SDP:llä on vimma pakottaviin, kahden vuoden sisällä tehtäviin kuntaliitoksiin. On suoraan sanottava, että tuo linja on Keskustalle mahdoton. Sitä ajamalla koko palvelurakennehanke vain ajetaan umpikujaan. Ei kai se voi olla vastuullisen hallitustyön tarkoitus?
Nyt on toivottavaa, että kaikki valmistelussa mukana olevat puolueet yli hallitus-oppositiorajan pysähtyvät katsomaan, miten palveluiden turvaamistavoite voidaan parhaiten saavuttaa. Nykyisellä hallituspohjalla sen luulisi parhaiten onnistuvan, ovathan siinä edustettuina päävoimat eri osista maata, erilaisista käytännön olosuhteista.
http://www.suomenmaa.fi/Kolmossivu.html
Pakottamalla ei synny hyvää tulosta
On suoraan sanottava, että tuo linja on Keskustalle mahdoton.
Kehysriihen päätösten jälkeen hallituksella on työlistallaan yksi iso asia, kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen osalta päätöksenteon aika lähenee, aikaa poliittisten ratkaisujen tekemiseen on muutama viikko.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus lähti liikkeelle viime talvena hallituksen piirissä tehdystä tilannearviosta. Silloin arvioitiin, että kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden turvaamiseksi - jopa pelastamiseksi - pitkällä tähtäimellä koko maassa on tehtävä jotain. Kuntien kustannuskehitys on liian nopea käytettävissä olevien voimavarojen kehitykseen nähden. Vaikka tämä hallitus on vahvistanut selvästi kunnille maksettavia osuuksia, ei nykyinen yli viiden prosentin menojen kasvukehitys ole kestävällä pohjalla. Se on painettava ainakin alle neljään prosenttiin.
Lähtökohdaksi otettiin suunnitelman tekeminen siitä miten kuntien välistä yhteistyötä edelleen lisäämällä, palvelutuotantoa uudelleen organisoimalla, myös yksityistä palvelutuotantoa ja ns. kolmatta sektoria kehittämällä ja uutta teknologiaa soveltamalla voimavarat saadaan riittämään ikääntyvän väestön kasvavaan ja kallistuvaan palvelutarpeeseen tasa-arvoisesti koko maassa.
Liikkeelle lähdettiin siis voimakkaasti palveluiden turvaamisen lähtökohdista. Mutta jo alkuvaiheessa hanke alkoi näyttää enemmän kuntarakenneuudistukselta. Sitä edesauttoi haitallisella tavalla teoreettinen keskustelu erilaisista kuntamalleista harhaanjohtavine nimikkeineen. "Peruskunta"-malli tarkoitti tässä slangissa todellisuudessa vasemmiston ja oikeiston suosimaa kuntaliitosmallia. Lähidemokratiaa kannattavat kuntapäättäjät saatiin suurella joukolla liputtamaan itselleen todellisuudessa vieraan fuusiomallin puolesta. Sekasotku oli valmis, keskustelu oli siirtynyt aidasta aidanseipäisiin, palveluiden turvaamisesta kuntarakenteisiin. Koko asia oli vahingollisesti politisoitunut.
Nyt on toivottavaa, että kaikki valmistelussa mukana olevat puolueet yli hallitus-oppositiorajan pysähtyvät katsomaan, miten palveluiden turvaamistavoite voidaan parhaiten saavuttaa. Nykyisellä hallituspohjalla sen luulisi parhaiten onnistuvan, ovathan siinä edustettuina päävoimat eri osista maata, erilaisista käytännön olosuhteista.
http://www.suomenmaa.fi/Kolmossivu.html
Pakottamalla ei synny hyvää tulosta
On suoraan sanottava, että tuo linja on Keskustalle mahdoton.
Kehysriihen päätösten jälkeen hallituksella on työlistallaan yksi iso asia, kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen osalta päätöksenteon aika lähenee, aikaa poliittisten ratkaisujen tekemiseen on muutama viikko.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus lähti liikkeelle viime talvena hallituksen piirissä tehdystä tilannearviosta. Silloin arvioitiin, että kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden turvaamiseksi - jopa pelastamiseksi - pitkällä tähtäimellä koko maassa on tehtävä jotain. Kuntien kustannuskehitys on liian nopea käytettävissä olevien voimavarojen kehitykseen nähden. Vaikka tämä hallitus on vahvistanut selvästi kunnille maksettavia osuuksia, ei nykyinen yli viiden prosentin menojen kasvukehitys ole kestävällä pohjalla. Se on painettava ainakin alle neljään prosenttiin.
Lähtökohdaksi otettiin suunnitelman tekeminen siitä miten kuntien välistä yhteistyötä edelleen lisäämällä, palvelutuotantoa uudelleen organisoimalla, myös yksityistä palvelutuotantoa ja ns. kolmatta sektoria kehittämällä ja uutta teknologiaa soveltamalla voimavarat saadaan riittämään ikääntyvän väestön kasvavaan ja kallistuvaan palvelutarpeeseen tasa-arvoisesti koko maassa.
Liikkeelle lähdettiin siis voimakkaasti palveluiden turvaamisen lähtökohdista. Mutta jo alkuvaiheessa hanke alkoi näyttää enemmän kuntarakenneuudistukselta. Sitä edesauttoi haitallisella tavalla teoreettinen keskustelu erilaisista kuntamalleista harhaanjohtavine nimikkeineen. "Peruskunta"-malli tarkoitti tässä slangissa todellisuudessa vasemmiston ja oikeiston suosimaa kuntaliitosmallia. Lähidemokratiaa kannattavat kuntapäättäjät saatiin suurella joukolla liputtamaan itselleen todellisuudessa vieraan fuusiomallin puolesta. Sekasotku oli valmis, keskustelu oli siirtynyt aidasta aidanseipäisiin, palveluiden turvaamisesta kuntarakenteisiin. Koko asia oli vahingollisesti politisoitunut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei SDP voi mihinkään pakottaa, ei missään, ei kuntarakenteessa, ei maataloudessa, jos Keskusta pitää kannastaan kiinni..