-ainetarvetta.
Siis metsästä saataisiin kyllä käyttövoimaa suomalaisten autoille, mutta silti asiantuntijan mielestä energiapuu kannattaa polttaa uunissa.
Klemola: ”…jos se käytettäis tämmöiseen yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon niin se hiilidioksidipäästöjen vähennys olisi 4,5 kertainen, jos sillä korvattais tällä lailla hiilivoimaa, kuin että jos se käytetään autojen polttoaineena”.
Puulla siis kannattaisi korvata öljylämmitystä ja käyttää näin säästynyt öljy autoihin.
Entä millainen osuus biopolttoaineilla ylipäätään voi olla kasvihuonekaasujen vähentämispyrkimyksissä?
Klemola: ”Se ei auta. Sen takia, että kuluu enemmän fossiilista polttoaineita, eli koko elinkaaren aikana niin fossiilisia polttoaineita kuluu niin paljon, että kokonaishiilidioksidipäästöt hyvin todennäköisesti on suuremmat, kuin että olisi käytetty bensiiniä tai dieseliä”.
Siis helppoja keinoja mineraaliöljyn korvaamiseksi ei ole näköpiirissä. Merkittävää apua ei tarjoa ohra, ei sokerijuurikas, ei rypsi eivätkä metsän puutkaan.
On kuitenkin olemassa kotimainen vaiettu vaihtoehto, suomalainen energia-aarre, poliittisesti niin epäkorrekti, että sitä ei edes mainita lukuisissa asiantuntijaselvityksissä vaihtoehtopolttoaineista.
Turve.
Timo Nyrönen: ”Meidän turpeemme riittäisi tekemään vaikka kaiken liikenteen polttoaineen turpeesta, eikä sittenkään koskettaisi kuin muutamaan prosenttiin meidän suopinta-alasta, että se on todella suuri se raaka-ainemäärä, mikä meidän soissamme on”.
Koeteltu tekniikka polttonesteen heruttamiseksi turpeesta on ollut olemassa jo 80 vuotta. Toisen maailmansodan aikana Saksan sotakonetta liikutti
polttoneste, joka valmistettiin ns. Fischer-Tropsch –synteesillä kivihiilestä. Turve sopii kivihiiltäkin paremmin menetelmän raaka-aineeksi.
Parhaillaan VTT:n laboratorioon Otaniemessä rakennetaan Fischer-Tropsch –koelaitosta, jossa ryhdytään tutkimaan dieselin valmistusta erilaisista biomassoista, myös turpeesta.
80-luvulla Kemira jo tuotti hyvällä menestyksellä Oulussa Fischer-Tropsch -menetelmällä turpeesta ammoniakkia.
Esa Kurkela: ” … mutta yhtä hyvin siitä olisi voitu valmistaa Fischer-Tropsch
-dieseliä. Eli siinä mielessä turve soveltuu puupolttoaineiden lisäksi erittäin hyvin tähän puukaasutusteknologiaan”.
Ainoa ongelma on siinä, että kansainvälisillä poliittisilla päätöksillä turve on määritelty uusiutumattomaksi fossiiliseksi raaka-aineeksi, jonka käyttöä Kioton ilmastosopimus rajoittaa.
Todellisuus on kuitenkin toinen. Suo on elävä biologinen organismi, joka sitomalla ilmakehästä hiiltä kasvattaa joka vuosi turvemassaansa. Se karttuu koko ajan, ehkä vain puoli milliä vuodessa, mutta kun soiden määrä on Suomessa niin valtava, päästään kokonaiskasvussa huimiin lukuihin.
Nyrönen: ”Jos tämä kasvu otettaisiin niin kuin pelkästään liikenteen polttonesteiden tuotantoon, niin sillä voitais tehdä puolet kaikista Suomessa käytettävistä liikenteen polttonesteistä, ja aika pitkän aikaa kaiken lisäksi”.
Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Ja kun Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, voidaan niiltä korjata joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä.
Mutta sen käyttö on tehty meille mahdottomaksi poliittisilla päätöksillä.
Vuonna 2000 euroedustaja Eija-Riitta Korhola sai EU:n parlamentissa hyväksytyksi mullistavan muutoksen turpeen asemaan.
E-J Korhola: ”Parlamentti hyväksyi mun muutosesityksen, jossa mä esitin, että turve on uusiutuva siltä osin kuin se vuosittain uusiutuu. Ja se on ihan yksinkertainen idea, että ei kajota pääomaan, mutta vuotuiset korot voidaan korjata. Ja turvehan todella oikeasti uusiutuu, ei se ole fossiilinen vaan se on, tiedemiehet määrittelee, et se on hitaasti uusiutuva biomassa”.
Korholan yllättävä menestys kohtasi ankaraa vastarintaa. EU:n komissio ei hyväksynyt turpeen määrittelemistä uusiutuvien energialähteiden joukkoon miltään osin, ja se lähetti vastustavan kannan sisältävän direktiiviehdotuksen jäsenmaiden parlamenttien hyväksyttäväksi.
Vuoden 2000 lopulla Suomen eduskunnan suuri valiokunta äänesti asiasta ja äänet turpeen uusiutuvuudesta menivät tasan. Lopulta suomalaisen turpeen kohtalon ratkaisi arpa. Ja arpaonni ei suosinut turpeen energiakäyttöä.
Myöhemmin EU:n ministerineuvosto myös kumosi Korholan parlamentissa läpi ajaman määritelmän turpeen hitaasta uusiutuvuudesta. EU:n suurimmat turvevarat omaavan Suomen näkemyksellä olisi ollut painoa neuvostossa, mutta tuossa vaiheessa Suomen hallitus ei puolustanut sanallakaan suomalaista energiaturvetta.
Korhola: ”Komission kyseinen virkamies, hän innostu oikein näistä tutkimuksista, joita hänelle esittelin ja tästä ajatuksesta, niin vuotuisen kasvun ideasta, niin hän sanoi, että tulevaisuutta ajatellen ja kaikkia näitä uusiutuvan energian haasteita ja omavaraisuutta, paikallisuutta ajatellen, on rikollista Suomelta vastustaa tätä ideaa”.
Fischer-Tropsch –kaasutuksessa saataisiin 40 % turpeen energiasta diesel-öljynä ja 60 prosenttia lämpönä. Siis jos ottaisimme harvoilta tuotantosoiltamme vain sen turvemäärän, joka kaikille soille yhteensä kasvaa joka vuosi, saisimme kokonaista 1,4 miljoonaa tonnia dieseliä, jota hyvin perustein voitaisiin pitää uusiutuvana polttoaineena.
Tämä turveöljy riittäisi liikuttamaan 70 prosenttia diesel-autoistamme tai 35 prosenttia koko autokannastamme.
Tähän öljymäärään tarvitsisimme vain 68 000 hehtaaria turvesuota, eli vain 0,7 % kasvavasta turvealasta. Ja kun tuotantosuo olisi kuorittu tyhjäksi turpeesta, sen tilalle istutettaisiin puuta tai ruokohelpiä, mitkä voitaisiin nekin muuttaa Fischer-Tropsch –laitoksessa autojen polttoaineeksi yhdessä turpeen kanssa.
Nyrönen: ”… eräs arvio, jos turvetta käytetään raaka-aineena, niin voisi olla tommonen 40-50 senttiä litra siellä jalostuslaitoksella, kun kaikki kustannukset otetaan huomioon”.
Jos tyytyisimme tuottamaan turveöljyä vain sen 5,75 %, jonka EU:n direktiivi vaatii, riittäisi siihen 11 000 hehtaaria suota, eli vain kolmannes nykyisestä turvetuotantoalasta.
