Katsokaa klo 10,05 (TV1) sivuaako kuntaministeri Manninen yhtään näistä aiheista

Tässä olisi alkua arviointitekijöille lakiin Suomen kunta- ja palvelurakenteen kehittämisestä.
Kysymys pitää olla yhtäaikaa sekä rakenteista että palveluista.

Kuntakriteerit

-Kunnan talouden tila
-Kunnan asukasmäärä ja väestörakenne
-Kunnan elinkeinojen rakenne
-Kunnan työllisyys ja työttömyys
-Peruspalvelujen analyysi
-Kunta osana seutukuntaa
-Kunnan hallinnon arviointi
-Kunnan nykyisten infran ja kustannusten arviointi
-Kunnan tähänastinen
omatoimisuus yhteistyöhön
seutukunnassa


Suomen kriteerit

-Kansan- ja julkistalouden kantokyky
-Kansalaisten yhdenvertaisuus peruspalveluissa
-Väestön ikärakenteen vaikutukset eri alojen
työvoiman saantiin jatkossa
-Seutukunnan kehittäminen
-Kunnan pinta-ala
-Maatalouden turvaaminen
-Maan asuttuna pitäminen
-Työllisten määrän kehitys
-Päätöksenteko ja kansanvalta
-Liikenneverkoston ja perusinfran ylläpitäminen
-Valtion ja kuntien välinen
tehtävä- ja kustannustenjako sekä sitä kautta elinvoimaisen kunnan arviointi (ml. väestö- ja elinkeinorakenne).


----
Suomi on joutumassa kuntahallinnon ja -talouden kansallisen hätätilaan. Nyt on yli puoluerajojen löydettävä yhteinen polku edetä kuntaremontissa jo tämän vaalikauden aikana.

Suomen puolesta tässä itsekukin toimii tässä asiassa ja on jo toiminut vuosikausia.
27554
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

kepulainen ministeri anna kuvaa koko Suomen puolesta toimimisesta, vaan puhuu yleisesti toiveajattelutasolla palveluista ilman talous- ja hallintorealiteetteja.

Parasta oli Maija Perhon toteamus, että otetaan kokoomuksen malli etenemistien pohjaksi, koska
sillä on demareiden kannatusta 2/3 asioista ja
samalla tavalla kepun kannatusta 2/3 asioista.

Äänestä
  • Kuninkaille ja tärkeille johtajille oli historiassa tapana antaa erilaisia lisänimiä. Oli Rohkeita, Viisaita la Ladonlukkoja, oli myös Yksinkertaisia, Sammalkieliä ja Liehakkoja.

    Jos kuntaministeri varustettaisiin lisänimellä, saisi Manninen historiaan lisänimen Hannes Erinomainen.

    Äskeinen Lauantaiseura oli asioita valaisevaa tiedotustarjontaa parhaimmillaan. Haastateltavana oli määrätietoinen, tosiasiat huomioiva, kunta-asioiden rautainen ammatilainen joka ei vähästä hermostu ja jolla on myös malttia etsiä aitoa yhteisymmärrystä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

    Haastattelijana oli toinen alansa huippu, pelkästään asiaan asiaan laaja-alaisesti pureutuva, totuutta etsivä Hannu Lehtilä.
    Erinomainen hänkin.

    Manninen toesi painokkaasti, ettei paljon parjatulla keskustallakaan ei ole mitään kuntien yhdistymistä vastaan, päinvastoin monessa tapauksessa niitä kannattaakin. Mutta sen pitää perustua kuntalaisten omaan tahtoon, ei ylhäältä saneltuun pakkoon. Uudistuksen päämääränä on turvata julkiset palvelut, ei itsetarkoituksellisesti yhdistellä kuntia.

    Kannattaa lukea myös tuoretta Hesaria. Sielläkin on asiaa kuntien yhteistyöstä - liitoksistakin.

    Rajalinjat eivät suinkaan kulje puoluerajoja myöten. Vaikka kokoomuslaiset ja demarit äänestivät kuntaliitossa - yhdessä äänestyksessä - pakkoliitoshenkisesti, kuntatasolla ollaan usein ihan eri mieltä.

    Mutta mikä tärkeintä; Palvelurakenneuudistuksessa syntyy sopu viileän maltillisen ja erittäin ammattitaitoisen kuntaministerin johdolla, syntyy aivan varmasti.

    Sopu syntyy - koska kaikilla on yhteinen tavoite.

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    Kuninkaille ja tärkeille johtajille oli historiassa tapana antaa erilaisia lisänimiä. Oli Rohkeita, Viisaita la Ladonlukkoja, oli myös Yksinkertaisia, Sammalkieliä ja Liehakkoja.

    Jos kuntaministeri varustettaisiin lisänimellä, saisi Manninen historiaan lisänimen Hannes Erinomainen.

