http://www.kokoomus.fi/?x13077=29703
Tässä Maija Perho osuu naulan kantaan.
-----
"Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho pelkää, että kunta- ja palvelurakenneuudistus saattaa kaatua SDP:n ja keskustan väliseen nahisteluun sekä poliittisen johtajuuden puutteeseen.
- Vaikuttaa siltä, että SDP suhtautuu nihkeästi palvelutuotannon monipuolistamiseen ja keskusta vielä nihkeämmin kuntarakenteen uudistamiseen. Tästä pattitilanteesta kärsivät eniten ne kunnat, joilla on jo nyt vaikeuksia huolehtia asukkaidensa peruspalveluista. Siksi olisi vastuutonta antaa uudistuksen väljähtyä."
-------
Puhuin ja kirjoitin jo monta vuotta sitten uhkaavasta kuntahallinnon kriisistä. Nyt puhun kansallisesta hätätilasta, mikä on lähitulevaisuudessa ovella, jos nyt ei tänä keväänä ylipuoluerajojen löydetä polkua ja tapaa, millä kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan.
Valtiolta lisärahan odottaminen ja kuntaremontin lykkääminen on lyhytnäköistä, koska valtiontalous on nippa nappa tasapainossa kokoomuslaisten valtiovarainministereitten toimesta.
Poliittisen puolutustaistelun (=vastustaminen) käyminen kuntaremontilla on toimintaa maamme kokonaisetua vastaan.
Tässä Maija Perho osuu naulan kantaan.
-----
"Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho pelkää, että kunta- ja palvelurakenneuudistus saattaa kaatua SDP:n ja keskustan väliseen nahisteluun sekä poliittisen johtajuuden puutteeseen.
- Vaikuttaa siltä, että SDP suhtautuu nihkeästi palvelutuotannon monipuolistamiseen ja keskusta vielä nihkeämmin kuntarakenteen uudistamiseen. Tästä pattitilanteesta kärsivät eniten ne kunnat, joilla on jo nyt vaikeuksia huolehtia asukkaidensa peruspalveluista. Siksi olisi vastuutonta antaa uudistuksen väljähtyä."
-------
Puhuin ja kirjoitin jo monta vuotta sitten uhkaavasta kuntahallinnon kriisistä. Nyt puhun kansallisesta hätätilasta, mikä on lähitulevaisuudessa ovella, jos nyt ei tänä keväänä ylipuoluerajojen löydetä polkua ja tapaa, millä kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan.
Valtiolta lisärahan odottaminen ja kuntaremontin lykkääminen on lyhytnäköistä, koska valtiontalous on nippa nappa tasapainossa kokoomuslaisten valtiovarainministereitten toimesta.
Poliittisen puolutustaistelun (=vastustaminen) käyminen kuntaremontilla on toimintaa maamme kokonaisetua vastaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nythän on niin että tämä hallitus, juuri tämä Matti Vanhasen paljon parjattu hallitus on laittanut tämän tärkeän uudistuksen liikkeelle. Siihen eivät mm. sinipunahallitukset jostain syystä kyenneet.
Annetaan nyt hallitukselle työrauha. Uudistuksen valmistelu on kääntymässä loppusuoralle, kuten kuntaministeri eilen kertoi.
Ministeri Manninen kertoi, että juuri kuntalaisten kannalta tärkein osa - palvelut ovat uudistuksen keskiössä.
Juuri sitä Perhon Maijan kaipaamaa johtajuutta on nyt olemasaa. Tärkeintä ovat ihmisten palvelut. Rakenteet ovat toissijaisia. Manisen, erittäin kokeneen kunta-amaatilaisen silmämääränä on luoda puitteet tavallisen ihmisen mittaisille, pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikalliseen itsetuntoon ja aktiiviseen kansalaisyheiskuntaan nojaavia yhteistyökykyisiä kuntia.
Rakenteitakin on tarkasteltava ja niin tehdäänkin. Tälläkin hetkellä on käynnissä reilut kolmekymmentä yksituumaisesti päätettyä liitosselvitystä, jotka koskevat yli sataa kuntaa.
Toteutuneistakin kuntaliitostatkaisuista kuulemme kuukausittain.
Perhon mukaan kokoomuksella on selvä kanta uudistukseen:
- Tarvitsemme sekä kunta että palvelurakenteen uudistamista, jotta Suomeen syntyy tehokkaasti, taloudellisesti ja asukaslähtöisesti palvelunsa tuottavia kuntia,
Jos ei puututa hallintorakenteisiin, jää ohjaukseen niin monta päällekkäistä tahoa, ettei palvelutuotannon organisoinnista tule mitään.
Ei kuntaliitoksia tarvitse vain vastustaa, monessa tapauksessa ne ovat kannattaviakin. Mutta sen pitää perustua asukkaiden omaan tahtoon, ei ylhäältä saneltuun pakkoon. Uudistuksen päämääränä on on turvata julkiset palvelut, ei itsetarkoituksellisesti yhdistellä kuntia.