Ja vielä kaupan päälle kasvihuoneilmiötä voimistavia metaanikaasuja päästävä suo muuttuisi näin hiilidioksidia sitovaksi hiilinieluksi.
Mutta ajatus turvepääomamme korkojen käyttämisestä liikenteen polttonesteeksi ei käy ympäristönsuojelijoille:
Eero Yrjö-Koskinen: ”Tässä on nyt nimenomaan kyse siitä, että millä aikataululla tää hiilidioksidi sieltä vapautuu. Jos niitä poltetaan, niin se tietenkin tapahtuu välittömästi. Jos ne on siellä niinkun maaperässä, niin se tapahtuu hitaasti, normaalin luontokierron mukaisesti. Tää on se keskeinen ongelma, joka turpeen käyttöön sisältyy, siis se hiilidioksidi, joka siellä on varastoituna, vapautetaan sen polttamisen myötä, ja se ei yksinkertaisesti käy laatuun enää tänä päivänä”.
Nyrönen: ”Tietenkin voidaan sanoa, että siinä hän on ollut hiilivarasto ennestään, mutta niin kuin alussa puhuimme, niin pitää katsella tätä kokonaisuutta, eikä yhtä ainutta suota”.
Euroopan öljyriippuvuuden kirkastumisen myötä suopeus turvetta kohtaan on alkanut lisääntyä.
E-R Korhola: ”Kyl mä tiedän sen, että jos me tästä väännettäisiin lisää, niin komissiossa ainakin on paljon ymmärtämys kasvanu sen suhteen, että mistä turpeessa on kysymys ja kasvaa koko ajan, koska ja järkijuttujen merkitys kasvaa, energia, omavaraisuus ja paikallisuus nousee koko ajan suurempaan ja suurempaan arvoon”.
Myös Suomen hallituksella on aikomus avata turvekeskustelu kansainvälisten sopimuskumppaniensa kanssa uudestaan. Pohjan sille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä uusi tutkimus, joka vahvistaa edelleen käsitystä turpeen uusiutuvuudesta.
Pekkarinen: ”… tutkimusprojektin tulokset meidän on tarkoitus ensi tilassa saattaa ns. Kioton paneelin arvioitavaksi. Meidän pitää saada vaan maailmanlaajuinen hyväksyntä sille, että kysymys on uudistuvasta polttoaineesta” ... ”tää tarjoaa suuren mahdollisuuden suomalaiselle bio-tuotannolle”
Halvin ja nopein vastaus kallistuvalle bensiinille on ajaa pienemmillä autoilla, vähemmän ja hiljempaa. Säästäväinen autoilu vapauttaisi nopeasti valtavia öljymääriä.
Klemola: ”Jos Yhdysvaltalaiset menis edes tähän Eurooppalaiseen henkilöautokulutuskulttuuriin, eli se taso olis eurooppalainen, niin se olis muistaakseni noin 7 -8 miljoonaa barrelia päivässä, pelkästä yhdysvaltalaisten jollain tavalla järkevälle tasolle autoilutottumukset jos saataisiin, niin se vastaa siis lähes koko Venäjän öljyntuotantoa.
Verotuksella voitaisiin ohjata ihmisiä hankkimaan kevyempiä autoja, diesel-autoja ja hybridejä. Se taas edellyttäisi mm. työsuhdeautojen veroedusta luopumista.
Mutta milläs sitten tankataan, kun joskus etäisessä tulevaisuudessa bensa on kerta kaikkiaan liian kallista poltettavaksi auton moottorissa?
Klemola: ” sitten on kivihiiltä, on valtavia määriä. Sitä on sadoiks, jopa tuhanneksi, kahdeksi tuhanneksi vuodeksi. Ja siitä pystyy valmistaan nestemäisiä polttoaineita, jopa parempia kuin nää meidän nykyinen bensiini ja diesel. Ja veikkaan että niitä tullaan polttamaan tulevaisuudessa”.
