Metsän jatkuva kasvatus on kannattamatonta, sen varmaan myöntää jokainen.
Myös virallisen opin mukainen päätehakkuukasvatus on kannattamatonta, mutta sitä virallinen koneisto ei myönnä. Ei tietenkään myönnä, koska oma lehmä on ojassa ja heidän onnekseen tyhmät maalaistollot ovat niin tyhmiä etteivät uskalla tai eivät ymmärrä olla kriittisiä ja tarkoja. Aina löytyy tolloja jotka antavat raiskata metsänsä aivan millaiseksi tahansa.
Myös kaupunkilaismetsänomistajat ovat tolloja ja tyhmiä. He antautuvat maalaistollojen esimerkin mukaan samaan ansaan eli kritiikittömään metsän raiskauksen hyväksyntään.
Muualla yhteiskunnassa on laatujärjestelmiä ja muuta tiukkaa valvontaa. Mutta metsäkonetta saa ajaa millainen kuski tahansa, kukaan ei valvo muuta kuin paperilla kun on laskun maksamisen aika.
Niin ja siitä kannattamattomuudesta. Molemmat kasvatustavat on tehty kannattamattomaksi. Toinen tapa on tehty kannattamattomaksi aivopestyjen virkamiesten ja insinöörien oman edun tavoittelun takia ja sallimalla alalla vallitsevan konekohelluskulttuurin ja salaamalla metsän kokonaiskustannukset. Tästä hyvänä esimerkkinä aikaisempi kirjoitus tällä palstalla, jossa pyydetään lukuja metsänviljelyn eri eriin. Kuten arvata saattaa, asiantuntijoita ei kys. kirjoitus kiinnosta. Kirjoitushan on pikkutarkkaa näpertelyä MHY:n palkkioerän jälkeen....
Toinen tapa on tehty kannattamattomaksi vääristämällä hinnat sellaisiksi, että tyhmä tollo menee lankaan sekä muokkaamalla ja aivopesemällä asenteet koneiston puristuksessa koneistopolitiikan osapuolten hiljaisen kartellin etujen mukaiseksi.
Vaihtoehdoiksi jää siis valita kahdesta kannattamattomasta halvempi (siis se josta jää viivan alle vähemmän maksettavaa).
Jos antaa metsän vain olla ja ottaa silloin tällöin huvikseen ja harrastuksekseen vähän suolarahaa niin kulut ovat olemattomat. Ei uusintaistutuksia eikä muita harmeja. Suuria tappioita ei voi syntyä.
Mutta kun annat metsän koneiston hellään huomaan niin saatat tukehtua jo pelkästää aukkohakkuulle kasvavaan heinään ennen ensimmäistä taimien istutuskertaa. Koneisto ei tule sinua auttamaan ruohon kitkennässä.
Myös virallisen opin mukainen päätehakkuukasvatus on kannattamatonta, mutta sitä virallinen koneisto ei myönnä. Ei tietenkään myönnä, koska oma lehmä on ojassa ja heidän onnekseen tyhmät maalaistollot ovat niin tyhmiä etteivät uskalla tai eivät ymmärrä olla kriittisiä ja tarkoja. Aina löytyy tolloja jotka antavat raiskata metsänsä aivan millaiseksi tahansa.
Myös kaupunkilaismetsänomistajat ovat tolloja ja tyhmiä. He antautuvat maalaistollojen esimerkin mukaan samaan ansaan eli kritiikittömään metsän raiskauksen hyväksyntään.
Muualla yhteiskunnassa on laatujärjestelmiä ja muuta tiukkaa valvontaa. Mutta metsäkonetta saa ajaa millainen kuski tahansa, kukaan ei valvo muuta kuin paperilla kun on laskun maksamisen aika.
