Muutama vuosi sitten kaikki kuvitteli että IT oli se uusi talus,se joka peastaa kaiken.
Miten siinäkin kävi tiedämme kaikki!
Börssin lasku ja lama mm.
Ny internetissä väitetään ett mlm olisi se joka parantaisi ihmisten taloutta mm.
Esimerkki sittä on
http://www.manageddownline.com/affiliates/index.php?sponsor=hts2000
Kyselen vaan mikä on seuraava villitys ihmiste pelastukseen
Miten siinäkin kävi tiedämme kaikki!
Börssin lasku ja lama mm.
Ny internetissä väitetään ett mlm olisi se joka parantaisi ihmisten taloutta mm.
Esimerkki sittä on
http://www.manageddownline.com/affiliates/index.php?sponsor=hts2000
Kyselen vaan mikä on seuraava villitys ihmiste pelastukseen
Vastaukset 2
Vanhimmat
tiedä villityksistä muuta, kuin että ne tähtäävät firmojen pikaisiin arvon nousuihin pörssissä. kun arvonnousu perustuu odotuksiin tai puheisiin, jää huimasti ilmaa tuotto-odotusten ja todellisten tuottojen välille. Johtavat perustelevat tuotto-odotuksilla optioita ja omistajat suostuvat. sitten käy sonerat...
Yhdysvaltalainen professori Meir Statman on kirjoittanut mielenkiintoisia rahoitusteoriaa sijoittajapsykologisesta näkökulmasta tarkastelevia artikkeleja.
Mm. otsikon nimisessä artikkelissa Statman nostaa esiin muutaman mielenkiintoisen huomion:
-Sijoittajan pyrkimyksiä voidaan jakaa varallisuutta turvaaviin taktiikoihin ja varallisuutta tavoitteleviin taktiikoihin. Tilanteeseensa tyytyväiset sijoittajat yleensä preferoivat ensimmäistä.
-Sijoittajilla on heidän ympäristönsä ja elämäntilanteensa mukaisia pyrkimyksiä/haluja (aspirations) joilla yritetään nostaa itsensä ylempään sosiaaliseen luokkaan. Köyhissä olosuhteissa nämä kärjistyvät, mutta voivat yllättää myös vakaammissa taloustilanteissa.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan ottaa järkevän käyttäytymistavan vastaisia riskejä, jos on pienikin mahdollisuus suuresta voitosta.
-Albanian pyramidivillitys (-96) oli esimerkki köyhissä oloissa suosituksi muodostuneesta joukkohuijauksesta. Parhaimmillaan 2/3 albanialaisista oli sijoittanut näihin pyramidisijoituksiin rahaa. Kun pyramidit romahtivat, syttyi väkivaltaisia yhteenottoja ja noin 2000 ihmistä kuoli.
-Perinteisen rahoitusteorian mukaan sijoittajat vaativat riskisestä sijoituksesta riskipreemion. Albanialaiset olivatkin nyt tehneet sijoituksia negatiivisella riskipreemiolla. Eli kansankielellä maksoivat suuria summia pienestä mahdollisuudesta tehdä voittoa.
-Statman nostaa esiin kuitenkin hyvän huomion. Rikkaissakin maissa sama ilmiö on mahdollinen. Kun USA:ssa ja Euroopassa tavalliset kansalaiset katsoivat nettimiljonäärien menestystä, nostatti tämä heidän sosiaalisia pyrkimyksiä ja loppujen lopuksi sijoittivat rahaa tekno-osakkeisiin liian innokkaasti jolloin osakkeiden hinnat nousivat ja niille muodostui negatiivinen riskipreemio.
-Tilanne siis oli aika vastaavanlainen Albaniassa ja teknohuumassa. Suurin osa ymmärsi käyttäytyvänsä typerästi, mutta ahneus voitti ja kokeiltiin onneaan.
Kannattaa lukea artikkeli:
http://lsb.scu.edu/finance/faculty/Statman/articles/lottery players stock traders.pdf