Klemola: ”Ihmisten teknologiausko on hirvittävän suuri, että tulee joku vetyauto, joku fuusio joka tuottaa rajattomasti energiaa, mutta pitäisi varautua, että ehkä näin ei käykään. On sanottu että 1900-luku pienensi maailman, eli nää fossiiliset polttoaineet, oli helppo lentää kaikkialle. Ja joku on sanonut että 2100-luku tulee taas paisuttamaan maailman”.
LOPPU
Mikä tekee Åbo Akademista Jyväskylää pätevämmmän? Sekö, että sieltä tulee teidän näkemyksiänne tukevia tutkimuksia ekologiasta ja ympäristöstä?
Jyväskylään pesiytyneeseen vihreään salaliittoon ja valheitten järjestelmälliseen tuottamiseen en usko. Paras väite salaliiton puolestahan oli se, ettei sitä kyetä paljastamaan?
Väitteesi ovat mitä tyypillisimpiä ad Hominum väitteitä.
Monet kiinnittävät toiveensa viljeltävistä kasveista saataviin biopolttoaineisiin.
Mutta onko peltoviljelystä ratkaisuksi ihmiskunnan tai edes suomalaistenkaan autojen polttoainepulaan?
********************************************************************
Tarja Cronberg: ”… biopolttoaineen suhteen tapahtuu voimakasta teknillistä kehitystä tänä päivänä, niin jos Suomi haluaa olla mukana tässä teknillisessä kehityksessä, laitteistojen kehityksessä, korjuumenetelmien kehityksessä, niin silloin biopolttoaineisiin pitää panostaa”.
********************************************************************
Klemola: ”Ei riitä biomassa siihen millään. Ei riitä pinta-ala. Ja siinä on muitakin ongelmia. Jos aletaan tämmöisellä tehomaataloudella tuottamaan polttoaineita, niin se tarkoittaa maaperän eroosiota, maaperän köyhtymistä, se tarkoittaa vesivarojen pilaantumista. Puhtaitten vesivarojen pilaantumista ja sit on tää eettinen ongelma. Lasketaan, että 50 vuoden päästä maailmassa on 9 miljardia ihmistä, lähes puolitoista kertaa enemmän kuin nyt. Jopa enemmänkin saattaa olla. Joten kaikki käytettävissä oleva peltoala pitäisi käyttää heidän ruokkimiseensa, ei autojen”.
Teknillisen kemian yliassistentti Kimmo Klemola on laskenut eri energiakasvien vaatimia pinta-aloja sekä energiataseita. Jos nimittäin lähdetään siitä, että biopolttoaineen tulee olla todella uusiutuvaa, on tuotantoketjuun sisältyvien fossiilisten polttoaineiden osuus vähennettävä pois.
Klemola: ”Yleisesti ottaen ne energiataseet on joko negatiivisiä eli fossiilista polttoainetta käytetään enemmän mitä se etanoli moottorissa palaessaan antaa, tai sitten niukasti, vain niukasti positiivisia. Ja varsinkin etanolissa tää tilanne on aika epäedullinen, lähinnä sen takia että se tislausprosessi vaatii valtavan paljon energiaa.”
Sinulle ilmeisesti on tuntematonta se, että järjen käyttö on sallittua. Kukaan ei vaadi kaikkea peltoalaa energiaviljelyyn ja sen pitää nimenomaan olla kestävällä tavalla tuotettua.
Suomessa on esitetty peltoenergian viljelyä 0,5 miljoonaan hehtaarin alalla. Noin nejäsosa Suomen koko viljelyalasta. Energia käytöön ajateltu viljelyala olisi se, mikä ei tällä hetkellä ole aktiivi käytössä.
Pitää olla kestävällä tavalla tuotettua...
Juurihan yliassistentti tuolla kertoi, että ei ole olemassa kasvia, jonka viljely biopolttoaineeksi olisi tuotettavissa kestävällä tavalla!