Niin ja siitä kannattamattomuudesta. Molemmat kasvatustavat on tehty kannattamattomaksi. Toinen tapa on tehty kannattamattomaksi aivopestyjen virkamiesten ja insinöörien oman edun tavoittelun takia ja sallimalla alalla vallitsevan konekohelluskulttuurin ja salaamalla metsän kokonaiskustannukset. Tästä hyvänä esimerkkinä aikaisempi kirjoitus tällä palstalla, jossa pyydetään lukuja metsänviljelyn eri eriin. Kuten arvata saattaa, asiantuntijoita ei kys. kirjoitus kiinnosta. Kirjoitushan on pikkutarkkaa näpertelyä MHY:n palkkioerän jälkeen....
Toinen tapa on tehty kannattamattomaksi vääristämällä hinnat sellaisiksi, että tyhmä tollo menee lankaan sekä muokkaamalla ja aivopesemällä asenteet koneiston puristuksessa koneistopolitiikan osapuolten hiljaisen kartellin etujen mukaiseksi.
Vaihtoehdoiksi jää siis valita kahdesta kannattamattomasta halvempi (siis se josta jää viivan alle vähemmän maksettavaa).
Jos antaa metsän vain olla ja ottaa silloin tällöin huvikseen ja harrastuksekseen vähän suolarahaa niin kulut ovat olemattomat. Ei uusintaistutuksia eikä muita harmeja. Suuria tappioita ei voi syntyä.
Mutta kun annat metsän koneiston hellään huomaan niin saatat tukehtua jo pelkästää aukkohakkuulle kasvavaan heinään ennen ensimmäistä taimien istutuskertaa. Koneisto ei tule sinua auttamaan ruohon kitkennässä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
kirjoitat. Järjestelmä pönkittää metsänomistajille epäedullista systeemiä. Jäisi työttömäksi iso joukko metsäinssejä ja taimitarhat kärsisivät ostajien puutetta, jos suurempi joukko metsänomistajsta alkaisi hoitaa metsiään luonnonmukaisemmin tai jättäisi hoitamatta.
Olen itsekin ollut tollo teettäessäni kaksi hehtaarin aukkoa metsiini. Enpä teetä enää. Ne lähes kulkukelvottomat korkeille karhoille kynnetyt ja risukkoa kasvavat alueet riittivät opetukseksi. Vattua tosin kasvoivat jonkin vuoden. Saavat metsäni olla hoitamatta, jos ei löydy ammattitaitoista metsuria, joka hallitsee jatkuvan kasvatuksen menetelmän.
kaksi hehtaarin aukkoa NYT, mutta jos eläisit, niin menisit 90v päästä katsomaan samoja aukkoja. Siellä voi olla komea hakkuukypsä tukkipuusto. Pitää aina muistaa puun elinkaari!!!!
"Metsätutkijan" kirjoitus on omiaan esittämään henkilön mielipiteitä joka ei tiedä metsänhoidosta tuon taivaallista. Saati että on tutkinut jotain metsään liittyvää.
Surkeinta kirjoituksessa on täysi tietämättömyys, millä jatkuva kasvatus tuomitaan kannattamatomaksi. Tosin eipä jaksollisenkaan ruotimisessa ole sen enempää kehumista.
Tällä palstalla tapaa hyviäkin provokatoorisia kirjoituksia. "Metsätutkijan" on kuitenkin tällä kertaa vailla vertaa, sieltä huonoimmasta päästä.
Hän voi olla omassa metsässään täysin oikeassa!
Ei sitä näkemättä pysty kukaan sanomaan mikä metsän kasvatuksesa on joka-alalla varmasti oikein?
Metsänhoidon säännöt muuttuu jopa vuosittain ja jopa 180 astetta, joten on paras, kun hoitaa metsänsä omia tarpeita silmällä pitäen.
Eihän siinä pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista:))
Ei muuta kun saha kouraan ja metsään !!
