Naiskauppa puhuttaa feministejä
http://www.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2705,h-2050_a-332180,00.html
Naisia seksityöhän pakottava tai väärillä lupauksilla houkutteleva seksikauppa on suuri ongelma, se tiedetään. Mutta miten naiskauppa tulisi määritellä ja kuinka uhreja tulisi suojella? Mielipiteet ihmiskauppaan puuttumisesta jakavat feministejä.
naiskauppa200 Naiskauppa on kielteinen ilmiö, jota tulisi pyrkiä rajoittamaan. Tätä mieltä ovat miltei kaikki feministit. Tähän yhteisymmärrys sitten lähestulkoon loppuukin: mielipiteet naiskaupan määrittelemisestä ja siihen puuttumisen keinoista jakavat feministejä.
Näkyvimpiä kiistakumppaneita ovat julkisuudessa olleet Seksialan liitto SALLI ry sekä Unioni Naisasialiitto. SALLI ry edustaa kuitenkin vain pientä osaa prostituoiduista. Unioni Naisasialiitto ei puolestaan edusta kaikkia feministejä, ja järjestön sisällä naiskaupasta ja sen ratkaisemisesta on monenlaisia näkemyksiä. Naiskaupan uhrien näkemyksiä ei kumpikaan järjestö voi toki väittää yksin edustavansa - naiskaupan uhrien ajatukset kun jäävät yleensä kuulematta.
Ellit esitti molempien järjestöjen edustajille kolme peruskysymystä naiskaupasta.
Mitä naiskauppa on?
"Naiskauppa on osa ihmiskauppaa", aloittaa Unionin vs. pääsihteeri Kitti Suoranta, ja nostaa esiin YK:n kansainvälistä rikollisuutta vastustavan yleissopimuksen ja sen Palermon lisäpöytäkirjan. "Ihmiskaupassa kuljetetaan, kätketään, vastaanotetaan tai rekrytoidaan ihmisiä, ja käytetään keinona väkivaltaa tai sillä uhkaamista, huijaamista tai uhrin haavoittuvan aseman hyväksikäyttöä", Suoranta valottaa. "Naiskaupan päämääränä on usein uhrin hyväksikäyttö prostituituna vastoin hänen tahtoaan."
Suorannan mukaan ihmiskaupan yhteydessä on perusteltua puhua juuri naiskaupasta, koska YK:n arvioiden mukaan 80 prosenttia ihmiskaupasta koskee naisia. "Kyse on naiskaupasta, jos nainen suostuu prostituutioon, mutta joutuukin toimimaan esimerkiksi lukkojen takana tai hänen passinsa otetaan pois."
Salli ry:n puheenjohtaja Anna Kontula ei pidä koko naiskaupan käsitteestä. "Naiskauppa on ideologinen käsite", Kontula toteaa. "Usein naiskauppaa ja ihmiskauppaa käytetään ongelmallisesti synonyymeina. Ihmiskaupan uhreja on muitakin kuin naisia, ja työt ja tehtävät ovat muutakin kuin seksibisnestä. Toisaalta suurimmalla osalla maailman prostituoiduista ei ole mitään tekemistä ihmiskaupan kanssa."
Anna Kontulan mukaan ihmiskauppakeskustelua pitäisikin käydä yhteydessä siirtolaisuuteen ja pimeisiin työmarkkinoihin, ei prostituutioon ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisuun.
Mitkä ovat naiskaupan syyt?
"Naiskaupan syitä ovat globaali köyhyyskuilu ja toimeentulo-ongelmat eri puolella maailmaa", Kitti Suoranta määrittelee. "Kuitenkin prostituution kysyntä lisää naiskauppaa. Niissä maissa, joissa bordellit ovat laillisia, kysyntä on noussut. Kun bordellit joutuvat kilpailemaan ja säästämään kuluissa, kysyntää tulee laittomille ja halvoille prostituouduille, jotka ovat usein ihmiskaupan uhreja."
Suoranta muistuttaa, että ihmiskauppa on hyvä bisnes - asekaupan ja huumekaupan jälkeen kolmanneksi tuottavin. "Koska lainsäädäntö on ollut kehittymätöntä, bisnestä on ollut helppo tehdä", hän kertoo. Yhtenä syynä Suoranta pitää myös pornoistunutta naiskuvaa yhteiskunnassa. "Prostituution kysyntä on kuitenkin perusongelma."
