Niin, kohta on tämäkin viikko lihavassa arjessani ja ongelmieni kanssa kompastellessa mennyt.
Olen taas joutunut käyttämään yhteiskunnan yhteisiä verorahoja käymällä lääkärissä puolivuotistarkastuksessa ja saamalla taas kasan uusia reseptejä. Yheiskunta eli siis me kaikki, olemme joutuneet takiani maksamaan osuutensa, että lihava arkeni ongelmineen voisi jatkua. Ja taksiakin jouiduin käyttämään! Nyt vain pitäisi jaksaa täyttää Kelaan hakemukset ja saada sieltäkin yhteisiä rahojamme minun lompakkooni. Olen tälläkin viikolla ollut tuottamaton yhteiskunnan jäsen, kuluttaen toisten armottomasti työskennellen hankkimia pieniä palkkoja. Siis edelleen olen yhteiskunnan loinen.
Kuitenkin minun viikkoni on sujunut ihan mukavasti, ellei oteta huomioon pientä omantunnon kolkutusta yhteisten verorahojen käyttämistä. Niillä olisi varmaan paljon parempiakin kohteita kuin minun sairauksieni hoito. Olen säälittävä ihminen ja nöyrästi pyydän anteeksi, etten osaa elää niin kuin järkevän ihmisen oletaan.
Kerron vielä kuinka nolosti minulle kävi tässä muutama viikko sitten, että saisin sääliä hieman lisää. Yhtenä aamuna, kun herätyskello soi, käännyin sitä sammuttamaan ja kuinka ollakkaan putosin samalla lattialle. No, siitä se riemu alkoi, kun oli vaikeuksia päästä ylös sieltä lattialta. Ei auttanut muu kuin anteeksi pyydellen pyytää miestäni aamukahveen keittoon sillä välin, kun minä mietin kuinka päästä lattialta ylös.
Olihan se aika kauheaa, että mieheni joutui ne kahveet keittämään, sillä sehän on ollut minun tehtäväni. Siihen vielä pystyn. Paitsi, kun olin lattialla ihmettelemässä kuinka päästä ylös.
Miesrukkani, ihan säälittää, kun ajattelee, meni kahveen keittoon sillä aikaa, kun minä mietin, että nytkö se sitten viimein on se päivä, jolloin Pekka Niska nostureineen on soitettava apuun. Onneksi ei vielä tällä kertaa, vaan sain itseni hilattua ylös lattialta, kun sain ensin tyynyt polvien alle. Polvet on tällaisella puolivalaalla niin kipeät, että ilman tyynyjä, ei pysty ponnistamaan kovalta lattialta. Että kyllä niitä ongelmia lihavalla riittää.
Yhteenvetona sanoisin, että älkää hyvät ihmiset, haukkuko meitä lihavia, kun meidän elomme on monessa suhteessa niin paljon vaikeampaa kuin teidän normaalipainoisten. Kyllä me ymmärrämme hävetä omia heikkouksiamme ja sairauksiamme, (tietysti niihin sairauksiin kuuluu mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, johon lääkkeet on 100% korvattavia ja vielä on myös tuo kortisoni, että eihän se lihavuus minun syyni ole, vaan johtuu lääkkeistä ja geeneistä) jotka te muut joudutte maksamaan. Mutta yritän pysytellä enemmän täällä kotona, ettei teille tule pahoinvointia ja aggressioita nähdessänne minut. Kyllä minä teitä ymmärrän ja yritän olla mahdollisimman nöyrä!
Olen taas joutunut käyttämään yhteiskunnan yhteisiä verorahoja käymällä lääkärissä puolivuotistarkastuksessa ja saamalla taas kasan uusia reseptejä. Yheiskunta eli siis me kaikki, olemme joutuneet takiani maksamaan osuutensa, että lihava arkeni ongelmineen voisi jatkua. Ja taksiakin jouiduin käyttämään! Nyt vain pitäisi jaksaa täyttää Kelaan hakemukset ja saada sieltäkin yhteisiä rahojamme minun lompakkooni. Olen tälläkin viikolla ollut tuottamaton yhteiskunnan jäsen, kuluttaen toisten armottomasti työskennellen hankkimia pieniä palkkoja. Siis edelleen olen yhteiskunnan loinen.
Kuitenkin minun viikkoni on sujunut ihan mukavasti, ellei oteta huomioon pientä omantunnon kolkutusta yhteisten verorahojen käyttämistä. Niillä olisi varmaan paljon parempiakin kohteita kuin minun sairauksieni hoito. Olen säälittävä ihminen ja nöyrästi pyydän anteeksi, etten osaa elää niin kuin järkevän ihmisen oletaan.