Turve olisi siihen tarkoitukseen ylivoimainen raaka-aine, mutta mm. Hassin ansiosta EU:n kieltämä.
Hassiko onnistunut kietomaan pikkusormensa ympärille europarlamentin, komission ja eurooppa neuvoston? Tuo on niin uskomaton väite.
Päätöksen taustalla oli lähinnä epäselvyys turpeen hiilitaseesta ja soiden biodiversiteetin suojelu. Turvevarojen riistokäyttökään ei ole suotavaa.
Biopolttoaineiden viljely voi tapahtua kestävästi, jos siinä käytetää uusiutuvia energialähteitä ja valmistus tehdään pienimuotoisissa laitoksissa paikanpäällä. käytännössä maatilojen yhteydessä.
Muille EU-maille turpeella ei ole mitään merkitystä - niin vähäiset niiden turvevarat ovat. Niille on se ja sama, lasketaanko turve uusiutuvaksi vai ei-uusiutuvaksi.
Turve kiellettiinkin ilmeisesti pelkästään siitä syystä, että päästäisiin asiaa agressiivisesti ajavasta Hassista rauhaan.
Yhdyskunta- ja asuntotutkijana Tarja kiinnostui teknologian vaikutuksista ihmisen arkielämään ja teki toisen väitöskirjansa teknologian sosiologiasta
Tarja tutki auton, puhelimen ja pesukoneen vaikutusta ajankäyttöön, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja siihen missä toiminnot tapahtuivat. Teoreettisena viitekehyksenä olivat ihmisten tarpeet, arkielämän filosofia ja elämänmuodot.
Tulevaisuutta tarkasteltiin skenaarioiden avulla. Tarja väitteli toisen kerran Kööpenhaminassa vuonna. 1988.
_________________________________
Eli tämmöinen Tohtori, ei kannata ihmetellä jos ei tietoa olekkaan ao asiaan, ja kannattaa tuota vuotta 1988 ajatella, maailma siitä muuttunut
Ja toinenhan Kauppapuolen tieteissä
Eli, jos tutkitaan auton, puhelimen ja pesukoneen vaikutusta ajankäyttöön, niin...onko asiantuntija sitten energia puolella..eipä taida!
Pasifisti repi perseensä kohta muuten jos kaikki kerrotaan!
Minulla lähinnä repeilee naama, koska kuvittelette ärsyttävänne minua ja se että ylipäänsä vastaatte niihin ja vielä niin ala-arvoiseen tyyliin.
Juuri se on tarkoituksenikin; muut lukijat voivat havaita kuinka täydellisiä typeryksiä olette. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Vihreä liitto on fiksuimpia puolueita, koska se saa tuolla tavalla teidät tuohduksiin.
Sysämelliset kiitokset hyvistä nauruista. Varokaa toistamasta samoja vitsejä, koska silloin ette enää kelpaa edes narrin rooliin.
Vai naamako se repeilee, ota vain rauhallisesti, tämä on vain maallista.
Vihreäliitto tosi viksu, muuten hyvä unohtuu vain vihreys, se jäi johonkin, tipahti.
Eli suomeksi, vihreät täysin turha puolue, ei sitten yhtään mitään, vaikka hassin päiväkirjoja kaikki lukisi päivät, kuin ui ja purjehtii maapallon toisella puolen
Kaippa se hra:kin jo osaa ulkoa hassin katekismuksen
kansainvälisten
päästörajojen luominen
lentoliikenteelle sekä EUlentojen
ilmastovaikutusten kääntäminen laskuun
vuoteen 2008 mennessä
kuljetusten
aiheuttamat todelliset
ympäristökustannukset sisällytetään
tuotteiden hintoihin, kuljetukset kumipyöriltä
kiskoille
Muutokseen tarvitaan linjanvetojen
lisäksi uusiutumista meissä kaikissa.