"Ihmiskaupan keskeiset syyt ovat köyhyys ja globaali eriarvoisuus, jotka aiheuttavat ihmisille mahdottomia tilanteita", aloittaa puolestaan Anna Kontula, ja kuulostaa hetken aivan Suorannalta. Mutta vain hetken: "Ei ole kovin pitkälle vievä ajatus, että kyseessä olisivat pahat miehet, jotka ostavat seksipalveluja, tai että kaikki olisi pahojen ihmiskauppiaiden syytä. Kaikissa ihmiskaupan 'suurvalloissa' prostituutio on ankarasti sanktioitu."
Kontulan mukaan on muistettava, että olot lähtömaassa saattavat olla niin huonot, että ihmiskaupankin olosuhteet ovat paremmat. "On individualistista liberaalia ajattelua, että jos tiettyjä yksilöitä rangaistaan, estetään ilmiö, joka on luonteeltaan rakenteellinen", Kontula huomauttaa.
Kontula haluaisi kiinnittää huomion EU:n suljettuihin rajoihin. "Kolmansista maista ei ole mahdollista tulla laillisesti Eurooppaan, joten ihmisten on tultava epävirallisia teitä. Paperittoman siirtolaisen mahdollisuudet saada oikeusturvaa ovat mitättömät", Kontula sanoo. "Ihmiskaupassa on kyse ihmisten haavoittuvan aseman hyväksikäytöstä, mutta rakenteet aiheuttavat aseman haavoittuvuuden."
Anna Kontula pelkää, että kun jokanen prostituoitu nähdään ihmiskaupan uhrina, oikeita uhreja ei osata auttaa. "On ylipäätään ongelma, kun ihmiset halutaan nähdä vain uhreina ja heille annetaan uhrin status", Kontula valittelee. "Osa heistä tarvitsee toki apua, mutta samaan aikaan kyse ihmisistä, jotka ovat pyrkineet pääsemään eroon heikosta asemastaan. Ihminen voi olla sekä uhri että aktiivinen toimija, joka tietää oman parhaansa."
Miten naiskauppaan tulisi puuttua?
"Naiskauppaan puututaan muun muassa lainsäädännöllä. Seksin oston kielto pitäisi lisätä rikoslakiin", toteaa Kitti Suoranta yksiselitteisesti. "Tarkoitus ei ole rangaista yksittäisi ostajia, vaan vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin rakenteellisella tasolla. Suurin osa prostituoiduista on huonossa asemassa, joten vapaa tahto on suhteellinen käsite. Pienen vähemmistön elinkeino-oikeudella ei voi perustella suuren enemmistön riistoa."
Suorannan mukaan Ruotsin ostokielto on vähentänyt prostituutiota sekä helpottanut parituksen ja ihmiskaupan tutkintaa. "Laki vaikuttaa myös asenteisiin, mutta sen lisäksi tarvitaan myös asennekasvatusta. Erityisesti pitäisi lisätä prostituoitujen ja ihmiskaupan tukipalveluita. Prostituutiosta irti haluavien ihmisten tukipalvelua ei tällä hetkellä Suomessa ole."
Anna Kontula ei usko ostokieltoon. "Ihmiskauppaan puututaan rakenteita muuttamalla. Lyhyellä tähtäimellä pitäisi käyttää pehmeitä keinoja, kuten ihmiskaupan uhrien tunnistamisen parantamista ja verkostojen luomista", Kontula miettii. "Tärkeää on pitää harmaa sektori työmarkkinoilla mahdollisimman pienenä. Se ei saa kasvaa uudeksi alasiivuksi, jossa eletään erillään muusta yhteiskunnasta."
Anna Kontulan mukaan toimet, joita Suomessa on tehty ihmiskaupan torjumiseksi, ovat moninkertaiset suhteessa ongelmaan. "Pitkä keskustelu pitäisi tosin käydä vielä siitä, mikä on ihmiskaupan uhrien oikeudellinen status", Kontula huomauttaa. "Missä olosuhteissa hän saa jäädä Suomeen? Edellyttääkö se yhteistyötä poliisin kanssa, mikä voi olla hengenvaarallista, vai koskeeko oikeus kaikkia ihmiskaupan uhreja?"
http://www.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2705,h-2050_a-332180,00.html
Naisia seksityöhän pakottava tai väärillä lupauksilla houkutteleva seksikauppa on suuri ongelma, se tiedetään. Mutta miten naiskauppa tulisi määritellä ja kuinka uhreja tulisi suojella? Mielipiteet ihmiskauppaan puuttumisesta jakavat feministejä.
naiskauppa200 Naiskauppa on kielteinen ilmiö, jota tulisi pyrkiä rajoittamaan. Tätä mieltä ovat miltei kaikki feministit. Tähän yhteisymmärrys sitten lähestulkoon loppuukin: mielipiteet naiskaupan määrittelemisestä ja siihen puuttumisen keinoista jakavat feministejä.
