Keskustalla ja varsinkin Matti vanhasella on edessään hyvin vakava haaste juuri nyt: suhtautuminen kuntauudistukseen. Siinä punnitaan paitsi Matti Vanhasen johtajan taidot, myös keskustan tulevaisuus hallituspuolueena.
Tilannehan on se, että julkisesti tuotettujen peruspalvelujen kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin 5% vuodessa, mutta kansantalous vain keskimäärin 3%.
On päivänselvää, etteivät kulut voi kasvaa 2%-yksikköä nopeammin kuin tulot. Jotain on pakko tehdä nyt, koska mitään ei ole aikaisemmin tehty.
Kuntauudistusta ei edistä lyhytnäköinen etu- ja valtapolitiikka, vaan nyt on keskustakin saatava - toivottavasti Matti Vanhasen maltillisella jodolla - mukaan siihen pohdintaan, jossa kaikki mahdolliset keinot mietitään tarkkaan, jotta palvelutuotanto voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Jos Vanhanen päästää puolueensa valtapolitikoimaan ja esim. vastustamaan kuntaliitoksia vain siksi, että kuvitellaan keskustan kentän niitä vastustavan, niin silloin Matti Vanhanen päästää keskustan kannatuksen entistä syvempään alamäkeen ja varmistaa, että keskusta ei missään tapauksessa ole mukana vuoden kuluttua muodostettavassa hallituksessa.
Tilannehan on se, että julkisesti tuotettujen peruspalvelujen kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin 5% vuodessa, mutta kansantalous vain keskimäärin 3%.
On päivänselvää, etteivät kulut voi kasvaa 2%-yksikköä nopeammin kuin tulot. Jotain on pakko tehdä nyt, koska mitään ei ole aikaisemmin tehty.
Kuntauudistusta ei edistä lyhytnäköinen etu- ja valtapolitiikka, vaan nyt on keskustakin saatava - toivottavasti Matti Vanhasen maltillisella jodolla - mukaan siihen pohdintaan, jossa kaikki mahdolliset keinot mietitään tarkkaan, jotta palvelutuotanto voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Jos Vanhanen päästää puolueensa valtapolitikoimaan ja esim. vastustamaan kuntaliitoksia vain siksi, että kuvitellaan keskustan kentän niitä vastustavan, niin silloin Matti Vanhanen päästää keskustan kannatuksen entistä syvempään alamäkeen ja varmistaa, että keskusta ei missään tapauksessa ole mukana vuoden kuluttua muodostettavassa hallituksessa.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Yli sata kuntaa neuvottelee naapureidensa kanssa yhdistymisestä ja kuntaliitoksista ilmoitetaan harva se päivä. Silti kepuhallitus ei halua käsitellä asiaa. Ehkä on hyvä juuri näin.
Wiljami
On erinomaista, että vapaaehtoisuus kukkii jo monessa kunnassa. Vauhti on vaan liian hidas. tarvitaan nopeasti hyvä puitelaki, jotta homma pysyy hanskassa ja seuraavan hallituksen toimesta sellainen lainsäädäntö, jolla turvataan peruspalvelujen laatu ja saatavuus kymmeniksi vuosiksi siten, etteivät kulut kasva tuloja nopeammin.
Mistään muusta ei nyt ole kysymys, vaikka jotkut populistit monissakin puolueissa pyrkivät politikoimaan vältämättömän asian kustannuksella, esim. Tuomioja demareissa jäkättää palvelujen yksityistämistä vastaan niin kuin se muka olisi joku aatteellinen kysymys mikä taho palvelut käytännössä tuottaa, jos tilaajana ja laadun valvojana on julkishallinto.
...aloittanut vakavat neuvottelut, ja ties kuinka moni asiassa on toisiaan lähestynyt epävirallisemmin, niin kuinka paljon nopeammin voitaisiin edes edetä, että jokin tolkku säilyisi touhussa ja saadaan aikaan järkeviä kokonaisuuksia? Keskusta ei suostu pakkoliitoksiin, siitä on päätetty jo aikoja sitten. Heinäluomakin taisi olla samaa mieltä, mutta ne puheet ovat todellisuudessa yhtä tyhjän kanssa.
Järkevintä on antaa kuntalaisten demokraattisesti päättää, mihin heidän yhteinen projektinsa yhdistyy vai yhdistyykö lainkaan.
Kuntaliitoksilla ei valtionosuusjärjestelmästä päästä eroon, sellainen on todella löysää ja totuudenvastaista heittelyä. On sitä tälläkin palstalla esiintynyt. Kunnat tarvitsevat varoja laissa määrättyjen palveluiden tuottamiseen, ei se muutu kuntarajoja poistamalla mihinkään. Sinipunan aikana kuntatalouden perusteet romutettiin, kuten tällä palstalla on vastaansanomattomasti todistettu.