Kampanja jakaa tietoa keinoista torjua
ilmastonmuutosta omilla valinnoilla
mm. liikkumisessa, ostovalinnoissa ja
energiansäästössä.
Kampanjan nettisivut ovat:
www.stopclimatechange.net
Suomen Vihreät ja ViNO osallistuvat
kampanjaan lukuisilla tapahtumilla.
Tapahtumia voi seurata sivuilta:
www.vihrealiitto.fi/ilmasto
Jos haluat osallistua ViNO:n
ilmastonsuojelutyöhön ja kampanjan
järjestelyihin, ota yhteyttä Heikki
Korpelaan, [email protected].
Metsäbotnian omiin selvityksiin Uruguayn Fray Bentosiin rakennettavan sellutehtaan raaka-aineeksi tarvitsemien eucalyptysmetsien pinta-alan suhteen sisältyy saman suuruusluokan valhe kuin Tarja Cronbergillä.
Eucalyptysmetsien pinta-alaksi tarvittava maa-ala on puolueettomien laskelmien mukaan todellisuudessa 3 KERTAA Metsäbotnian ilmoittamaa suurempi.
..sokerietanolia ja palmuöljyä turvetta parempana vaihtoehtona, niin se on kyllä tekopyhyyden huippu.
Ja juuri edellä mainitsemistasi syistä kannatetaan kotimaista bioenergian tuotantoa.
uusiutuvaksi energialähteksi on E-R. Korholalta loistava idea, vaikka jääkin tietysti puolitiehen.
Saman tien kannattaisi äänestää uusiutuviksi myös kivihiili ja öljy, niin saataisi koko ongelma pois päiväjärjestyksestä.
Tunnettua on, etteivät Korhola ja Hassi tule toimeen keskenään. Tässä tapauksessa Hassin halu vastustaa kaikkea mitä Korhonen esittää, tuotti Suomelle mittaamattoman tappion.
väittää turvetta uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Suurteollisuuden piikana EU:ssa hääräilevä Korhola yrittää taannuttaa Suomen ympäristöasioissa Euroopan takamaaksi.
Turve.
Timo Nyrönen: ”Meidän turpeemme riittäisi tekemään vaikka kaiken liikenteen polttoaineen turpeesta, eikä sittenkään koskettaisi kuin muutamaan prosenttiin meidän suopinta-alasta, että se on todella suuri se raaka-ainemäärä, mikä meidän soissamme on”.
Koeteltu tekniikka polttonesteen heruttamiseksi turpeesta on ollut olemassa jo 80 vuotta. Toisen maailmansodan aikana Saksan sotakonetta liikutti
polttoneste, joka valmistettiin ns. Fischer-Tropsch –synteesillä kivihiilestä. Turve sopii kivihiiltäkin paremmin menetelmän raaka-aineeksi.
Parhaillaan VTT:n laboratorioon Otaniemessä rakennetaan Fischer-Tropsch –koelaitosta, jossa ryhdytään tutkimaan dieselin valmistusta erilaisista biomassoista, myös turpeesta.
80-luvulla Kemira jo tuotti hyvällä menestyksellä Oulussa Fischer-Tropsch -menetelmällä turpeesta ammoniakkia.
Esa Kurkela: ” … mutta yhtä hyvin siitä olisi voitu valmistaa Fischer-Tropsch
-dieseliä. Eli siinä mielessä turve soveltuu puupolttoaineiden lisäksi erittäin hyvin tähän puukaasutusteknologiaan”.
Ainoa ongelma on siinä, että kansainvälisillä poliittisilla päätöksillä turve on määritelty uusiutumattomaksi fossiiliseksi raaka-aineeksi, jonka käyttöä Kioton ilmastosopimus rajoittaa.