Näkyvimpiä kiistakumppaneita ovat julkisuudessa olleet Seksialan liitto SALLI ry sekä Unioni Naisasialiitto. SALLI ry edustaa kuitenkin vain pientä osaa prostituoiduista. Unioni Naisasialiitto ei puolestaan edusta kaikkia feministejä, ja järjestön sisällä naiskaupasta ja sen ratkaisemisesta on monenlaisia näkemyksiä. Naiskaupan uhrien näkemyksiä ei kumpikaan järjestö voi toki väittää yksin edustavansa - naiskaupan uhrien ajatukset kun jäävät yleensä kuulematta.
Ellit esitti molempien järjestöjen edustajille kolme peruskysymystä naiskaupasta.
Mitä naiskauppa on?
"Naiskauppa on osa ihmiskauppaa", aloittaa Unionin vs. pääsihteeri Kitti Suoranta, ja nostaa esiin YK:n kansainvälistä rikollisuutta vastustavan yleissopimuksen ja sen Palermon lisäpöytäkirjan. "Ihmiskaupassa kuljetetaan, kätketään, vastaanotetaan tai rekrytoidaan ihmisiä, ja käytetään keinona väkivaltaa tai sillä uhkaamista, huijaamista tai uhrin haavoittuvan aseman hyväksikäyttöä", Suoranta valottaa. "Naiskaupan päämääränä on usein uhrin hyväksikäyttö prostituituna vastoin hänen tahtoaan."
Suorannan mukaan ihmiskaupan yhteydessä on perusteltua puhua juuri naiskaupasta, koska YK:n arvioiden mukaan 80 prosenttia ihmiskaupasta koskee naisia. "Kyse on naiskaupasta, jos nainen suostuu prostituutioon, mutta joutuukin toimimaan esimerkiksi lukkojen takana tai hänen passinsa otetaan pois."
Salli ry:n puheenjohtaja Anna Kontula ei pidä koko naiskaupan käsitteestä. "Naiskauppa on ideologinen käsite", Kontula toteaa. "Usein naiskauppaa ja ihmiskauppaa käytetään ongelmallisesti synonyymeina. Ihmiskaupan uhreja on muitakin kuin naisia, ja työt ja tehtävät ovat muutakin kuin seksibisnestä. Toisaalta suurimmalla osalla maailman prostituoiduista ei ole mitään tekemistä ihmiskaupan kanssa."
Anna Kontulan mukaan ihmiskauppakeskustelua pitäisikin käydä yhteydessä siirtolaisuuteen ja pimeisiin työmarkkinoihin, ei prostituutioon ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisuun.
Mitkä ovat naiskaupan syyt?
"Naiskaupan syitä ovat globaali köyhyyskuilu ja toimeentulo-ongelmat eri puolella maailmaa", Kitti Suoranta määrittelee. "Kuitenkin prostituution kysyntä lisää naiskauppaa. Niissä maissa, joissa bordellit ovat laillisia, kysyntä on noussut. Kun bordellit joutuvat kilpailemaan ja säästämään kuluissa, kysyntää tulee laittomille ja halvoille prostituouduille, jotka ovat usein ihmiskaupan uhreja."
Suoranta muistuttaa, että ihmiskauppa on hyvä bisnes - asekaupan ja huumekaupan jälkeen kolmanneksi tuottavin. "Koska lainsäädäntö on ollut kehittymätöntä, bisnestä on ollut helppo tehdä", hän kertoo. Yhtenä syynä Suoranta pitää myös pornoistunutta naiskuvaa yhteiskunnassa. "Prostituution kysyntä on kuitenkin perusongelma."
"Ihmiskaupan keskeiset syyt ovat köyhyys ja globaali eriarvoisuus, jotka aiheuttavat ihmisille mahdottomia tilanteita", aloittaa puolestaan Anna Kontula, ja kuulostaa hetken aivan Suorannalta. Mutta vain hetken: "Ei ole kovin pitkälle vievä ajatus, että kyseessä olisivat pahat miehet, jotka ostavat seksipalveluja, tai että kaikki olisi pahojen ihmiskauppiaiden syytä. Kaikissa ihmiskaupan 'suurvalloissa' prostituutio on ankarasti sanktioitu."
