Kuinka vaikea on todellisuudessa päästä Helsingin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä?
Mikään nero ja L:n papereita omaava en ole.
Aikomuksena olisi mennä iltalukioon petraamaan matematiikan taitoja ja sitten alkaa ehkä ensi vuonna lukemaan Galenosta.
Onko lukiolaisilla vielä halua hakea lääkikseen vai haluavatko kaikki vain oikikseen?
Mikään nero ja L:n papereita omaava en ole.
Aikomuksena olisi mennä iltalukioon petraamaan matematiikan taitoja ja sitten alkaa ehkä ensi vuonna lukemaan Galenosta.
Onko lukiolaisilla vielä halua hakea lääkikseen vai haluavatko kaikki vain oikikseen?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Lääketieteen hakijamäärät ovat olleet joka vuosi nousussa, eli suositusta alasta on kyse. Biologia on kuitenkin tällä hetkellä vaikein paikka suhteessa päästä sisään, johtuu varmaankin bioalojen kasvubuumista.
Mihin tahansa lääkikseen voi päästä sisään, jos hallitsee pääsykoekirjan ohella lukion pitkän fysiikan ja kemian hyvin JA osaa soveltaa ja omaksua koetilanteessa uutta tietoa. Pohjatiedot eivät yksin sisällepääsyä ratkaise, kuten eivät lähtöpisteetkään, koska kaikkiin Suomen tiedekuntiin otetaan porukkaa myös pelkän pääsykoemenestyksen perusteella.
Matematiikan lukiokurssit eivät ole oleellisia (pitkästä saa enemmän lähtöpisteitä kuin lyhyestä mutta kummallakin pärjää) vaan se, osaatko fysiikkaa ja kemiaa. Jos pärjäät niiden laskuissa osaat kaiken tarvittavan matikan.
Kyllä osaan molempia! Fysiikan ka.9 ja kemian ka.8.
Kyllähän nuo voisi paremmatkin olla.
Tuntuu vain, että kaikki nauravat kun kerron hakevani Helsinkiin. Tosi outoa, mutta totta! :)
Kyllä minä ainaskin kovasti meinaan yrittää!
Minä olen tällä hetkellä lukion toisella ja mulla on takana viisi fysiikan kurssia kympin keskiarvolla, kaksi kemiaa ysin ja kolmebiologiaa vajaalla ysin keskiarvolla. Lisäksi pitkästä matikasta yheksän kurssia vajaan kasin keskiarvolla (pitää parantaa) enkä minä ikinä olettaiskaan pääseväni lääkikseen sisään tällä menolla, vaikka kuinka pistäisin lisää painetta ko. tieteisiin. Sen sijaan di-tutkinto olisi kiikarissa ellei matikka katkaise selkärankaa. Ehdotan että unohdat lääkiksen ellet opiskele ihan hirvittävästi, sillä se pääsykoe on todella todella vaikea.
Ehdotan sulle itseluottamuksen parantamista tai trollauksen lopettamista.
Itsetuntoni on omastamielestäni siis ihan hyvä. Muun ohessa: tämä voi olla tyhmä kysymys, mutta mitä on trollaus?
...et kohtaisi vaikeuksi lääketieteellisen tdk:n pääsykokeissa. Näillä keskustelupalstoilla kaiken maailman haahuilijat joilla ei ole mitään luonnontieteellistä lahjakkuutta kertovat "totuutena" miten lääkikseen on mahdotonta päästä.
Samoin oikiksesta haaveilevat sellaiset joilla kärsivällisyys loppuu kokonaisen lauseen lukemiseen. Pääsykokeet palstalla jotkut kertovat miten innostus sisään pyrkimiseen loppui siihen kuin näki kirjat.... Haloo! Jos koealue on laaja, tarkoittaa se alempia pisterajoja.
Näiden pyrkijöiden vuoksi sisäänpääsy näyttää vaikeammalta kuin onkaan.
Ja ei se lääkis edes mikään pyrityin ala ole. Taidehistoria saattaa nyt jo vaatia jonkin sortin tuuria.
>Jos koealue on laaja, tarkoittaa se alempia >pisterajoja.
Selitäpäs nyt logiikka tämän lauseen takan niin että ihmisetkin ymmärtävät?