Ei ole mikään pakko antaa konekuskin raiskata mettiään. Ja mitä siihen viittaukseen kaikenlaisista konekuskeista niin osta kone ja koita mihin tuotokseen pystyt amatööri pohjalta... Taitaa kone maatua ennen kun saat sen maksettua. Ja ainahan voi maksaa tuntiliksaa konetyöstä niin varmasti saa sellaista jälkeä kuin itse haluaa.
on semmonen juttu, että se ei kaikesta huolimatta säily sellaisena ihanana lapsuuden tai mielikuvien rauhan tyyssijana. Se on dynaaminen, siellä tapahtuu koko ajan. Oletko itse esimerkiksi koskaan ollut täysin ihmisen koskemattomassa metsässä? Se on melkoinen ryteikkö. Jos mielit retkeilemään hyvään metsämaastoon, jossa on mukava patikoida, on siellä suurella todennäköisyydellä tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Jatkuvaan kasvatukseen en puutu, siitä jauhetaan täällä liikaakin. Mutta sanon sen, että jos silloin tällöin otat joitain puita ja myyt ne, niin saatko ne suolarahat? Kaadatko itse ja vedät omin käsin johonkin tienvarteen. Epäilen. Tarvitset koneita ja kenties työvoimaa. -> kuluja. Samalla voi vahingoittua kasvavaa puustoa. -> lahoa ja metsän rappeutumista. Ihannetila? Ei minusta.
Aukko on mukailu luonnollisesta uudistumisesta, tulipalosta. Jos vain enemmän suomenniemellä kulotettaisiin, niin olisi metsät erittäin luonnontilaisia. Mainittakoon ruotsin metsänluokitusjärjestelmä, joka peruistui arvioituun paloalttiuteen..
Ja niistä konemiehistä.. Ehkä perusteellisempaa koulutusta käytännön työhön ei voisi saada kuin konekoulusta. Sitten on työtä.
'
tollo ja tyhmä puheenvuoro. Kertakaikkiaan. Siitähän puuttui järki aivan tyystin. Ettei vaan ollutkin sohvaperuna tutkimassa...
ensiharvennuksia odottavat ja jo harvennetut metsiköt joita näkee vaikka autoillessa,ovat todellakin olleet avohakattuja vielä 30-40 vuotta sitten.Ihmisen ikä on vain niin lyhyt ja muisti hatara.
olleet täysin tuottamattomia. Vain kuluja niistä on ollut metsänomistajalle. Se on pitkä aika ihmisiässä. Onko järkevää metsänhoitoa esimerkiksi siinä tilanteessa, kun omistaja on myynyt pienen ajan sisällä päätehakkuin metsänsä putipuhtaaksi puusta? Tätäkin on tapahtunut nyt verohakkuiden aikana.
ole olleet tuottamattomia.Puuhan on kasvanut siinä ajassa taimesta kuitupuuksi nopeammin kuin jatkuvassa kasvatuksessa isojen puiden varjossa.
Tasaikäisten metsiköiden kasvatuksen taloudellisuus perustuu hakkuu-ja metsänhoitotöiden tehokkaaseen suorittamiseen.Eli kun hehtaarin aukolta hakataan vaikka 200kuutiota,niin saman puumäärän kerääminen harsimalla vaatisi ehkä 10-15 ha ajelun.Eli korjuukulut nousisivat kestämättömiksi.Muistaakseni vuosittain metsäalasta pari prosenttia käsitellään hakkuilla.Jos se ala nousisi 20-30 prosenttiin,niin miten se olisi käytännössä mahdollista?
kaikki metsänsä aukoksi pistäneelle ollut tuottamatonta vähintään 40 vuotta. Ei ole ollut kuin kuluja.
Aikanaan Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen koealoille istutettiin taimia ja yhtälailla siellä on tehtävä taimikonhoitoa kuin kuviometsiköiden hoidossakin.Ero syntyy siitä että hoitotöiden suorittaminen vaatii niin valtavasti tyhjää kävelyä,että sitä tekee vain todella innokas harrastelija.Todellisuudessa oikeaoppinen jatkuva kasvatus on suuritöinen ja kustannuksiltaan kallis tapa hoitaa metsänsä vajaatuottoisiksi.
"Todellisuudessa oikeaoppinen jatkuva kasvatus on suuritöinen ja kustannuksiltaan kallis tapa hoitaa metsänsä vajaatuottoisiksi."
Todellako?