Jos Kuusamossa on mummoja keskimäärin enemmän suhteessa muuhun väestöön kuin Espoossa, tarvitsee Kuusamo mummoista huolehtimiseen suhteessa enemmän rahaa kuin Espoo. Vaikka Kuusamoon yhdistetään ympäristön muut mummokunnat, ei rahantarve katoa mihinkään.
Mistä oikeasti pitäisi puhua on se, miten kunnat voisivat toteuttaa lakisääteiset palvelut kustannustehokkaammin. Monissa tapauksissa kuntien yhteistyöllä ja yksityisten yritysten kautta tämä onnistuisi paremmin. Sitähän tehdään jo nykyään demarienkin tukemana, mutta siitä puhuminen ei sovi jostain syystä SDP:lle lainkaan.
Oikeasti kuntien ja valtion velvoitteita palvelujen järjestämisessä pitäisi vähentää ja antaa rahaa enemmän suoraan ihmisille joko veronalennuksien kautta ja suoraan tukina (opiskelijat, työttömät). Tässä ei ole pelissä sen enempää eikä vähempää kuin kansainvälinen kilpaikukykymme ja hyvinvointimme.
Tämän pitäisi olla tuon seuraavalle hallitukselle kaavailemasi lainsäädäntötyön tavoite, mutta demareiden kanssa sellainen ei onnistu. Keskustalle ei ole ollenkaan vieras ajatus siitä, että oikeutta rahojen käytöstä määräämiseen siirretään enemmän valtiolta ja kunnilta yms kollektiiveilta suoraan yksilölle, kun taas demarit suhtautuvat siihen jostain syystä jonkinlaisella pyhällä vihalla.
Palvelut on pakko tuottaa sellaisin kusannuksin, jotka eivät ylitä kansantalouden kasvua.
Mitään vaihtoehtoa ei ole.
Niinpä kuntaliitokset, tarvittaessa pakolla, on yksi keino, jota ei yksinkertaisesti voi sulkea pois niin kuin ei mitään muitakaan keinoja, joilla päästään lähemmäksi palvelujen turvaamista.
Vain tavoite on tärkeä. On turha politisoida mitään keinoja minkään puolueen taholta. kaikkia keinoja voidaan tarvita jossain osissa maata.
Hyödyttömiä kuntaliitoksia ei tietenkään pidä tehdä pelkän itsetarkoituksen vuoksi.
wiljami tyytyväinen etteivät pakota sinunkin kuntaa liittymään siihen suurempaan,sillä sielä sinut mykistetään.
Kuntaministeri Manninen on jo Vanhaselle ensimmäinen kanto kaskessa. Kepun kenttäväki ja änkyräpoliitikot ovat jo valmiiksi takajaloillaan valmiina vetämään hätäjarrusta. Tällaisessa tilanteessa on melkoista toiveajattelua uskoa Kepun saavan mitään aikaan kuntauudistuksen osalta.
Demareille tämä on tietysti loistava tilaisuus näyttää kaapin paikka. Demareilla on myönteinen suhtautuminen kuntauudistukseen ja valmiutta tutkia monenlaisia vaihtoehtoja. Heinäluoma on mennyt ehdotuksineen jopa Kokoomuksesta oikealta ohi ehdottaessaan kunnan verotusoikeuden laajentamista ja sillä tavoin kunnallisen itsehallinnon ja päätöksenteon vahvistamista. Kantavana ajatuksena on juuri se, ettei valtionosuusjärjestelmä ohjaisi kuntien toimintaa, vaan kansantaloudellinen kannattavuus niin, että palvelujen tuottaminen tehtäisiin mahdollisimman toimivasti.
Demarit saanevat asiassa varmasti ainakin Kokoomukselta tukea, koska suhtautuminen on näin myönteistä ja avointa ideoille. Sekä demarien että Kokoomuksen piirissä kaiketi nähdään, ettei tästä ole tietä kuin parempaan ja kyse on vain siitä, mikä uudistusmalleista se kaikkein paras.
Kun tarkastelee Heinäluoman ehdotuksia asiassa, puheet pyrkimyksestä vahvistaa keskushallinnon otetta ovat melkoisia valheita.
Ellei keskusta viisastu, se on oppositiossa vuoden kuluttua - kuntauudistuksen vuoksi.
Heinäluoma ja Katainen saavat näyttää vain pääkaupunkiseudun etua ajavan sinipunan mahdin.
Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen vastakkainasettelulle ei ole sijaa kuntarakenneuudistuksessa; se tie ei johda kenekään kannalta hyvään tulokseen.