Nimimerkki Moona voi aivan mainiosti päästä lääkikseen, kuten voit sinäkin, jos pärjäätte pääsykokeessa tarpeeksi hyvin. Lukio- tai yo-arvosanat eivät ratkaise asiaa suuntaan tai toiseen. Täydetkään lähtöpisteet eivät paikkaa tuo jos pääsykoe menee penkin alle.
Jos koealue on tiettynä vuonna erityisen laaja tai vaikea tarkoittaa se etteivät pyrkijät saa niin korkeita pisteitä pääsykokeessa. Näin se vain on.
No kyllä ärsyttää tuollaiset kommentit. Lukio on monella tapaa niin peruskoulu - opetuksessa ja pärstäkertoimen vaikutuksessa on suuria koulukohtaisia eroja eikä moni ota koko hommaa tosissaan - ettei arvosanoista kannata vetää suuria johtopäätöksiä.
Lääkiksen pääsykoe painottuu pitkälti laskemiseen, mutta itse matematiikka ei ole mitenkään vaikeaa. Enemmän kirimistä on fysiikan ja kemian kanssa, jotta niiden kanssa pääsee sinuiksi ja oppii soveltamaan oikeastaan missään määrin.
Oletko kuitenkin harkinnut hakemista jonnekin muualle kuin Helsinkiin? Tai mitkä perusteet sinulla on juuri Helsinkiin hakemiseen? Tosiasia kuitenkin on, että Helsinkiin on erittäin vaikea päästä etenkin jos ei omaa L:n (tai mahd. E:n) papereita. Eli ilmeisesti E:n papereilla vielä pääsee hakemaan yhteispistekiintiössä, sen jälkeen koepistekiintiössä. Mahdollisuuksia toki pääsemiseen on, mutta jos itse opiskelukaupungilla ei ole niin kovin paljon väliä niin saman koulutuksen saa muualtakin (ja paljon todennäköisempää on päästä 1. kerralla sisälle). Siinä missä Helsinkiin joutuisi hakemaan esim. 3 kertaa voi päästä kerralla jo jonnekin muualle sisälle. Eli valmistuu monta vuotta aikaisemmin. Itse opiskelen Kuopiossa ja viihdyn erittäin hyvin. Kaikki lääketieteelliset tarjoavat laadukasta opetusta - vain opetusmetodit vaihtelee. Kannattaa siis kaupungin ohella miettiä haluaako opiskella PBL:n mukaan vai perinteisesti.
Tietääkseni Helsinki on ainut jossa voi opiskella oikeuslääketiedettä?
Tuhon koepiste kiintiöön olen lähinnä luullutkin joutuvan ja valmistautunut sen mukaisesti.
Opiskelupaikka ei ratkaise erikoistumispaikkaa... Eli aivan sama voiko jossain erikoistua johonkin, niin voit opiskelujen jälkeen sinne hakea sitten erikoistumaan. Muutenkin noista erikoisaloista kannattais huolehtia vasta sitten kun on muutaman vuoden lääkiksessä opiskellut...
Onko asia noin, että voisin opiskella vaikka Turussa ja erikoistua sitten vasta helsingissä?
missä näin lukee?
Vaikeaa on päästä Turkuun opiskelemaan lääketiedettä?
Vai tarvitseeko ylipäätään olla jonkin sortin lahjakkuus, lääketidettä opiskeltaessa?
Minä tasapainoilen Turun ja Tampereen välillä...
Kumpi kannattaa?
Lääkikseen päästäkseen ON oltava huippulahjakkuus!
no jospa katsoisit muidenkin lääkisten erikoistumiskoulutusten opinto-oppaita niin huomaisit että oikeuslääketieteeseeen voi erikoistua ihan KAIKISSA lääkiksissä. Eikä sillä, missä on 6 v LL-tutkinnon suorittanut, ole mitään tekemistä sen kanssa missä erikoistuu!!
ei tarvitse
Siis luulitko tosiaan että kun opiskelet esim. turussa niin se on ainoa yliopistosairaala missä saat töitä tehdä. Siis toi erikoistuminenhan on työn tekoa eikä varsinaisesti opiskelua.
kannattaa tulla opiskelemaan vaasan lääkkikseen.minä ainakin tykkään opiskelusta ja pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään. :)
JOO NIIN MINÄKI!!!1OCH JAG TALAR OCKSÅ SVENSKA!!!!!!1111
Vaasassa ei ole lääkistä, ja vaikka olisikin paljastui heti ettet opiskeli kyseisessä laitoksessa sillä se kirjoitetaan _LÄÄKIS_ ei lääkkis.