Todellisuus on kuitenkin toinen. Suo on elävä biologinen organismi, joka sitomalla ilmakehästä hiiltä kasvattaa joka vuosi turvemassaansa. Se karttuu koko ajan, ehkä vain puoli milliä vuodessa, mutta kun soiden määrä on Suomessa niin valtava, päästään kokonaiskasvussa huimiin lukuihin.
Nyrönen: ”Jos tämä kasvu otettaisiin niin kuin pelkästään liikenteen polttonesteiden tuotantoon, niin sillä voitais tehdä puolet kaikista Suomessa käytettävistä liikenteen polttonesteistä, ja aika pitkän aikaa kaiken lisäksi”.
Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Ja kun Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, voidaan niiltä korjata joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä.
Mutta sen käyttö on tehty meille mahdottomaksi poliittisilla päätöksillä.
Vuonna 2000 euroedustaja Eija-Riitta Korhola sai EU:n parlamentissa hyväksytyksi mullistavan muutoksen turpeen asemaan.
E-J Korhola: ”Parlamentti hyväksyi mun muutosesityksen, jossa mä esitin, että turve on uusiutuva siltä osin kuin se vuosittain uusiutuu. Ja se on ihan yksinkertainen idea, että ei kajota pääomaan, mutta vuotuiset korot voidaan korjata. Ja turvehan todella oikeasti uusiutuu, ei se ole fossiilinen vaan se on, tiedemiehet määrittelee, et se on hitaasti uusiutuva biomassa”.
Korholan yllättävä menestys kohtasi ankaraa vastarintaa. EU:n komissio ei hyväksynyt turpeen määrittelemistä uusiutuvien energialähteiden joukkoon miltään osin, ja se lähetti vastustavan kannan sisältävän direktiiviehdotuksen jäsenmaiden parlamenttien hyväksyttäväksi.
Vuoden 2000 lopulla Suomen eduskunnan suuri valiokunta äänesti asiasta ja äänet turpeen uusiutuvuudesta menivät tasan. Lopulta suomalaisen turpeen kohtalon ratkaisi arpa. Ja arpaonni ei suosinut turpeen energiakäyttöä.
Myöhemmin EU:n ministerineuvosto myös kumosi Korholan parlamentissa läpi ajaman määritelmän turpeen hitaasta uusiutuvuudesta. EU:n suurimmat turvevarat omaavan Suomen näkemyksellä olisi ollut painoa neuvostossa, mutta tuossa vaiheessa Suomen hallitus ei puolustanut sanallakaan suomalaista energiaturvetta.
Korhola: ”Komission kyseinen virkamies, hän innostu oikein näistä tutkimuksista, joita hänelle esittelin ja tästä ajatuksesta, niin vuotuisen kasvun ideasta, niin hän sanoi, että tulevaisuutta ajatellen ja kaikkia näitä uusiutuvan energian haasteita ja omavaraisuutta, paikallisuutta ajatellen, on rikollista Suomelta vastustaa tätä ideaa”.
Fischer-Tropsch –kaasutuksessa saataisiin 40 % turpeen energiasta diesel-öljynä ja 60 prosenttia lämpönä. Siis jos ottaisimme harvoilta tuotantosoiltamme vain sen turvemäärän, joka kaikille soille yhteensä kasvaa joka vuosi, saisimme kokonaista 1,4 miljoonaa tonnia dieseliä, jota hyvin perustein voitaisiin pitää uusiutuvana polttoaineena.
Tämä turveöljy riittäisi liikuttamaan 70 prosenttia diesel-autoistamme tai 35 prosenttia koko autokannastamme.
Tähän öljymäärään tarvitsisimme vain 68 000 hehtaaria turvesuota, eli vain 0,7 % kasvavasta turvealasta. Ja kun tuotantosuo olisi kuorittu tyhjäksi turpeesta, sen tilalle istutettaisiin puuta tai ruokohelpiä, mitkä voitaisiin nekin muuttaa Fischer-Tropsch –laitoksessa autojen polttoaineeksi yhdessä turpeen kanssa.