Pääkaupunkiseudun kasvun itsetarkoituksellinen rajoittaqminen on yös tuhoisaa, koska aina kun pääkaupunkiseutu on kasvanut, on muullakin Suomella mennyt paremmin kuin, jos pääkaupunkiseutru ei olisi kasvanut.
Täältähän tulonsiirrot muualle Suomeen on aina revitty silloin, kun on ollut mistä repiä.
pääkaupunkiseudun etulyöntiaseman tärkeydestä. Toivottavasti muualla Suomessa asuvat tyytyvät kohtaloonsa Helsingistä hallittavana takapajulana.
Kataisella saattaa olla kova työ saada kansa uskomaan, että pääkaupunkiseudun suosimisen kyseenalaistaminen on väärää vastakkainasettelua.
Kasvaa Suomessa mikä kolkka tahansa, se on aina koko Suomen etu. Ei tässä ole kyse alueellisten "etujen" vastakkainasettelusta eikä minkään Suomen kolkan suosimisesta, muuta kuin niiden mielissä, jotka haluavat politisoida joka asian jonkinlaisen vastakkainasettelun tasoille, kun eivät osaa ajatella asioita millään muulla tavalla kuin panemalla aina kaksi asiaa vbastakkain.
Kukaan ei aja pääkaupunkiseudun suosimista muun Suomen kustannuksella, ei edes Katainen.
Kaikki puheet tuohon suuntaan on sen paskamaisuuden peittelyä, että joillain on helvetillinen hinku työntää käsi toisen taskuun, kun ei viitsi nähdä vaivaa, että omaan taskuun kerättäisi jotain joskus omatoimisestikin.
Älä sinä sorru tuohon yli puoluerajojen ulottuvaan aluepoliittiseen populismiin, jolla kansaa hämätään luulemaan, että se olisi muka maaseudun etu, kun Helsingin kasvulle pannaan stoppi.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että suomalaisten palvelut voidaan turvata kuntarajat ylittävällä palvelurakenneuudistuksella? Uudistuksen sitominen kuntarajoihin hidastaa sen toteutumista ties miten kauas ja koituu haitaksi kaikille suomalaisille.
Kun palvelurakenneuudistukseen liitetään Sitran ehdottama palvelujen yksityistäminen, ollaan oikealla tiellä.
Jos Kokoomus haluaa sitoa uudistuykset kuntarajoihin seisoa SDP:n rinnalla kankean ja kalliiksi tulevan pöhöttyneen palvelurakenteen puolustajana, niin silvuplee.
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=12
Muista, että tavoitteen saavuttaminen on tärkeämpää kuin joidenkin keinojen puoluepoliittinen vastustaminen.
Minusta Esko Aho on erittäin oikeassa.
Hallitus ansaitsee nyt työrauhan.
Palvelurakenneuudistus etenee.
Maassa on yli 400 kuntaa, joista suurin osa on keskustaenemmistöisiä tai sellaisia, joissa keskusta on suurin puolue.
Se on valtapolitiikkaa, että noissa kunnissa vastustetaan kuntaliitoksia, jos keskustan asema yhdistymisen jälkeen heikkenee.
Kun eduskuntavalit ovat tulossa pelkää moni keskustan kansanedustaja, että ääniä menetetään, jos ei raivokkaasti vastusteta kuntaliitoksia.
Hallitus ansaitsee nyt työrauhan, mutta tuloksia odotetaan piakkoin.
Palvelurakenneuudistuskin etenee, mutta suunnan pitäisi selvitä aika pian, että hallitus ehtii antaa yksimielisen esityksen rakenneuudistuksen puitelaista vielä tällä eduskuntakaudella niin kuin se on luvannut antaa.
Ei kai se poliittisen kuntakartan väri miksikään muutu liitosten myötä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015118934
Ja tuolla Mikkelissä keskustan asemat entisestään vahvituvat kun Haukivuori liittyy Mikkeliin.
Kyllä kepun suhteellinen asema heikkenee kuntaliitosten myötä. Tietysti jos kaksi liki 100 % kepukuntaa yhtyy niin ei silloin edes suhteellinen asema muutu, mutta kun pieni liitty isoon niin silloin suhteet muuttuu vaikka näennäisesti yhdistetyn kunnan osalta kepun asema kohenisikin.
Asian ymmärtäminen vaatii tietysti muutakin tietoa kuin Suomenmaasta opittua.
Keskustalaisten äänioikeus säilyy kuntaliitosten jälkeenkin. Samoin keskustan enemmistö tai jopa määräenemmistö valtuustoissa säilyy entisellään, kun samanlaisia keskustalaisia kuntia yhdistetään toisiinsa, mikä ns. seutukuntamallissa on lähtökohtana.
On myös olemassa sellainen mahdollisuus, että keskustalaisia kuntia liitetään lähimpään, ns. ruutukaavakaupunkiin. Se malli olisi keskustalle edullinen, koska nostaisi keskustan noissa kaupungeissa suurimmaksi tai vähintään toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Näin on käynyt lähes kaikissa tähän astisissa maalaiskuntien ja kaupunkien kuntaliitoksissa. Keskustan mielellään mainostama keskisuurten kaupunkien valloituksensa perustuu pitkälle juuri kuntaliitoksiin, vaikka sitä ei aina "muisteta" sanoakaan.
Onkin aiheellista kysyä, miksi demarit ja kokoomus niin mielellään haluavat liittää vain keskustalaisia kuntia toisiinsa ja suhtautuvat penseästi muihin palvelujen tuotantomalleihin. Olisiko siinä kysymys valtapolitiikasta?
Toiseksi on kysyttävä, mitä hyötyä pelkästään keskustalaisten kuntien liittämisestä toisiinsa on. Nehän ovat suhteellisen samanlaisia elinkeino- ja ikärakenteeltaan, mikä on tietysti EU-tukia varten luodun seutukuntakäsitteen ideakin.
Eli keskusta säilyttäisi edelleen valtansa niillä alueilla, joissa se valta on nytkin. Ja samalla kaupunkikunnat joutuisivat edelleen tukemaan näitä pinta-alaansa laajentaneita kepukuntia ilman sananvaltaa näiden kehitykseen.
Pääasia, että palvelujen laatu ja saatavuus turvataan sellaisin kustannuksin, jotka eivät enää jatkossa ylitä kansantalouden kasvua.
Poliittiset valtasuhteet on tässä asiassa yks hailee.
Hyvä jos noin on. Poliittinen valtapeli on pidettävä kaukana siitä, että palvelujen saatavuus turvataan.
...mutta se "ymmärtäminen" tehostuu itse kullakin kun tutustuu Tilastokeskuksen tai vaikkapa MMM vuosikirjojen vaalitilastoihin.
Mikkeli on hyvä esimerkki; Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan yhdistyminen Mikkelin kaupungin kanssa nosti Keskustan kertarytinällä suureksi puolueeksi uudessa Mikkelissä. Kun vielä Haukivuori liittyy mukaan onkin uusi Mikkeli väriltään vihreä, se on siis Mikkelin kaupungin suurin puolue,eikä asian ymmärtämiseksi tarvitse "Suomenmaata lukea"
Suhteellisesta asemasta oli kysymys, ei absoluttisesta. Siinä on ero. Ja sitä ei Suomenmaata lukemalla ymmärrä
Kyllä kepussa on analysoitu, että suurempi taajama pidemmällä tähtäimellä edistää puoluekartan kirjavoitumista. Suuremmissa taajamissa ajatusten ja toiminnan moninaisuus ruokkii ihmisen henkilökohtaisen vaikuttamisen tarvetta, joukossa-huutamisen kustannuksella. Tällainen ei ole edullista kepulaisuudelle, koska sen yleisilme on kankean konservatiivinen. Toki kepulainen kabinetti- ja tupapolitiikka sallii vaikka millaiset kiemurat, mutta sen pitää olla jonkun hanskassa. Sen takia pienkunnat ovat kepun etu: tieto vaihtuu vain luottamusmiesten kautta ja hallittavat joukot ovat henkilökohtaisesti tunnettavissa, joten toisinajattelijoiden kapinat ovat mahdollismman hankalia.
Hyvin kiteytetty kepun kuntapolitiikan ydin
Ai kou mai ruum nau.
...ei mitään päätetä jos tiukalle menee.
No, kunnanhallitus ja lautakuntapaikat jaetaan suhteellisella vaalilla, mutta seenkin tulos määräytyy useimmiten absoluuttisten paikkojen mukaan.
Absoluuttista valtaa tarvitaan.
Tosin siitäkään on käytännössä harvoin valtapoliittista hyötyä, koska kunnissa ei tunneta oppositiota.
"Suuremmissa taajamissa ajatusten ja toiminnan moninaisuus ruokkii ihmisen henkilökohtaisen vaikuttamisen tarvetta, joukossa-huutamisen kustannuksella."
--------
Juuri tuo on suurille kaupungeille tyypillistä. Henkilökohtainen vallanhimo johtaa siihen, että lakataan kuuntelemasta muita. Muutama yksittäinen henkilö muodostaa klikin, joka junailee asiat salassa poliittisin lehmänkaupoin ja jopa lahjusten voimalla. Valmisteluvaiheessa asioista ei muille kerrota.
Joukossa huutaminen on kuulunut demokratian perusolemukseen alusta alkaen, kun Ateenan vapaat miehet kokoontuivat torille päättämään yhteisistä asioista.
Pienissä kunnissa joukossa huutaminen ilmenee värikkäinä valtuustonkokouksina, joissa äänestykset menevät poliittisten ryhmien sisällä ristiin henkilökohtaisten mielipiteiden mukaan. Suurissa kaupungeissa tätä ei sallita, vaan niissä on tiukka ryhmäkuri, jossa noudatetaan niiden ihmisten käskyä, joilla on suurin henkilökohtaisen vaikuttamisen tarve.
Olen jo viikko sitten kumonnut tuon, mutta ei se mene sulla vieläkään jakeluun.
Otetaan nyt esimerkki. Kun Varkaus ydistyi Kangaslammen kanssa, keskustan valtuutettujen määrä Varkauden valtuustossa kolminkertaistui.
Kun Kuopioon yhdistettiin pieni Vehmersalmen kunta, sieltä tuli riittävä siirtymä Keskustan nousemiselle suurimmaksi ryhmäksi.
Totta kai kokonaislukumäärä laskee mutta keskustan asema paranee. Laskimme juuri useampia seutukuntia viime vaalien tuloksilla, ja kaikissa Keskusta saa vahvemman aseman.Suurissa kaupungeissa luottamushenkilömaksut ovat
korkeammat ja rahoituksen saaminen helpompaa.
D´Hondtin menetelmä vaalitavassa suosii suuria puolueita, siitä tuo sinulle liian vaikeaksi muodostunut ilmiö muodostuu.
Mainitsen loppuun vielä yhden asian, joka sinua saattaa hämmästyttää. Siitä huolimatta että D´Hondtin menetelmä suosii suuria puolueita, saisi keskusta sekä 200 vaalipiirin enemmistövaalitavassa että suorassa henkilövaalissa nykyvaalipiirein enemmän kansanedustajia kuin nyt. Niin kova on keskustan kannatus.
Tämä valtapolitiikka kunnissa oli aivan turha sivujuonne siinä keskustelussa, jonka halusin avata kuntauudistuksen tarpeellisuudesta.
Koetin sanoa vain sen, että kaikista turhinta on vastustaa kuntaliitoksia valtapoliittisesti. olen hyvin iloinen, jos olin väärässä siinä, mitä edellä sanoin.
Kun tavoite on julkisten palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen ja laadun parantaminen siten, että palvelujen tuotantokustannusten kasvu saadaan painetuksi vähintään sille tasolle, mitä kansantalous kasvaa - nythän kulut kasvavat 2 %-yksikköä tuloja nopeammin joka vuosi, jos mitään ei tehdä - niin tässä tilanteessa ei tudellakaan ole mitään sijaa sille, että ainuttakaan tavoitteeseen johtavaa keinoa vastustettaisi valtapoliittisten syiden vuoksi tai kannatettaisi valtapoliittisia etuja tavoitellen.
Kaikki sellainen on vahingollista politikointia, joka estää optimaalisen keinoyhdistelmän rakentamista sitä varten, että tavoite saavutattaisi.
Sinä koulutuksen asiantuntijana varmasti ymmärrät erittäin hyvin, että ensin tulevat tavoitteet ja vasta sitten keinot, joilla tavoitteisiin pyritään, eikä siinä ole mitään, että joku tavoitteet toteuttava keino työnnettäisi pois käytöstä pelkän poliittisen vallan tavoittelun vuoksi.
Keskustan linja kuntauudistukseen on ollut johdonmukainen; vastustetaan kaikkia uudistuksia. Puolue ei todentotta tiedä mitä sen tulisi tehdä, koko poppoo on pihalla kuin Vanhasen linnunpöntöt.
Kepu kuvittelee että vaikeat asiat voidaan jotenkin venkoilemalla välttää, mutta nyt on tartuttava härkää sarvista. Iiro Viinanen nousi aikanaan supersuosituksi kun uskalsi tiukassa paikassa kertoa totuuden ja leikata valtion menoja radikaalisti. Nuori Aho sai siinä siivellä ihan hyvää nostetta hänkin ja onkin kepun paras pääministeri viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
Vanhanen voisi kohentaa omaa ja puolueen profiilia ottamalla selkeän ja jämäkän linjan kuntaliitosten puolesta ja hyväksymällä kuntamenojen leikkaamisen. Kyllä kansa ja kepukansa varsinkin sen hyväksyy jos johtaja tarpeeksi voimakkaasti asian esittää.
Vanhasella taitaa nyt olla vaikeaa saada omasta puolueestaan mitään otetta, paineet kepussa puoluekokouksen ja eduskuntavaalien lähestyessä ovat niin kovat että venkoilu kunta-asiassa jatkuu ja kepu menettää kannatustaan kiihtyvällä vaudilla, mikä meille oikeille porvareille tietysti sopii, vai mitä?
>>Vanhanen voisi kohentaa omaa ja puolueen profiilia ottamalla selkeän ja jämäkän linjan kuntaliitosten puolesta ja hyväksymällä kuntamenojen leikkaamisen. Kyllä kansa ja kepukansa varsinkin sen hyväksyy jos johtaja tarpeeksi voimakkaasti asian esittää.
Vanhanen on aivan liian epäitsenäinen ja arka puoluejohtaja lyödäkseen nyrkkiä pöytään tupailloissa. Esko Aho olisi kyllä voinut supliikkimiehenä jujuttaa keputolvanoita, mutta Vanhasesta ei siihen puuhaan ole.
Lullen, että Aho alkoikin muodostua Kepulle rasitteeksi sen vuoksi, että hän oli niin itsenäinen ja itsepäinen, mitä EU-prosessi aikoinaan osoitti. EU oli Kepun kannalta vielä monta kertaa vaikeampi asia kuin joku kuntauudistus ja Aho klaarasi homman hienosti. Jälkikäteen änkyröitä kyllä v-taa, mutta eivät uskalla sanoa ääneen kuka heitä jymäytti. EU:ta ei uskalleta panna kovin voimakkaasti sinipunamiesten syyksi, vaikka keput härskejä ovatkin valehtelemaan.
...kuntien ja valtion palvelutuotannossa suuruuden ekonomia ei ole vielä käytännössä toteutunut. Se ei toteutunut lääninhallinnon, eikä palo- ja pelastustoimen hallinnonuudistuksessa. Päinvastoin ja kaupanpäälisiksi vain palvelut heikkenivät.
"Juuan mummon kotipalvelu tai peruskoululaisen opetus ei tule tippaakaan halvemmaksi jos sen tekee uusi suurkunta" Näin sanoi kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (kok) kunta- ja palvelurakenneseminaarissa Joensuussa kesällä 2005
Kuntaliitoksiakin syntyy ja niitä kannattaa tehdä monessa tapauksessa jatkossakin. Niiden tulee perustua asukkaiden omaan tahtoon, ei ylhäältä saneltuun pakkoon. Uudistuksen päämäärä on turvata mahdollisimman hyvät palvelut ihmisille, ei itsetarkoituksellisesti yhdistellä kuntia.
Pidetään nyt vaan tavoite kirkkaana edessä ja käytetään kaikkia keinoja sen saavuttamiseen.
Kepu tietenkin vastustaa kaikenlaisia kuntauudistuksia valtapoliittisista syistä, kuten esititkin. Kepun puolueorganisaatio lepää satojen kuntien nokkamiesten ja -naisten varassa. Tätähän kuntauudistus uhkaa toteutuessaan.
Myös ruohonjuuritasolla usein vastustetaan kuntaliitoksia, vaikka säästöä ja etuja olisi tarjolla yhdistymisen seurauksena. Kotiseutuidentiteetti on vahva ja kuntanaapurihan usein on se kaikkein vastenmielisin mahdollinen kumppani, jonkinmoinen kilpailija (varsinkin jos on isompi).
En tiedä onko kukaan ehdottanut taloudellisten ja muiden järkevien porkkanoiden lisäksi nimiuudistuksen pakkoa. Nythän jotkut yhdistyvät kunnat vapaaehtoisesti ottavat aivan uuden nimen uudelle "suurkunnalleen", mutta mielestäni se voisi olla pakollista. Uusi kunta uusine nimineen on kaikkien siihen liittyvien asukkaiden uusi alku ja oman vanhan kunnan muistoa voisi pitää yllä ilman alistumisen katkeroittamaa tulehtunutta ilmapiiriä.
Miksi pitäisi komennella ylhäältäpäin tuollaisissakin asioissa, joilla ei ihan 100 % varmuudella ole minkäänlaisia taloudellisia vaikutuksia? Sehän se katkeruutta aiheuttaisi, jos monisatavuotisen historian omaava kunta määrättäisiin ensin pakkoliitoksella ottamaan kyljessä olevan pikkukunnan velat ja mummot kontolleen, ja vielä pitäisi nimi vaihtaa, kun joku Hälssingin päässä on sellaista saanut päähänsä?
Täällä on aika harhaisia kuvia kuntataloudesta ja luuloja jostain tuskaisen katkerasta epäonnistumisesta. Suurin osa kunnista pitää hyvää huolta taloudestaan ja tuottaa hyvin lakisääteiset palvelut.
Nimiasia pysyköön vapaaehtoisuuden varassa.
Siinäkin olet oikeassa että iso osa kunnista pitää huolta taloudestaan ja tuotta hyviä palveluja. Itse asiassa nuo samaiset kunnat vielä elättävät suuren joukon heikompia pikkukuntia verontasauksilla. Tuollaisia hyvin asioita hoitaneita kuntia on esim Helsinki ja muutama muu iso kaupunki.
Kuten esitin, joku aina vetää herneen nenään kun yhdistytään. Yleensähän on niin, että pieni ja velkainen kaatuu suuremman syliin. Aivan kuten Väyrynen -80-luvulla tuhosi liberaalit. Arvoisa puolue hävisi puoluekartoilta ja on nykyään jonkinmoinen kahvittelukerho ja autokauppiaiden ideamylly.
Tasavertainen yhdistyminen vaatii uuden alun uusine tunnuksineen. Entisen kunnan perintöä pidetään yllä perinnesäätiöiden, kulttuuritapahtumien ja kotikasvatuksen turvin. Kyllä Helsingissäkin kaupunginosien erilainen identiteetti on aivan selvä.
Neuvostoliitossahan uudelleen nimeämisiä harrastettiin. Voitaisiinhan tietysti demarisuomessakin ryhtyä nimeämään kuntia työn sankareiden mukaan.
Tässä ehdotuksia
Lippola
Heinäluomankaupunki
Paavonkylä
Helppohan noita olisi keksiä vaikka kuinka paljon. Sitten joskus 50 vuoden päästä, kun on järkiinnytty voidaan palata entiseen nimeen, niin kuin Venäjällä on tehty. Ei ole Pietari enää Leningrad...
Eiväthän nimet mihinkään häviä. Haaga oli aikanaan itsenäinen kunta, joka liitettiin Helsinkiin ja se on edelleen olemassa.
Maaseudulla kunnan nimi on enemmän Lippu, joten Helsingissä ei aina ymmärretä, miten paljon se vaikuttaa kuntalaisten mieliä.
Lippu kannattaa pitää salossa liitoksen jälkeenkin. Eihän tässä ole kyse muusta kuin palvelutuotannon järkevöittämisestä, etteivät kulut kasvaisi kansantuloa nopeammin.
...kuinka kahden syrjäisen kunnan yhdistäminen järkevöittää palvelutuotantoa ?
Tai sitten kahden citykunnan yhdistaminen ?
En minä vaan tiedä mitään palvelujen järkevöittämisestä. Se on kuntien oma asia.
Tavoite on, että palvelutuotannon kustannuskasvu olisi enintään yhtä suuri kuin kansantalouden kasvu.
Muulla ei ole mitään väliä. kulujen olisi pystttävä tulojen puitteissa. keskimäärin valtakunnan tasolla siis.
Katsotaan vaan joka kunnan kohdalta, miten sen palvelutuotannoi kustannukset kasvavat ja jos kulujen kasvuprosentti on alle kansantalouden kasvun, niin antaa porskuttaa kuten tähänkin saakka, mutta jos prosentti on suurempi, eikä kunta itse tiedä, mitä tekisi tai halua tehdä mitään, niin sitten...
Citykuntia saa yhdistää vapaasti. Espoo-Kauniainen-Vantaa-Helsinki-Sipoo voisi olla hyvinkin mielekäs järkevän päätöksenteon kannalta, kun hallintorajat täällä ovat hyvin historiallisia. Demokratian kannalta pitäisi vaan kehittää jonkinlainen uusi valtuustorakenne, jos halutaan, että ruohonjuurta kuullaan edes sen verran kuin nyt.
Miekalla rajat....
Kirjoittanut: humanisti.... 29.3.2006 klo 18.39
".....uusiksi ja tarpeeton väki siirretään "Siperiaan".Kuntalaiset tyytyköön siihen mitä heille armopaloina ylhäältä tarjotaan.
Tähän "Isä aurinkoisen" näkemykseen kiteytyy kiihkosossujen kuntauudistusohjelma."
Heinäluoma on tuulten haistelija joka antaa lausuntoja tuulituntuman mukaan. Myöskin kokoomus haukkuu vaikka oravaa, jos sossut heiltä niin vaativat hallitukseen pääsyn edellytyksenä.
En aivan täysin yhdy tuohonkaan lainattuun näkemykseen, mutta mielestäni se kertoo kuitenkin kuntauudistus asiassa sen ytimen mistä tämä keskustan sättiminen kumpuaa.Pääosiltaan se kuitenkin lienee politrukkien pälpätystä.