Kerron vielä kuinka nolosti minulle kävi tässä muutama viikko sitten, että saisin sääliä hieman lisää. Yhtenä aamuna, kun herätyskello soi, käännyin sitä sammuttamaan ja kuinka ollakkaan putosin samalla lattialle. No, siitä se riemu alkoi, kun oli vaikeuksia päästä ylös sieltä lattialta. Ei auttanut muu kuin anteeksi pyydellen pyytää miestäni aamukahveen keittoon sillä välin, kun minä mietin kuinka päästä lattialta ylös.
Olihan se aika kauheaa, että mieheni joutui ne kahveet keittämään, sillä sehän on ollut minun tehtäväni. Siihen vielä pystyn. Paitsi, kun olin lattialla ihmettelemässä kuinka päästä ylös.
Miesrukkani, ihan säälittää, kun ajattelee, meni kahveen keittoon sillä aikaa, kun minä mietin, että nytkö se sitten viimein on se päivä, jolloin Pekka Niska nostureineen on soitettava apuun. Onneksi ei vielä tällä kertaa, vaan sain itseni hilattua ylös lattialta, kun sain ensin tyynyt polvien alle. Polvet on tällaisella puolivalaalla niin kipeät, että ilman tyynyjä, ei pysty ponnistamaan kovalta lattialta. Että kyllä niitä ongelmia lihavalla riittää.
Yhteenvetona sanoisin, että älkää hyvät ihmiset, haukkuko meitä lihavia, kun meidän elomme on monessa suhteessa niin paljon vaikeampaa kuin teidän normaalipainoisten. Kyllä me ymmärrämme hävetä omia heikkouksiamme ja sairauksiamme, (tietysti niihin sairauksiin kuuluu mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, johon lääkkeet on 100% korvattavia ja vielä on myös tuo kortisoni, että eihän se lihavuus minun syyni ole, vaan johtuu lääkkeistä ja geeneistä) jotka te muut joudutte maksamaan. Mutta yritän pysytellä enemmän täällä kotona, ettei teille tule pahoinvointia ja aggressioita nähdessänne minut. Kyllä minä teitä ymmärrän ja yritän olla mahdollisimman nöyrä!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Oksetat...
On se niin kauheeta kun pitää kätkeytyä näennäissarkasmin taakse vikisemään.
Joka sana oli totta mitä kirjoitit lukuunottamatta naurettavaa sepustusta kahvinkeitosta ja muuta paskaa.
Maailmassa on kuule paljon suurempia murheita ja sairauksia kun sinun kilpirauhasesi ja metabolinen oireilusi.
Koko maailmanko pitäisi nyt ihmetellä kun oletkin lihava vastoin omaa syytäsi ja sillä ei ole muka mitään merkitystä mitä olet suuhusi tunkenut?
Maailmassa kuolee joka hetki ihmisiä paljon vakavampiin tauteihin ja aliravitsemukseen.
Sinun hyvinvointiyhteiskunnan Läskikasan on vain vaikea ajatella sitä.
Lopeta se helvetin vikinä ja tee asioille jotain.
Elät sentään vielä ja mitä ilmeisemmin olet voimissasi.
Mieti ensi kerralla niitä joilla on Todellisia ongelmia.
Olet PELLE Pelleriina.
Eikö tällä palstalla todellakaan ymmärretä huumoria? Pitäisikö aina olla tosissaan? Ja varsinkin, jos lihava osaa nauraa itselleen, niin siitäkinkö löytää jotain "pahaa"? Vedän tästä johtopäätöksen, että lihavalla ei saa olla edes huumorintajua.
Se oli ihan tosi juttu, että putosin sängystä, ei keksitty. Mitä sinun mielestäsi "saa" kijoittaa, jos on lihava? Vain ja ainoastaan valittaa ja pyytää neuvoja laihdutukseen, niinkö? Taidat olla täysin huumorintajuton, etkä ainakaan hyväksy sitä lihavalta. Minua se ei haittaa, tässä maassa sattuu olemaan sananvapaus ja se koskee myös minua.
Sinä taidat olla vähän kuin seipään niellyt, joten relaa vähän ja anna ihmisten kirjoittaa ja olla sellaisia kuin ovat. Sinäkään et ole mikään kalibroitu verrokki, mihin muita verrataan. Enkä tosiaan aio lopettaa kirjoittamista sinun käskystäsi. Ihan sama juttu kuin telkkarin kanssa, jos sieltä tulee ohjelmaa, josta ei pidä, voi telkkarin sammuttaa. Sinäkin voit jättää lukematta kaikki kirjoitukseni, kun näet nimimerkkini. So simple!