    Äskeinen Lauantaiseura oli asioita valaisevaa tiedotustarjontaa parhaimmillaan. Haastateltavana oli määrätietoinen, tosiasiat huomioiva, kunta-asioiden rautainen ammatilainen joka ei vähästä hermostu ja jolla on myös malttia etsiä aitoa yhteisymmärrystä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

    Haastattelijana oli toinen alansa huippu, pelkästään asiaan asiaan laaja-alaisesti pureutuva, totuutta etsivä Hannu Lehtilä.
    Erinomainen hänkin.

    Manninen toesi painokkaasti, ettei paljon parjatulla keskustallakaan ei ole mitään kuntien yhdistymistä vastaan, päinvastoin monessa tapauksessa niitä kannattaakin. Mutta sen pitää perustua kuntalaisten omaan tahtoon, ei ylhäältä saneltuun pakkoon. Uudistuksen päämääränä on turvata julkiset palvelut, ei itsetarkoituksellisesti yhdistellä kuntia.

    Kannattaa lukea myös tuoretta Hesaria. Sielläkin on asiaa kuntien yhteistyöstä - liitoksistakin.

    Rajalinjat eivät suinkaan kulje puoluerajoja myöten. Vaikka kokoomuslaiset ja demarit äänestivät kuntaliitossa - yhdessä äänestyksessä - pakkoliitoshenkisesti, kuntatasolla ollaan usein ihan eri mieltä.

    Mutta mikä tärkeintä; Palvelurakenneuudistuksessa syntyy sopu viileän maltillisen ja erittäin ammattitaitoisen kuntaministerin johdolla, syntyy aivan varmasti.

    Sopu syntyy - koska kaikilla on yhteinen tavoite.

    vain toiveajattelua taustalla kuitenkin kepun omat ahtaat tavoitteet, kuten kepun yksi haastateltu kansanedustaja asian selvästi ilmaisi. Niillä vaatimuksilla kepu on yksin.

    Kerro konkretiaa, mitä Manninen sanoi -ei mitään.

    Miten mitataan kunnan selviytyminen jatkossa.
    Kerro.

    Kuntaliiton toimitusjohtaja sanoi totuuden, että
    asiasta on pakko sopia.

    Mitä tulee taas omaan jaaritteluusi, siitä ei ilmene mitään konkretiaa. Vaan vanhan menneen ajan ylistystä Neuvostoliiton malliin.

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    Kuninkaille ja tärkeille johtajille oli historiassa tapana antaa erilaisia lisänimiä. Oli Rohkeita, Viisaita la Ladonlukkoja, oli myös Yksinkertaisia, Sammalkieliä ja Liehakkoja.

    Jos kuntaministeri varustettaisiin lisänimellä, saisi Manninen historiaan lisänimen Hannes Erinomainen.

    Äskeinen Lauantaiseura oli asioita valaisevaa tiedotustarjontaa parhaimmillaan. Haastateltavana oli määrätietoinen, tosiasiat huomioiva, kunta-asioiden rautainen ammatilainen joka ei vähästä hermostu ja jolla on myös malttia etsiä aitoa yhteisymmärrystä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

    Haastattelijana oli toinen alansa huippu, pelkästään asiaan asiaan laaja-alaisesti pureutuva, totuutta etsivä Hannu Lehtilä.
    Erinomainen hänkin.

    Manninen toesi painokkaasti, ettei paljon parjatulla keskustallakaan ei ole mitään kuntien yhdistymistä vastaan, päinvastoin monessa tapauksessa niitä kannattaakin. Mutta sen pitää perustua kuntalaisten omaan tahtoon, ei ylhäältä saneltuun pakkoon. Uudistuksen päämääränä on turvata julkiset palvelut, ei itsetarkoituksellisesti yhdistellä kuntia.

    Kannattaa lukea myös tuoretta Hesaria. Sielläkin on asiaa kuntien yhteistyöstä - liitoksistakin.

    Rajalinjat eivät suinkaan kulje puoluerajoja myöten. Vaikka kokoomuslaiset ja demarit äänestivät kuntaliitossa - yhdessä äänestyksessä - pakkoliitoshenkisesti, kuntatasolla ollaan usein ihan eri mieltä.

    Mutta mikä tärkeintä; Palvelurakenneuudistuksessa syntyy sopu viileän maltillisen ja erittäin ammattitaitoisen kuntaministerin johdolla, syntyy aivan varmasti.

    Sopu syntyy - koska kaikilla on yhteinen tavoite.

    kuntaremontin välttämättömyyttä ja halventavilla kirjoituksilla yritit mustata söör allun erinomaisia juttuja.

    Tuohan on taas parasta tällä saitilla, millä söör allu on jutun monipuolisella tarkastelulla aloittanut. Siihen et ole itse koskaan pystynyt.

    Äänestä

  • Kunnanhallituksen jäsen kirjoitti:

    vain toiveajattelua taustalla kuitenkin kepun omat ahtaat tavoitteet, kuten kepun yksi haastateltu kansanedustaja asian selvästi ilmaisi. Niillä vaatimuksilla kepu on yksin.

