ENNEN PRESIDENTTIYTTÄ ...

Ennen poliittista uraa ...

Tarja Halonen syntyi 24. joulukuuta 1943 Helsingin Kalliossa, joka on perinteisesti ollut työväen kaupunginosa. Halosen vanhemmat olivat hitsaaja Vieno Olavi Halonen ja somistaja Lyyli Elina Öfverström. Kaksivuotiaasta alkaen Halosen isäpuolena oli sähköasentaja Thure Herman Forss, jolla on ollut suuri vaikutus Halosen elämään. Forss oli aktiivinen työväenliikkeen edustaja.

Halonen jatkoi kansakoulun jälkeen oppikouluun. Se ei tuohon aikaan työläisperheiden lasten kohdalla ollut kovin tavallista, sillä oppikoulu oli maksullinen. Halonen pärjäsi koulussa hyvin ja kirjoitti ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta keväällä 1962. Oikeustieteiden kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1968, ja tämän jälkeen alkoi hänen uransa järjestötehtävissä. Niistä ensimmäinen oli hänen toimensa Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaali- ja järjestösihteerinä vuosina 1969–1970. SAK:n ammattiyhdistyslakimies hänestä tuli vuosiksi 1970–1974.

[muokkaa]
Poliittinen ura
Puoluepolitiikkaan Halonen lähti mukaan liityttyään Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1971. Liittyessään SDP:hen Halonen kuului sen vasemmistosiipeen. Esimerkiksi 1973 Halonen allekirjoitti vasemmiston yhteisen "EEC-kauppasopimus torjuttava" -adressin ja 1970-1972 osallistui varapuheenjohtajana DDR:n tunnustamiskomitean toimintaan.

Hänet nimettiin vuonna 1974 pääministeri Kalevi Sorsan eduskuntasihteeriksi vuoden ajaksi. Sorsan eduskuntasihteerin kauteen ajoittuivat muun muassa EEC-neuvottelut. Vuonna 1975 Halonen valittiin Osuusliike Elannon edustajistoon, jossa hän toimi presidentiksi tuloonsa asti. Tarja Halonen toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa vuoteen 1996 asti. 1980-1981 Halonen toimi Seta ry:n puheenjohtajana: sen toimintaan hän oli osallistunut aktiivisesti jo 1970-luvun lopulta. Vuoden 1979 vaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi SDP:n listoilta. Halonen pysyi kansanedustajana, kunnes hänestä tuli presidentti.

Eduskunnassa Halosen ensimmäinen merkittävä tehtävä oli sosiaalivaliokunnan puheenjohtajuus vuosina 1984–1987. Tältä paikalta Halonen nousi vuonna 1987 toiseksi sosiaali- ja terveysministeriksi, jota seurasi valinta Pohjoismaiden yhteistyöministeriksi kaudelle 1989–1991. Oikeusministerinä Halonen palveli vuosina 1990–1991 Harri Holkerin hallituksessa.

Ulkoasianministeriksi hänet nimitettiin vuonna 1995 Paavo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Tätä tehtävää hän jatkoi myös Lipposen toisessa hallituksessa eduskuntavaalien jälkeen, kunnes tuli valituksi presidentiksi.
17391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

..että on vähän kieroutunut kun isän nimi on Vieno.

Äänestä
  • niin tyypillinen kommentti.

    Oletko työtön, kun kirjoittelet täällä aamusta iltaan joka päivä ja viikosta toiseen?

    Äänestä

  • sinulta kirjoitti:

    niin tyypillinen kommentti.

    Oletko työtön, kun kirjoittelet täällä aamusta iltaan joka päivä ja viikosta toiseen?

    Maailmanmenoa palstalla usanistina, G.W.B nuolijana. Muka upseeri, vitin iljettävä hinttari.

    Äänestä

  • sinulta kirjoitti:

    niin tyypillinen kommentti.

    Oletko työtön, kun kirjoittelet täällä aamusta iltaan joka päivä ja viikosta toiseen?

    vittuako täällä huutelet, olen kunnon persu,Tampereen Tesomalta, tiedoksi sinulle vasukki, se on hienosto kaupunginosa.

    Asun omakotitalossani, tai se on kartano, ja elän koroillani.

    Kerran täällä valehtelin, tai monta kertaa, että opiskelen Helsingin yliopistossa, eikä tyhmät vasurit tiedä ettei Helsingin yliopisto ole Tesomalla.

    Äänestä

  • j_julistaja, kirjoitti:

    vittuako täällä huutelet, olen kunnon persu,Tampereen Tesomalta, tiedoksi sinulle vasukki, se on hienosto kaupunginosa.

    Asun omakotitalossani, tai se on kartano, ja elän koroillani.

    Kerran täällä valehtelin, tai monta kertaa, että opiskelen Helsingin yliopistossa, eikä tyhmät vasurit tiedä ettei Helsingin yliopisto ole Tesomalla.

    että helsingin yliopisto on hervannassa!

    Äänestä

  • ja tiedän kirjoitti:

    että helsingin yliopisto on hervannassa!

    näin on todistettu että opiskelet helsingin yliopistossa Hervannassa.

    Äänestä

  • ja tiedän kirjoitti:

    että helsingin yliopisto on hervannassa!

    fasistihinttari, loinen sos-pummi, j.j

    Äänestä

  • kirjoittaa myös kirjoitti:

    Maailmanmenoa palstalla usanistina, G.W.B nuolijana. Muka upseeri, vitin iljettävä hinttari.