Jos totta olisikin, sallisitko jonkun, joka niin haluaa, käyttää jatkuvaa kasvatusta omassa metsässään?
Hoitelen firman ostoa piirissä, jonka hankinta on noin 1 milj/m3. Tuota miljoonaa mottia on ostamassa 25 ostomiestä.Pidämme säännällisesti miitinkejä ostoasioista. Eräässä ostopalaverissä kysyinkin, kuinka moni ostaja on viimeisen vuoden aikana puukauppaneuvotteluissa törmännyt käsitteeseen " jatkuva kasvatus ". Vastaus on: Ei kukaan.Kuitenkin puukauppaa neuvoteltaessa pyritään aina ensin selvittämään myyjän omat näkemykset. Mikäli ne on toteutettavissa, puukauppa syntyy varmasti.
Jatkuva kasvatus on olut suositttu kirjoitusten aihe ja saanut paljon kannatusta. Näyttää kuitenkin siltä, että ne metsänomistajat, jotka oikeasti omistavat metsäää, ymmärtävät käytännön realiteetit
juuri niitä metsänomistajia, joiden suhde metsään on TUNNEPERÄISTÄ. Pääosin he puuhastelevat tyyryväisinä metsässään itse ja poimivat puita sieltä täältä. He kirjoittelevat sitten "ekoasiantuntijoina" palstoille, miten pitäisi metsiä hoitaa.
Pieniin palstoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin se sopii mainiosti, ja saahan siitä joskus myydäkin muutaman euron edestä.
Näsä.Sinulle sopivampi versio on varmaankin tämä harsinta-hakkuu.Se on hiukan pienitöisempi ja halvempi tapa hoitaa metsänsä vajaatuottoisiksi.
Jatkuvan kasvatuksen nimissä hakataan joskus metsää vajaatuottoiseksi.Mutta sekin on parempi, kuin aukko, joka on tuottamaton kymmeniä vuosia ja aiheuttaa huomattavat uudistuskustannukset.Sitten, kun uudistusala taimettuu, tulevat hirvet niitä syömään ja jälki on ikävännäköistä. Vajaatuottoiseksi hakattu metsä saattaa taimettua hyvinkin, se ei heinity pahoin eikä kerää siinämäärin hirviä, kuin istutusmännikkö. En kuitenkaan tässä kannata vajaatuottoiseksi hakkaamista.
Metsäyhtiöillä on puunkorjuumonopoli, jota ne suojelevat mustasukkaisesti.Tälläkin palstalla on "yhtiönmiesten" kirjoituksia, joissa poimintahakkuu leimataan ymmärtämättömien pienmetsänomistajien tunneperäiseksi puuhasteluksi ja joka ei sovellu tehokkaaseen ja järkevään metsänkäsittelyyn.
Jos yhtiöt hinnoittelisivat puunkorjuun näkyvästi ja maksaisivat hankintapuulle oikean hinnan,olisi poimintahakkuu mielestäni paljon edullisemmassa asemassa.Oikea hinta muodostuu kantohinnasta hakkuu- ja ajokustannuksista. Tässä tapauksessa riittäisi, kun hakkuu- ja ajokustannukset olisivat ne, mitä yhtiöt maksavat omilta avohakkuiltaan. Tienvarteen ajetun tukkipuun hinnan asettaminen jopa alle kantohinnan on kohtuuton hankintahinta.
juuri niinkuin sanoit. Jatkuva kasvatus on tunneperäistä puuhastelua. Poimintahakkuuta et sinä eikä "ekoprofessorit" saa edullisempaan asemaan vaikka mitä tekisitte.
jatkuvaa kasvatusta,jos omistat mettiä ota huutama hehtaari kokeiluun,tuskin kukaan asian kannattavuutta tietää,homma toimii niin pitkällä aikajänteellä.En puolesta enkä vastaan, asiat selvinnee näin parhaiten.Vinkkejä kirjasesta Hyvän metsänhoidon opas(Lähde,Laiho,Norokorpi)
Omistan metsää kymmeniä hehtaareja ja toimin juuri jatkuvan kasvatuksen periaatteella, ei ongelmia. Ensiharvennuksetkin tuottavat täyttä kahisevaa kun korvaan sillä vuodessa 10000 l öljyä.