Kontulan mukaan on muistettava, että olot lähtömaassa saattavat olla niin huonot, että ihmiskaupankin olosuhteet ovat paremmat. "On individualistista liberaalia ajattelua, että jos tiettyjä yksilöitä rangaistaan, estetään ilmiö, joka on luonteeltaan rakenteellinen", Kontula huomauttaa.
Kontula haluaisi kiinnittää huomion EU:n suljettuihin rajoihin. "Kolmansista maista ei ole mahdollista tulla laillisesti Eurooppaan, joten ihmisten on tultava epävirallisia teitä. Paperittoman siirtolaisen mahdollisuudet saada oikeusturvaa ovat mitättömät", Kontula sanoo. "Ihmiskaupassa on kyse ihmisten haavoittuvan aseman hyväksikäytöstä, mutta rakenteet aiheuttavat aseman haavoittuvuuden."
Anna Kontula pelkää, että kun jokanen prostituoitu nähdään ihmiskaupan uhrina, oikeita uhreja ei osata auttaa. "On ylipäätään ongelma, kun ihmiset halutaan nähdä vain uhreina ja heille annetaan uhrin status", Kontula valittelee. "Osa heistä tarvitsee toki apua, mutta samaan aikaan kyse ihmisistä, jotka ovat pyrkineet pääsemään eroon heikosta asemastaan. Ihminen voi olla sekä uhri että aktiivinen toimija, joka tietää oman parhaansa."
Miten naiskauppaan tulisi puuttua?
"Naiskauppaan puututaan muun muassa lainsäädännöllä. Seksin oston kielto pitäisi lisätä rikoslakiin", toteaa Kitti Suoranta yksiselitteisesti. "Tarkoitus ei ole rangaista yksittäisi ostajia, vaan vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin rakenteellisella tasolla. Suurin osa prostituoiduista on huonossa asemassa, joten vapaa tahto on suhteellinen käsite. Pienen vähemmistön elinkeino-oikeudella ei voi perustella suuren enemmistön riistoa."
Suorannan mukaan Ruotsin ostokielto on vähentänyt prostituutiota sekä helpottanut parituksen ja ihmiskaupan tutkintaa. "Laki vaikuttaa myös asenteisiin, mutta sen lisäksi tarvitaan myös asennekasvatusta. Erityisesti pitäisi lisätä prostituoitujen ja ihmiskaupan tukipalveluita. Prostituutiosta irti haluavien ihmisten tukipalvelua ei tällä hetkellä Suomessa ole."
Anna Kontula ei usko ostokieltoon. "Ihmiskauppaan puututaan rakenteita muuttamalla. Lyhyellä tähtäimellä pitäisi käyttää pehmeitä keinoja, kuten ihmiskaupan uhrien tunnistamisen parantamista ja verkostojen luomista", Kontula miettii. "Tärkeää on pitää harmaa sektori työmarkkinoilla mahdollisimman pienenä. Se ei saa kasvaa uudeksi alasiivuksi, jossa eletään erillään muusta yhteiskunnasta."
Anna Kontulan mukaan toimet, joita Suomessa on tehty ihmiskaupan torjumiseksi, ovat moninkertaiset suhteessa ongelmaan. "Pitkä keskustelu pitäisi tosin käydä vielä siitä, mikä on ihmiskaupan uhrien oikeudellinen status", Kontula huomauttaa. "Missä olosuhteissa hän saa jäädä Suomeen? Edellyttääkö se yhteistyötä poliisin kanssa, mikä voi olla hengenvaarallista, vai koskeeko oikeus kaikkia ihmiskaupan uhreja?"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minusta ok kirjoitus. Kysyisin sinulta : jaksaisitko itse lukea tuollaista "tajunnanvirtaa" mitä kirjoitit. Tuo on supistettavissa paljon pienempään tilaan, tinkimättä yhtään ajatuksesta. Ei sinun tarvitse kirjoittaa ja kommentoida koko juttuhistoriaa, ennen kuin voit ottaa kantaa.
Suomessa on 7000 köyhistä maista tänne "avioliiton" kautta muuttanutta miestä, jotka eivät otdellisuudessa ole rakastuneet suomalaiseen vaimoonsa, vaan teeskntelevät rakkautta saadakseen oleskeluluvan ja mahdollisuuden 20-kertaisiin tuloihin verrattuna kotimaahansa.
Tekopyhää puhua vain naiskaupasta ja tuomita vain seksi naisen kanssa.