Mikä estää sinua tekemästä "seuraavaa askelta" ihastustasi kohtaan?
G: Miksi et tee mitään?
utelias
293884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Entäs mikäs sinua estää?Vai eikö sulla ole sitä "onkelmaa"?
...olemme molemmat varattuja...Kuinkas muuten...
este,mut joidenkin mielestä vain hidaste.
*huoks*
Joidenkin mielestä tosiaan vain hidaste, mutta tässä tapauksessa en voi sitä sellaisena pitää. kyllä se on ylitsepääsemätön este.
Selvemmin ei enää voi sanoa
ihastukseni kohde on jotain sata vuotta nuorempi, lisäksi olen naimisissa ja kahden ihanan lapsen äiti, ja loppujen lopuksi olen varmaan itse keksinyt kaiken...
riittävästi syitä vai? =)
Syitä,muttei ihastumista estä.Niin se vain on.
mutta emme muuten ole missään kontaktissa toisiimme...olen liian ujo tehdäkseni mitään, ja hänkin näyttää ujolta.
menee. samma här
joka kurssilla ja minun pitää aina saada iskeä ne kaikki.. voi jeesus..
ja on enää vain pari viikkoa jäljellä, ja sen jälkeen todennäköisesti en näe häntä koskaan enää, kunpa olisi rohkeutta muuhunkin kuin moikkaamiseen...
ainoa lohdutus on, että ehkä et kuitenkaan haluaisi olla tekemisissä tällaisen luuserin kanssa kuin minä..
kyllä sun pitäis mua vielä nähä, ens syksyllä ainaki. Mut eikö meijän kannattais toimia jo nyt, jos meijän välillä oikeesti jotain on?
valitettavasti en usko, että nähän ensi syksyllä, koska lopetan tämän aineen opiskelu, joten todelläkin pitäisi toimia jo nyt... mutta kumpi alkaa toimia? toivottavasti se olet sinä :)
aloitettu samana vuonna, vaikka kyllä eri aineissa alunperin. Et sä ainakaan valmistu tästä aineesta vielä...Miksi lopetat? mihin sä oot lähössä?
Mut kyllähän sun pitää toimia ensin ku oot mies :) vedotaan perinteisiin ku oon niin ujo...
Niin ollaan aloitettu, mutta minusta riippumattomista syystä en voi jatkaa tämän aineen opiskelua. Ja vaikka olen mies, ujo sellainen kyllä, vedotaan tasa-arvoon, ja odotan että sinä toimit ensin :)
tuntomerkki, miltä mä näytän :) tai siis se jota ajattelet.
Näytät uskomattoman kauniilta :)
naapurin mummokin :) vähän tarkemmin, hiusten väri esim... :)
Olen epävarma itsestäni..
Mun piti olla kylmä tunteeton kyynikko. Aina ollu. Näin vahvasti en oo tuntenu mitään koskaan. Se laittaa tällasen vanhan miehen tolaltaan.
siitä että kun tietää toisen natsaavan, niin sitten kun kaikki on valmista niin tapahtuu. Musta tuntuu että se on näin. Mun pitää vaan valmistaa itseni tähän. Uskomatonta mutta tuntuu että mä riitän. Siis ihan tälläisenä. (no ainakin melkein tälläisenä)
sanoa mitään. Mitään en muuttaisi. Muuta en toivoisi. Ja niin just, luottamus..
Se etten ole varma haluanko hänen kanssaan mitään. Mikään ei estä jos henkilö on "varma tapaus" eli olen varma että haluan tutustua seurustelumielessä.
uskalla... Jostain syystä vaan en voi millään uskoa, että mies josta olen kiinnostunut, voisi olla kiinnostunut minusta. Itsetunto tippuu nollaan kun ihastun, enkä ymmärrä miksi. Niinpä en anna sille kiinnostukseni kohteellekaan mitään mahdollisuutta lähestyä minua, kun pidän tunteeni piilossa ja en ole häntä huomaavinani yms. Ja olen sentäs jo 30 v... Ärsyttävää!!
Ei mulla ennen tällaisia ongelmia ole ollut, olenhan kuitenkin ollut hyvin pitkässä avoliitossa ja parissa lyhyessä suhteessa. Nyt jo kohta 2v. yksin.
ja vieläpä hyvässä sellaisessa. Eli kyse ei ole omasta raukkamaisuudesta/saamattomuudesta. Luulen että hän tietää ihastumisestani, mutta en halua mennä edes jutelemaan, koska pelkään että hän pitää minua jonain "pelurina". Asiathan pitäisi hoitaa kerrallaan, eikä sählätä muualle.
Ihastuksen suhteen on eteneminen jäi ensiyrittämisellä kohteen epäluuloisuuden tuomaan täystorjumiseen.
Isompi ongelma onkin ollut mieleni suunta, joka on liian vahvasti ollut ohjattuna toiseen, totuttuun. Uuden lähentymisen siihen suuntaa kun toteutin täydellä höyryllä, mutta tuloksetta ja kuitenkin tavallaan onnistuen. Kumpa sitä olisikin vain sydän tyhjänä raivoisasti rakkautta etsimässä. Näin paskamaista oloa ei ollut oikeastaan pahimpina epätoivoisen etsinnän aikoinakaan.
Edetä aion silti. Meidän olis molempien jotenkin hyväksyttävä oma outo tilanteeni ja kyetä käsittelemään kuviota senkin kautta. Hän myös tuntee tämän toisen kohteen. Se varmasti sekä osin vaikeuttaa että helpottaa pirullisen kinkkistä (osin kyllä kiitollistakin) kolmiyhteyttä. En ole myöskään halunnut luvata tietämätömyyttäni mitään puolinaisia.
Edetä aion, koska ylenihana ihminen on kyseessä ja toivonkipinää sydänkuvioiden selviämiseen olemassa.
nainen?Vai oletko mies?
koska ihastuksesi torjui sinut, otat edellisen takaisin? Ja nythän hän tuntuu ylen ihanalta. Et kuitenkaan halua luvata puolinaisia, vaan pitää häntä etäisyydellä mutta silti varalla?