Kuulehan .
En minä ole sinua kieltänyt kirjoittamasta.
Ajattelin vain saada sinut ajattelemaan ja huomaamaan, että maailmassa on todellista hätää ja nälänhätää josta sinä et onneksi ja toisekseen epäonneksesi tiedä mitään.
Eli kirjoita munpuolesta mitä vain mutta ajattele ensin kuinka hyvin asiat sinulla sittenkin ovat.
Jossainvaiheessa tajuat varmaan, että verbaainen lahjakkuus ei ole sama asia kuin, että kirjoittaa sanoja yhteen putkeen ajattelematta mitään.
Tai sinun kohdallasi muuta kuin itseään.
myös antaa kortisonia? Vaiko lihavien ylimääräiset ruoka-annokset?
http://farsiblog.250free.com/STARVATION-2.jpg
Itse ajattelen aina tuollaisia kuvia, kun näen lihavia ihmisiä. Nälänhätä on suurin yksittäinen syy, joka estää minua syömästä naksuja sun muuta mäkkärin "ruokaa".... Lihavien tulisi todella hävetä itsekästä toimintaansa....
ei se, että joku jättää syömättä, anna ruokaa sille jolla on nälänhätä, vaan tähän tarvitaan muita keinoja. Älä syyllistä. Riippuen siitä missä eletään psyykkinen nälkä voi olla yhtä suuri kuin todellinen nälkä.
Unohtui mainita tuossa edellisessä vastauksessani sinulle, että minulla ei ole metabolista oireyhtymää, vaan reuma.
Ja tähän toiseen vastaukseesi, voin kertoa, että tiedän todella, minkälaista hätää monella puolella maapalloa on, tälläkin hetkellä. Olen siinä myös vapaaehtoisesti auttamassa, koska mielestäni on turha hokea vanhaa sanontaa, ettei yksi ihminen voi tehdä mitään. Kyllä voi! Enempää en siitä kerro, koska minut leimattaisiin siitäkin omahyväiseksi, joka kuvittelee olevansa toisten yäpuolella.
Oletko sinä jotenkin tekemisissä maailman hädän kanssa, siis tarkoitan jotain vapaaehtoistoimintaa, vai kannatko vain maailman tuskaa hartioillasi ja yrität puheillasi vain esittää huolestumistasi maailman asioista? Jos et, älä vedä siitä johtopäätkösiä, ettei kukaan muukaan ole. Maailmassa ei mikään muutu, ellemme me, joilla siihen on mahdollisuus tee jotain! Minä en todellakaan ajattele vain itseäni! Ethän sinä edes tunne minua, niin miten ihmeessä minun juttuni voivat sinua niin ärsyttää?
Eikö tähän maailmaan mahdu myös naurua, varsinkin, kun se on niin epäoikeudenmukainen ja apua tarvittaisiin niin monessa paikassa. Jos koko ajan ajattelee vain kaikkea sitä, pää sekoaa.
Ja tyyli, jolla kirjoitan ei välttämättä miellytä sinua, eikä ehkä muitakaan, mutta minä olen minä ja aion olla sitä vastakin. Vieläkin kehotan sinua olemaan lukematta kirjoittamiani viestejä, jos sinua ärsytän. Tarkoitukseni ei ole ärsyttää ketään.
Miten te voitte olla noin ilkeitä? Missä kohdassa se pahaolo teissä on, kun sitä yritetään parantaa toisten kustannuksella? Kuinka paljon sinäkin osallistut "maailman parantamiseen"? Vain tämän lihavuuspalstan kauttako? Pitäisiköhän teitä sääliä enemmän kuin ylipainoisia ihmisiä?
äskeinen kuva tälle palstalle.... Pahoitteluni. En ole itsekään tehnyt niin paljoa nälänhädän parantamiseksi kuin parhaimmillani voisin... Menin liian pitkälle tuolla kuvalla, mutta viestini olikin, että eikö jokainen meistä voisi tinkiä yleellisyydestään, kun muualla maailmassa asiat ovat todella huonosti? Tuollaisten kuvien kautta minä itse heräsin todellisuuteen ja tiedostin oman yleellisen elämäntapani - olen lievästi ylipainoinen.
tarkoitan lähinnä muuta kuin ylipainoa/ylensyömistä... :(
Tiedät varmasti sen, että tälläkin hetkellä mailmassa olisi ruokaa kaikille ihmisille, jos se vain jakautuisi tasaisesti. Ehkä silloin ei olisi lihavia, ainoastaan hoikkia ihmisiä. Kuitenkaan nälänhätä ja elämän epäoikeudenmukaisuus ei ole minun syyni, mutta minä yritän olla parantamassa tätä epäoikeudenmukaista maailmaa, siltä osin kuin itse pystyn.