Voi voi, tässä taas eräs akateemista koulua käyvä nörtti. Et ymmärrä huumorin ja tosiasioista käyvän keskustelun eroa. Pitikö tuokin viesti mennä laittamaan.
Ihmettelen miksei nimim. "Ylioppilas I" (lääketieteen opiskelija??) ota kantaa tällaisiin keskusteluihin?
Amk-palstalla kylläkin jaksaa jauhaa turhanpäiväisistä asioista...
lääkikseen päästäkseen ei tarvitse olla seitsemän laudaturin paperit kirjoittanut erityislahjakkuus eikä edes pitkää matikkaa lukenut. olen itse elävä esimerkki siitä. luin lukiossa lyhyen matikan ja ainoastaan pakolliset kurssit kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. yo-todistukseni yleiarvosana (vaikkei tätä termiä enää käytetäkään) oli eximia. ja tittidii, vuoden kuluttua ylioppilaaksi pääsyni jälkeen pääsin helsingin lääketieteelliseen:)
ihan näin yksinkertaista sinne pääseminen ei kuitenkaan ollut. olin lukenut ensin pitkää matikkaa seitsemän kurssia keskiarvolla 9 ja muutenkin olen aina ollut matemaattisesti lahjakas. lukio vaan meni vasemmalla kädellä enkä laiskuuttani jaksanut opiskella juuri mitään vaikka potentiaalia olisi varmasti ollutkin. vasta abi-vuoden lopulla koin herätyksen ja tajusin, että lääkikseen haluan, enkä minnekään muualle. siitä syystä vietin seuraavan syksyn ja talven päntäten fysiikkaa ja kemiaa iltalukiossa ja kevään valmennuskurssilla. päivästä toiseen pänttäsin, luin galenosta ja laskin satoja laskuja fysiikkaa ja kemiaa aina uudelleen ja uudelleen, kuukausien ajan, kahdeksan tuntia päivässä. voitte uskoa, että järki meinasi lähteä useampaankin kertaan. mutta kyllä se oli sen arvoista.
Vahvistan. Numerot eivät merkitse mitään. (Ehkä vain sen, että on itsellä itsevarmempi olo hakea lääkikseen...) Se merkitsee, kuinka valmistautuu ennen pääsykoetta. Juuri tuolla 8-tuntia-päivässä-laskuja -tyylillä vain - itse täytyy kokeilla tuota ensi vuonna, jos en nyt sisään pääse! Itsellä oli lukiosta laaja matikka 9 (osa numeroista 10), laaja biologia 10, kemia 10, fysiikka 10... Mutta toista kertaa juuri Helsinkiin hain. TOSIN lukiosta on kyllä ikuisuus, että sen puoleen... ELI VAIN SE MERKITSEE, MITÄ TEKEE PÄÄSYKOKEEN ETEEN NYT.
Mistä näätte YO kokeista saatavat pisterajat lääkikseen?
Lukion papereista ei oo paljookaan hyotya elleivat ne oo hyvat, itella keskiarvo paattotodistuksessa oli 6.5 ja kirjotuksissa A-B ja silti tokalla laakikseen sisaan, ilman kursseja... ne vaan syo rahaa ja aikaa niin perkeleesti. etta jos vaan on tarpeeks halukkuutta niin lukemaan. ja muista, etta ei se kannata lukea 247, ite ainaki vedin kannii sillon tallo ja nautin muutenki elamasta.
pääsitkö helsinkiin noilla papereilla? :) itse haluaisin helsinkiin lääkkikseen kun ei huvittaisi asua turussa koko elämää :)
Helsingin lääkikseen ei pääse surkeilla papereilla. Ne jotka sanovat "lääkikseen päästäkseen ei tarvitse olla nero, mulla on k.a 7.8 ja lyhyt matikka ja pääsin lääkikseen", opiskelevat jossain muussa kuin Stadin lääkiksessä.
voi sentään...toivottavasti omaatte myös inhimillisyyttä ja ihmissuhdetaitoja, kovaa paineensietoa, vastuunottamista ym, pelkkä nero ei pärjää lääkärinä, voi kun tietäisitte mitä se työ sitten ihan oikeasti tulee olemaan :))