Nyrönen: ”… eräs arvio, jos turvetta käytetään raaka-aineena, niin voisi olla tommonen 40-50 senttiä litra siellä jalostuslaitoksella, kun kaikki kustannukset otetaan huomioon”.
Jos tyytyisimme tuottamaan turveöljyä vain sen 5,75 %, jonka EU:n direktiivi vaatii, riittäisi siihen 11 000 hehtaaria suota, eli vain kolmannes nykyisestä turvetuotantoalasta.
Ja vielä kaupan päälle kasvihuoneilmiötä voimistavia metaanikaasuja päästävä suo muuttuisi näin hiilidioksidia sitovaksi hiilinieluksi.
Mutta ajatus turvepääomamme korkojen käyttämisestä liikenteen polttonesteeksi ei käy ympäristönsuojelijoille:
Eero Yrjö-Koskinen: ”Tässä on nyt nimenomaan kyse siitä, että millä aikataululla tää hiilidioksidi sieltä vapautuu. Jos niitä poltetaan, niin se tietenkin tapahtuu välittömästi. Jos ne on siellä niinkun maaperässä, niin se tapahtuu hitaasti, normaalin luontokierron mukaisesti. Tää on se keskeinen ongelma, joka turpeen käyttöön sisältyy, siis se hiilidioksidi, joka siellä on varastoituna, vapautetaan sen polttamisen myötä, ja se ei yksinkertaisesti käy laatuun enää tänä päivänä”.
Nyrönen: ”Tietenkin voidaan sanoa, että siinä hän on ollut hiilivarasto ennestään, mutta niin kuin alussa puhuimme, niin pitää katsella tätä kokonaisuutta, eikä yhtä ainutta suota”.
Euroopan öljyriippuvuuden kirkastumisen myötä suopeus turvetta kohtaan on alkanut lisääntyä.
E-R Korhola: ”Kyl mä tiedän sen, että jos me tästä väännettäisiin lisää, niin komissiossa ainakin on paljon ymmärtämys kasvanu sen suhteen, että mistä turpeessa on kysymys ja kasvaa koko ajan, koska ja järkijuttujen merkitys kasvaa, energia, omavaraisuus ja paikallisuus nousee koko ajan suurempaan ja suurempaan arvoon”.
Myös Suomen hallituksella on aikomus avata turvekeskustelu kansainvälisten sopimuskumppaniensa kanssa uudestaan. Pohjan sille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä uusi tutkimus, joka vahvistaa edelleen käsitystä turpeen uusiutuvuudesta.
Pekkarinen: ”… tutkimusprojektin tulokset meidän on tarkoitus ensi tilassa saattaa ns. Kioton paneelin arvioitavaksi. Meidän pitää saada vaan maailmanlaajuinen hyväksyntä sille, että kysymys on uudistuvasta polttoaineesta” ... ”tää tarjoaa suuren mahdollisuuden suomalaiselle bio-tuotannolle”
Korhola on luonnollisesi väärässä. Turve on tutkimustiedon perusteella luokiteltu fossiiliseksi
polttoaineeksi. Sen kasvihuonekaasupäästöt ovat vielä
huomattavasti suurdemmat kuin kivihiilen. Jos turpeesta
tehtäisiin nestemästä polttoainetta, saavutettaisiin maailman-
ennätyspäästöt, koska tähänkin menee energiaa. Suomen
kasvihuonekaasupäästört vähenisibvät kaikkein tehokkaimmin,
jos turpeesta siirryttäisiin bioenergiaan. Backman ja Korhola
toimivat todella vastuuttomasti.
Turvetta tuskin oli maassamme jääkauden jälkeen. Taivaastako tänne nykyiset turvevaramme ovat tipahtaneet? Totuus lienee se, että turvesuo paksunee n. 0,5 mm/vuosi, joten turve on uusiutuva luonnonvara. Tosin hitaasti uusiutuva.