Kuntien ja valtion suuruuden ekonomia ei ole vielä käytännössä toteutunut. Se ei toteutunut lääninhallinnon eikä palo- ja pelastustoimen hallinnon uudistuksessa. Päinvastoin. Suuret kaupungitkaan eivät ole tehokkuuden esimerkkejä.
On myös muistettava, että kunnat ovat myös kansanvaltaisen järjestelmämme perusyksikkö. Kansalaisten omaehtoista työtä on syytä arvostaa. Tämän päivän Suomessa ei ole hallintoalamaisia - tietoa, osaamista ja taitoa löytyy maalaiskunnista siinä missä kaupungeistakin.
Kuntarakenteen uudistushan ei juuri säästöjä tuo. Noin viisi kertaa vuodessa kokoontuvien kunnanhallitusten ja -valtuustojen jäsenten kokouspalkkiot eivät kuntien budjeteissa paljoa tunnu, puhumattakaan vielä harvemmin kokoontuvien lautakuntien jäsenten kokouspalkkiot.
Palvelurakenteen uudistuksella saadaan jo jonkin verran säästöjä, mikäli kuntien keskushallinnosta saadaan sen avulla väkeä pois. Silti on muistettava, että valtaosa kuntien henkilöstöstä toimii sellaisissa käytännön tehtävissä, ennen kaikkea opetuksessa, koulutuksessa ja vanhustenhoidossa, mistä väkeä ei voi vähentää.
kunnalliseen päätöksentekoon. Jos monta kuntaa on
päättämsäsä ja välillä riitelemässä kaikkine valituksineen samoista yhteishallintoasioista, ei siitä tule kunnon jälkeä.
Tarvitaan yhtäaikaa myös hallitorakennemuutoksia.
Vapaaehtoiset kuntaliitokset lupaavat hyvää; järkevin osa maaseutua on jo liikkeellä. Mutta kuten Manninenkin sanoi: palvelujen pitää nyt olla keskiössä, sillä mikään ei saa tulla sen tielle, että palvelujen tuotantokustannusten 5% vuotuinen kasvu on kertakaikkiaan pakko saada painetuksi vähintään siihen, mitä kansantalous kasvaa.
Keskusta on hyvällä tiellä myös siinä, että se selvästi kannattaa palvelujen tilaaja/tuottaja mallia, joka tekee mahdolliseksi sen, että kunta voi niin halutessaan ulkoistaa osia palvelutuotannosta yksityisille yrittäjille. Tätä SDP vastustaa vimmatrusti, mm. Tuokioja hyökkää vahvasti Esko Ahoa vastaan tässä suhteessa.
SDP on puolestaan hyvällä tiellä siinä, että on nähty tarpeelliseksi pitää keinovalikoimassa myös kuntakoon kasvattaminen, verotuksen painopisteen siirtäminen valtiolta kunnille ja kuntien pakkoliitokset, ellei mikään muu tepsi. Näitä keinoja ei keskusta taas näytä purematta nielevän, joten kriisin käryä on ilmassa.
Nyt pitäisi sekä demareiden että keskustan työntää sivuun puoluepoliittiset intohimot ja lähteä siitä, että kaikki mahdollinen pitää tehdä sen eteen, että palvelujen tuotantomenojen 5% kasvu painetaan vähintään 3% tasolle, mieluummin alle.
Ja tässä savotassa pitää kaikkien keinojen olla sallittuja, myös palvelujen yksityistämisen ja kuntakoon kasvattamisen.
kepulle tämä uudistus on vaikea, koska samalla
se purkaisi kepun omaa puoluejärjestökoneistoa.
Kertokaa tarkemmin, mitä se tarkoittaa.
Kysymyksessä on vain iskulause, jonka arvellaan menevän täydestä, kunhan sitä vain tarpeeksi usein toistetaan.
Näitä iskulauseita on rakenneltu kaikkia puolueita vastaan jo vuosikymmenten ajan. Eiväthän ne siitä sen hyväksyttävimmiksi tule.
Kokoomuksen Maija Perho olis sosiaali- ja terveysministeri, kun terveydenhoito siirrettiin kuntien vastuulle. Tänä päivänä nähdään, että tämä ei ollut hyvä ratkaisu, kunnilta menee lähes puolet verotuloilla kertyneistä rahoista terveydenhoitomenoihin. Tämä ratkaisu ei elänyt kauan ja oli siis torsoimmista torso. Nyt tämä samainen huutelee polittiisen johtajuuden perään????????????
Perho vaikutti keskeisesti mm. siihen, että reseptilääkkeiden hinnat lähes puolittuivat.
Järkevä ihminen ja normaali ...enemmän terve nainen kuin moni muu!? :)
Esko Aho, joka kirjoittelee nimimerkillä Sir Alfred. Jutut ovat ainakin yhtä lennokkaita.