...kasvatuksen metsälössä????
tässä tämä "tutkijan" tietopohja tulikin hyvin esille.
Jaahas nyt sitten selvis toikin, ette ole mikään oikee mettämies, jos kerran omistat vaan kymmeniä hehtaareja eli siis varmaan 20-50ha.
Metsää pitää löytyä perittyjä satoja hehtaareja ennenkun niistä voi kokemuksen rinta äänellä puhua.
Mutta jatkuva kasvatushan on maisemallisesti paljon mukavempi tapa.
Itselläni on 463ha pirkanmaalla, enkä ole koko 19 vuotisen omistajuuteni aikana tehnyt ensimmäistäkään hakkuuta. Eikä itseasiassa tehnyt isänikään. Edellinen hakkuu on tehty 1928, joten kyllähän sitä pitäis hakata, mutta taitaa poika sitten saada hakata kun on hänen isännyytensä vuoro. Mutta ensimmäistäkään aukkoa ei meidän mettiin tehdä se on varma.
metsässäsi ja puut mätänee pystyyn. Mutta onhan sitä mukava katsella ja kehuskella hehtaareilla, sekä halveksia 10 ha:n metsänomistajia. Onneksi 463 hehtaaria ei mahdu arkkuun.
Säätiöi metsäsi ja perusta luonnonpuisto, säännöillä, että risuakaan ei saa katkaista.
paljoa rintaa röyhistelemään. Älä ihmeessä mene hakkaamaan jatkossakaan niin ei pääse naapurit nauramaan niille lahokasoille tien varressa. Anna vaan ajan ja verottajan hoitaa tuotot.
Kaikenlaisia ääliöitä maa päällään kantaa. No hyvä yritys jälleen ... heh 463 hehtaaria ja tuollaiset jutut. Arvaa huviksesi uskooko kukaan :D
ja oppi, miten olet saanut sieltä eri-ikäisten puiden seasta kaadettua sen tukkipuun särkemättä muita? Minä kun rantametsiä olen hakannut "jatkuvalla kasvatuksella", niin kyllä harmittaa, kun hyviä taimia ja isompiakin puita särkyy kaadon yhteydessä. Ja sitten selitä, miten sen silloin tällöin kaadetun puun saat haettua sieltä toisten seasta ilman korjuuvaurioita? Hevosella vai millä? Samalla voisit kertoa jotain korjuukustannuksistasi, ilmeisesti teet hakkuut omana työnä, vai myytkö pystykaupalla. Sitten ota vielä kantaa, että miten "jatkuvalla kasvatuksella" turvaisit Suomen metsätellisuuden (paperi, sellu, sahat, energiapuu yms) puuntarpeen?
Ja sitten odotellaan vastauksia?
pointti.Eli puiden korjuu valtakunnallisesti olisi tehtävä käytännössä edelleen koneilla.Avohakkuuseen verrattuna poimintahaakkuun tuottavuus olisi arviolta alle puolet.Eli saman puumäärän korjaamiseksi koneketjujen määrää pitäisi kasvattaa rajusti.Kuljettajia pitäisi palkata myös lisää.Ja tämä kaikki olisi pois kantohinnasta.
Edellisen kirjoittajan tekstissä tiivistyy jatkuvan kasvatuksen mahdottomuus nykyisessä puunkorjuussa. Kukaan metsänomistaja ei hyväksy noin 5 euron laskua puunhintaan, siirryttäessä avohakkuusta poimintahakkuuseen.
Tälle palstalle kirjoittelu ei maksa mitään, hölmöimmätkin mielipiteet on ilmaisia.