    ...

    Äänestä

  • niin kuin tämän oman peräsuolensa kirjoittamisessa tyhhjentäbä porvarionttopää omahyväisesti kuvailee. Ei ole demareilla hätää, jos oikeistolaiset ovat Julistajan kaltaista jätelimaa....

    Äänestä

Miksei hän mennyt koulun penkiltä oikeaan työhön, vaan pelkästään järjestöhommiin?

Äänestä
  • koulust suoraa järjestöhommiin, vaan menit töihin?

    Äänestä

  • lakimies tekee lakimiehen töitö sielläkin.

    Otapa selvää, luultavasti siellä on työsarkaa tarpeeksi.

    Äänestä

  • sak:n kirjoitti:

    lakimies tekee lakimiehen töitö sielläkin.

    Otapa selvää, luultavasti siellä on työsarkaa tarpeeksi.

    Mutta miksi hän tahtoi vain olla "järjestäytynyt" eikä auttanut muita ?

    Äänestä

  • anti-liittolainen kirjoitti:

    Mutta miksi hän tahtoi vain olla "järjestäytynyt" eikä auttanut muita ?

    pitänyt auttaa sinua?

    Ketä luulet sak:n lakimiehen auttavan?

    Eikö kansanedustajan tai ministerin työ ole työtä?

    Äänestä

  • hänen kirjoitti:

    pitänyt auttaa sinua?

    Ketä luulet sak:n lakimiehen auttavan?

    Eikö kansanedustajan tai ministerin työ ole työtä?

    Conanin ohjelmassa se soitteli Forssin ovikelloa. Mitä se siis vihjaili itse halosesta?! Mulla alkaa ainakin ynnälasku toimia...

    Äänestä

  • Eikö kellään leikkaa kirjoitti:

    Conanin ohjelmassa se soitteli Forssin ovikelloa. Mitä se siis vihjaili itse halosesta?! Mulla alkaa ainakin ynnälasku toimia...

    TOIMIA.

    Äänestä

  • HARHAT.... kirjoitti:

    TOIMIA.

    ..ja sulla karvat harveta.. hahahahaha !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


... kirjoitti:

Ennen poliittista uraa ...

Tarja Halonen syntyi 24. joulukuuta 1943 Helsingin Kalliossa, joka on perinteisesti ollut työväen kaupunginosa. Halosen vanhemmat olivat hitsaaja Vieno Olavi Halonen ja somistaja Lyyli Elina Öfverström. Kaksivuotiaasta alkaen Halosen isäpuolena oli sähköasentaja Thure Herman Forss, jolla on ollut suuri vaikutus Halosen elämään. Forss oli aktiivinen työväenliikkeen edustaja.

Halonen jatkoi kansakoulun jälkeen oppikouluun. Se ei tuohon aikaan työläisperheiden lasten kohdalla ollut kovin tavallista, sillä oppikoulu oli maksullinen. Halonen pärjäsi koulussa hyvin ja kirjoitti ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta keväällä 1962. Oikeustieteiden kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1968, ja tämän jälkeen alkoi hänen uransa järjestötehtävissä. Niistä ensimmäinen oli hänen toimensa Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaali- ja järjestösihteerinä vuosina 1969–1970. SAK:n ammattiyhdistyslakimies hänestä tuli vuosiksi 1970–1974.

[muokkaa]
Poliittinen ura
Puoluepolitiikkaan Halonen lähti mukaan liityttyään Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen vuonna 1971. Liittyessään SDP:hen Halonen kuului sen vasemmistosiipeen. Esimerkiksi 1973 Halonen allekirjoitti vasemmiston yhteisen "EEC-kauppasopimus torjuttava" -adressin ja 1970-1972 osallistui varapuheenjohtajana DDR:n tunnustamiskomitean toimintaan.

Hänet nimettiin vuonna 1974 pääministeri Kalevi Sorsan eduskuntasihteeriksi vuoden ajaksi. Sorsan eduskuntasihteerin kauteen ajoittuivat muun muassa EEC-neuvottelut. Vuonna 1975 Halonen valittiin Osuusliike Elannon edustajistoon, jossa hän toimi presidentiksi tuloonsa asti. Tarja Halonen toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa vuoteen 1996 asti. 1980-1981 Halonen toimi Seta ry:n puheenjohtajana: sen toimintaan hän oli osallistunut aktiivisesti jo 1970-luvun lopulta. Vuoden 1979 vaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi SDP:n listoilta. Halonen pysyi kansanedustajana, kunnes hänestä tuli presidentti.

Eduskunnassa Halosen ensimmäinen merkittävä tehtävä oli sosiaalivaliokunnan puheenjohtajuus vuosina 1984–1987. Tältä paikalta Halonen nousi vuonna 1987 toiseksi sosiaali- ja terveysministeriksi, jota seurasi valinta Pohjoismaiden yhteistyöministeriksi kaudelle 1989–1991. Oikeusministerinä Halonen palveli vuosina 1990–1991 Harri Holkerin hallituksessa.

Ulkoasianministeriksi hänet nimitettiin vuonna 1995 Paavo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Tätä tehtävää hän jatkoi myös Lipposen toisessa hallituksessa eduskuntavaalien jälkeen, kunnes tuli valituksi presidentiksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu