elikkä nyt toista viimeisilläni odotan, ja esikoinen on vasta 1,5 vuotias.
niin mitenkäs nyt, kun esikoistyttö tottunut siihen että äiti nukkuu vieressä ja melkein aina paikalla niin miten ihmeessä pystyn olemaan sairaalassa kolmea yötä rauhallisin mielin kun huoli esikoisesti suuri. ei siinä mitään, on isänsä kanssa kahdestaan tottunut olemaan muttei ikinä yötä.
ja nyt synnytyksen lähestyessä on alkanut huolestuttamaan että mites sitten. kun meilläpäin toki sairaalasta saisi lähteä vaikka seuraavana päivänä synnytyksestä,
mutta jos imettää meinaa (niinkuin nyt haluaisin pitempään ja alusta asti kunnolla) niin eihän maito yleensä nouse kun parin päivän kuluttua ja sairaalasta lähtöä suositellaan vasta maidon nousun jälkeen.
eli jos jollain siis kokemusta ja neuvoja niin ottaisin mielelläni vastaan :)
niin mitenkäs nyt, kun esikoistyttö tottunut siihen että äiti nukkuu vieressä ja melkein aina paikalla niin miten ihmeessä pystyn olemaan sairaalassa kolmea yötä rauhallisin mielin kun huoli esikoisesti suuri. ei siinä mitään, on isänsä kanssa kahdestaan tottunut olemaan muttei ikinä yötä.
ja nyt synnytyksen lähestyessä on alkanut huolestuttamaan että mites sitten. kun meilläpäin toki sairaalasta saisi lähteä vaikka seuraavana päivänä synnytyksestä,
mutta jos imettää meinaa (niinkuin nyt haluaisin pitempään ja alusta asti kunnolla) niin eihän maito yleensä nouse kun parin päivän kuluttua ja sairaalasta lähtöä suositellaan vasta maidon nousun jälkeen.
eli jos jollain siis kokemusta ja neuvoja niin ottaisin mielelläni vastaan :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olisi varmaan hyvä opettaa esikoista nyt ennen synnytystä siihen, että äiti ei välttämättä olekaan "käden ulottuvilla".
Voisitko vaikka olla yhden yön esimerkiksi ystäväsi luona ja sillä tavalla testata kuinka homma toimii?
Tai voihan olla että kaikki sujuu ilman testiäkin mainiosti, mutta et vain tiedä sitä, koska sellaista tilannetta ei ole ollut:)
Siitä kotiinlähdöstä kannattaa ehdottomasti keskustella kätilöiden kanssa sairaalassa, siellä osaavat parhaiten auttaa!
Itse kun olin sairaalassa menopäivän ja sen lisäksi vielä 4 lisää niin se kyllä tuntui ikuisuudelta ja kokoajan oli koti mielessä:)
Oli yhtä juhlaa päästä kotiin, vaikka oltiinkin perhehuoneessa...
Meillä esikoinen on 1v5kk kun pikkukakkonen syntyy (la 2.5.), jos siis loppuun asti päästään. Ihan tietoisesti alettiin vuoden ikäisenä nukuttaa tyttöä pelkästään omaan sänkyyn samaan huoneeseen, tätä ennen nukkui aina perhepedissä. Nyt kohta kuukauden verran on tyttö nukkunut omassa huoneessa. Ekat yöt oli vaikeita, mutta kun piti päänsä ja jaksoi rampata laittamassa peittoa ja tuttia tunnin välein, niin seuraavat yöt olivat jo huomattavasti helpompia. Nyt tyttö menee illalla iloisesti omaan sänkyyn, kun tietää että saa unimaidon ja pääsee nukkumaan.
Meillä oli kans välillä ongelmia sen kanssa, että kun tyttö oli tottunut minun hyssyttelyihini yöaikaan, niin isukki ei kelvannutkaan. Nyt ollaan viikonloppuisin tehty niin, että mies menee aina paikalle jos tyttö herää yöllä. Pikku hiljaa hyvää tulee.
Kannattaa tosiaan ajatella näitä juttuja jo hyvissä ajoin ja totuttaa esikoinen nukkumaan yksin ja hyväksymään isukin hoidon.
Minun tyttöni oli alle 1v., kun olin 5 päivää laitoksella pikkuveljeä hakemassa.
Hyvin meni, tosin oli ihan isin tyttö jo aikaisemminkin.
Pikkuveli jäi vielä keskolaan, ja eka yö kotona huipentui hurjaan konserttiin, kun pikku-vauva rääkäisi vaippaa vaihdettaessa, ja toinen vauva pelästyi ja alkoi huutaa hysteerisenä! Nyt naurattaa, silloin ei.