Olen tehnyt tuhansia puukauppoja satojen metsänomistajien kanssa. Jatkuvaa kasvatusta ei ole mainittu kertaakaan käytäessä puukauppaneuvottelua, kuitenkin pyrin olemaan se kuunteleva osapuoli tyyliin " miten sinun mielestäsi pitäisi hakata"
Tietysti tähänkin asiaan pätee se mitä Clint Eastwood lausui Dirty Harryn roolissaan " Mielipiteet on kuin persreijät, jokaisella on omansa"
paljon lisättävää. Se oli siinä!
kysymykseen:
- Montako kertaa on historian saatossa KAIKKI Suomen metsät PALANEET?
- Kaikkien puulajien kierto samalla kasvupaikalla on noin 1000 vuotta?
- Me olemme yrittäneet hoitaa metsiä VASTA 100 vuotta?
- Puut ymmärretään kuin kotieläiminä. Niitä yritetään hoitaa ja ruokkia tiuhaan muuttuvilla ohjeilla. Luonto tulee melko usein väliin häiritsemään kätten töitä?
- Millainen on ennusteesi Suomen metsien tilasta esim. 200 vuoden kuluttua?
että seuraavan 200 vuoden ajanjaksoon voidaan suhtautua varsin luottavaisesti.Tämä nimenomaan sen vuoksi,että metsäntutkimus yhdessä tehokkaan metsänhoidon kanssa pystyy tarvittaessa reagoimaan ilmastonmuutokseen esim.muuttamalla istutettavien puiden alkuperää eteläisemmäksi.
Ei tarvitse olla huolissaan metsistä,muu yhteiskunta on sitten eri asia.
minäkin. Mistähän lienet ottanut tuon sata vuotta? Et ilmeisesti ole lainkaan perillä Suomen metsätalouden historiasta. Luepa alkajaisiksi Tapani Tasasen kirja 'Läksi puut ylenemähän. Mestsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteolisuden läpimurtoon 1870-luvulla'. Kaikki Suomen metsät eivät tietenkään ole olleet samanarvoisesti ihmisen käytössä menneinä vuosisatoina, mutta kuitenkin sen verran, että 1800-luvulla ei eteläisessä Suomessa ollut enää täysin luonnontilaisia metsiä. Kirjasta selviää, paitsi että Suomessa harjoitettiin metsänviljelyä jo satoja vuosia ennen sinun syntymääsi, myös se, että metsiä on palanut ja niitä on poltettu. Mm. kaskiviljelyä harjoitettiin eteläisesä Suomessa sisämaassa jo 1100-luvulta alkaen. 'Erityisesti Itä-Suomessa, Savossa ja Karjalassa se oli päasiallinen viljelymuoto'. Kaskimaita on ollut jopa 4 milj. hehtaaria ja puunkulutus suurimmillaan 10 milj. m3 vuodessa. Samoja alueita saatettiin kasketa 20-50 vuoden väliajoin. Asutuksen laajeneminen oli läheisessä yhteydessä kaskeamiseen sen vaatiman tilantarpeen vuoksi. Kun asutusta tuli seudulle lisää, metsät evät enää riittäneet kaikille (!), mistä seurasi muuttolikettä uusille alueille. Toisaalta kaskeaminen myös aiheutti herkästi metsäpaloja, missä saattoi palaa laajojakin alueita puustoa kerralla. 'Metsäpaloja sytytettiin myös tahallisesti toisen omaisuuden vahingoittamiseksi, hirvenmetsästyksen helpottamiseksi tai metsälaidunten parantamiseksi'. Kaskenpolttoa jouduttiin metsän kulumisen vuoksi säätelemään lailla jo 1600-luvulta alkaen ja metsäpalojen sytyttäjille säädettiin yleisessä laissa ja metsäasetuksissa ankaria rangaistuksia.
Että se niistä teeseistä. Metsät vat asutuilla alueilla sekä palaneet että niitä on poltettu lukuisia kertoja viime vuosisatojenkin aikana. Tietysti, väitteeseesi sisältyy kompa: KAIKKI Suomen metsät. No, eivät tietenkään KAIKKI. Siitä huolimatta argumentointisi on virheellistä ja harhaanjohtavaa. Kannattaisi tietää ennemmin kuin luulla.