Ylhäältä käsin saneltu ja Miekalla piirretty suuri kuntakoko ei välttämättä ole ratkaisu asiaan.Luonnollesen kehityksen kautta muodostunutHelsinki on esimerkki suuresta kunnasta, eivätkä asiat ole siellä millään sektorilla sen parenmmin, kuin pienissä kunnissa.
Avaajakin varsin hyvin tietää, että keskusta ei vastusta kuntauudistusta, vaan pitää sitä välttämättömänä. Vapaaehtoiset, nyt jo vireillä olevat kuntauudistukset ovat ratkaisuna parhaimmasta päästä.Sata kuntaa neljästäsadasta on jo mukana näissä hankkeissa.
Vai onko niin, että nämä ratkaisut ovat niin sanotusti " väärinsammutettuja" siksi tuomittavia toimintamuotoja. Syyttihän palopäällikkökin alaistaan ohjesäännön vastaisesta toiminnasta, tultuaan myöhästyneenä palopaikalle, joka oli jo sammutettu.
Demokratiassa täytyy kuulla niitä ihmisiä joita ratkaisu koskee.
Mikä on pakkoliitos? Sekö että valtiovalta määrää yhdistymään vai se ettei kunnalla itsellään ole enää rahaa tuottaa palveluita vaan on pakko yhdistyä? Kumpiko tulee veronmaksajille kalliimmaksi. Tekohengitys ja saattohoito hamaan loppuun saakka vai ajoissa tehty operaatio, vaikka pakolla. Viedäänhän vakavasti sairaatkin hoitoon vaikka aina he eivät itse haluaisi tai ymmärtäisi haleutua hoitoon. Sama koskee sairaita kuntia, jos ei itse ymmärrä hoitaa asioita kuntoon niin silloin pitää yhteiskunnan pakottaa
"Sairas tarvitsee hoidon"
Johan meni kiihkosossulla puurot ja vellit sekaisin.Vertauksesi ontuu ja osoittaa, että huutelet kuin hullumies huittisesta: Osoitat olevasi "hoidon" tarpeessa,joten jätä rakas puniki kuntauudistus asiat viisaampien käsiin.
On erinomaista, että kunnat liittyvät sellaisella tavalla, jonka ne itse päättävät.
Kun tavoitteena kuitenkin on katkaista palvelujen tuotantokustannusten kasvu 5%:n kasvutasosta alle kansantalouden kasvun (nyt n. 3%), niin ei ole mitään mieltä riidellä keinojen toimivuudesta, vaan tehdä saumatonta yhteistyötä ilman, että politisoidaan jokin keno demareiden touhuksi ja jokin toinen taas kepun politiikaksi.
Siinäpä taas kepun tupailloissa opittua kommunikointia. Jatka samalla asenteella. Jos asiatieto loppuu niin hyökkää henkilöön.
..... maistaa omaa lääkettään ensi hätiin silloin, kun asiatieto loppuu.
"Tekohengitys ja saattohoito hamaan loppuun saakka vai ajoissa tehty operaatio, vaikka pakolla."
Paskaa tuutin täydeltä.
se keskityy vain nokialaiseen ja naisiin sen kautta.
Ei Ministerin hommat paljoa vois kiinostaa.
yhdistetään? Onko neuvottelut menossa.
Helsinkihän on konkurssissa.
Olettaisin pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisen etenevän, vaikka hissukseen.
Helsingin heikko tilanne johtuu siitä, että kolme veroäyriä tarvitaan muiden kuntien tulonsiirtoihin.
Helsingistä ei lähde mitään "tulonsiirtoja muihin kuntiin"
Ei sitten euron euroa.
Maija Perho näyttää tajunneen tilanteen selvästi, kun patistaa keskustaa ja kokoomusta lähemmäksi toisiaan ja vaatii Matti vanhaselta johtajuutta sen suhteen, että kummankin puolueen on noustava poteroistaan, koska eivät lakiesitykset siten voi syntyä, että päähallituspuolueet riitelevät siitä kumpi saa sanella lakiesityksen sisällön
http://www.kokoomus.fi/?x13077=29703
Kuntauudistuksessa punnitaan nimenomaan Vanhasen johtajuus. Hänen on tuotava keskusta lähemmäksi demareita ja houkuteltava demarit lähemmäksi keskustaa, jos jonkinlainen puitelaki aiotaan säätää vielä tämän hallituksen aikana, kuten Vanhanen on luvannut.
Muuten ei Vanhasella eikä keskustalla ole asiaa seuraavaan hallitukseen.
Perhon rakentava linja toki auttaisi Vanhasta tulemaan lähemmäksi kokoomuksen hyvää keskitien linjaa.