Tiesitkö esim. sitä, että Pakistanissa koulua käyvät pojat. Tytöt tekevät kaiken kotityön, mukaanlukien hoitavat karjan. Kun pojat tulevat koulusta, heidän velvollisuuksiaan ovat ainoastaan leikki ja vapaa-ajan vietto. Jos tytöt haluavat kouluun ja oppimaan, on heille järjestetty mahdollisuus koulunkäyntiin, mutta ...Tytöt käyvät YÖKOULUA, koska päivällä heillä ei ole siihen mitään mahdollisuuksia. Onko se sinusta oikein? Tiesitkö tämän? Tiesitkö sitä, että Etelä-Afrikassa niin kauan, kun siellä oli rotusorto joka päiväinen osa mustien elämää, heille ei saanut opettaa koulussa esim. matematiikkaa.
Asiat muuttuvat, mutta siihen tarvitaan aikaa. Siihen tarvitaan myös meitä jokaista, olimmepa sitten lihavia tai laihoja. Jokainen meistä voi muuttaa maailmaa pikku hiljaa vähän paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi paikaksi kaikille.
Eli minun maailmani ei tosiaan pyöri vain oman napani ympärillä!
Ai että meillä lihavilla ei ole sosiaalista omaatuntoa ollenkaan, mätämme vaan ruokaa kaksinkäsin naamaan, niinkö?
Osallistun jokaikiseen boikottiin epäasiallisen kohtelun vastustamiseksi, laitan rahaa katastrofilippaisiin, ostan eettisiä tuotteita, vastustan ylikansallisia bulkkifirmoja, en osta lapsityövoimalla teyhtyjä tuotteita, mutta ei se nälänhätää maailmasta poista. Ja läskini kannan ihan itse. En ole euroakaan siihen sulta saanu.
Niistä sun mäkkäreistäs oo kukaan kuullutkaan siellä missä pahinta on. Tyynnyttelet vain omaatuntoasi moisella boikotilla.
Lihavillakin on ajatuksia ja tunteita!
jäljillä. Yksikään laps ei tule ruokittua sillä että jätät syömättä mäkkärillä. Mutta jos jätät syömättä ja laitat summan kehitysapuun, niin sitten!!! Teetkö niin? Tuossa alempana jo kerroitkin että et ja oli tosi kivasti tehty että huomasit virheesi.
Tässä voisi olla ihan oikeasti jotain ideaa kehiteltäväksi kansallisella tasolla: lihavuuden ehkäisy ja nälänhädän ratkaisu, kunhan on riittävän luotettava organisaattori.
Että todella elämässään surkeasti epäonnistuneet ihmiset ulostavat pahaaoloaan
haukkumalla ja syyllistämällä kanssaihmisiään.
Luulen heiltä puuttuvan kokonaan ns.sosiaalisen omantunnon ominaisuus.
Pahimmat kutsuvat näitä psykopaateiksi.
Sain syntymässä silmävamman. Eräät eivät anna sitä koskaan anteeksi. Esimerkki.
Kun autoilen yleisellä tiellä, muutamat sinnikkäimmät vihaajani peittävät
toisen silmänsä ohituksen ajaksi, osoittaakseen näin vammani.
Kuka mitenkin on "vajaa"! Pahinta mielestäni on sisäinen rumuus.
Näistä vavavuuksista on se hyöty, että oppii kantapäänkautta sietämään
monenlaista erilaisuutta.
Aikaisemmassa viestissäni totesin tahallisen pahan mielen tuottamisen
olevan hyvin pahan rikoksen.
Lainaus:
"Pitäisiköhän teitä sääliä enemmän kuin ylipainoisia ihmisiä?"
Pitääkö siis ylipainoisia ihmisiä sääliä??? Miksi??? Siksi kun ovat mättäneet herkkuja 24/7 täysin omasta tahdostaan/halustaan?? Tuskin!!
Tyhmyys on tyhmyyttä ja onneksenne se ei ole teidän oma syynne. Sehän juuri johtuu geeneistä!
"eihän se lihavuus minun syyni ole, vaan johtuu lääkkeistä ja geeneistä"
Niinpä niin. Jonkun muun syytä se oma lihavuus on.
Listaapa joskus viikon kaikki suupalat, niin selviää missä se lihavuuden syy oikeasti on.
olet vailla huumorintajua! Surullista.