    Kerro konkretiaa, mitä Manninen sanoi -ei mitään.

    Miten mitataan kunnan selviytyminen jatkossa.
    Kerro.

    Kuntaliiton toimitusjohtaja sanoi totuuden, että
    asiasta on pakko sopia.

    Mitä tulee taas omaan jaaritteluusi, siitä ei ilmene mitään konkretiaa. Vaan vanhan menneen ajan ylistystä Neuvostoliiton malliin.

    ...pelkäksi nimittelyksi.

    Lapselliseksi nimittelyksi.

    Nuo kaksi edellistä viestiä.

    En todellakaan kannata Neuvostoliitossa toteutettua komentotaloutta.

    Onneksi itse asia etenee juuri niin määrätietoisen asiallisesti kuin Manninen tuossa kertoi - länsimaisen demokratiakäsityksen pohjalta.

    Ohjelma kannattaa katsoa toiseenkin kertaan.

    Suosittelen.

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    ...pelkäksi nimittelyksi.

    Lapselliseksi nimittelyksi.

    Nuo kaksi edellistä viestiä.

    En todellakaan kannata Neuvostoliitossa toteutettua komentotaloutta.

    Onneksi itse asia etenee juuri niin määrätietoisen asiallisesti kuin Manninen tuossa kertoi - länsimaisen demokratiakäsityksen pohjalta.

    Ohjelma kannattaa katsoa toiseenkin kertaan.

    Suosittelen.

    asioista, etkä menneenajan mahtipontisella mitäänsanomatomalla ylistyksellä. Se liturgiatapa oli juuri hajonneen Neuvostoliiton aikana.

    Äänestä

  • Kunnanhallituksen jäsen kirjoitti:

    vain toiveajattelua taustalla kuitenkin kepun omat ahtaat tavoitteet, kuten kepun yksi haastateltu kansanedustaja asian selvästi ilmaisi. Niillä vaatimuksilla kepu on yksin.

    Kerro konkretiaa, mitä Manninen sanoi -ei mitään.

    Miten mitataan kunnan selviytyminen jatkossa.
    Kerro.

    Kuntaliiton toimitusjohtaja sanoi totuuden, että
    asiasta on pakko sopia.

    Mitä tulee taas omaan jaaritteluusi, siitä ei ilmene mitään konkretiaa. Vaan vanhan menneen ajan ylistystä Neuvostoliiton malliin.

    Espoolainen Jouko Niemelä kirjoitti vuosi sitten Nykypäivässä: "Jos kuntayksikön oikean koon voisi määrittää, se olisi Neuvostoliitossa jo keksitty, kun miljoonat insinöörit, talousmiehet ja tiedemiehet painivat kymmeniä vuosia näiden asioiden kanssa. Tälläinen teoreettinen optimijärjestelmähän olisi sama kuin se diktatuuri, jota Neuvostoliittossa kokeiltiin"

    Äänestä

  • Vai tarvitaanko ? kirjoitti:

    Espoolainen Jouko Niemelä kirjoitti vuosi sitten Nykypäivässä: "Jos kuntayksikön oikean koon voisi määrittää, se olisi Neuvostoliitossa jo keksitty, kun miljoonat insinöörit, talousmiehet ja tiedemiehet painivat kymmeniä vuosia näiden asioiden kanssa. Tälläinen teoreettinen optimijärjestelmähän olisi sama kuin se diktatuuri, jota Neuvostoliittossa kokeiltiin"

    Missä se on kirjoituksessasi. Ota joku persaukinen kunta ja ala ratkaista sen kautta asioita.

    Äänestä

  • Kunnallistieteen opettaja kirjoitti:

    asioista, etkä menneenajan mahtipontisella mitäänsanomatomalla ylistyksellä. Se liturgiatapa oli juuri hajonneen Neuvostoliiton aikana.

    Vuosisataiset perinteet omaavalla demokraattisella kunnallisella itsehallinnolla ei ole minkäälaista yhtymäkohtaa Neuvostoliiton kanssa. Ne ovat toistensa vastakohtia.

    Kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (kok) oli paljon äänessä Joensuun kuntaseminaarissa viime keväänä. Kokenut käytännön mies sanoi: "Keskustelu kuntakoosta on toisarvoista. Täskeämpää on sopia, mitkä ovat kunnan vastuulla olevat hyvinvointipalvelut ja miten ne kustannetaan. Tärkeämpää on luoda kansalliset linjaukset hyvinvoinnin uudesta sisällöstä ja vasta sen jälkeen on kuntien vuoro toimia. Nyt on pelkkää huutokauppaa, jossa viimeisen huudon tekijällä ei ole maksajan roolia, laskunhan maksaa veronmaksaja, jolla tässä huutokaupassa ei ole edes edunvalvojaa. Jos kansanedustajat sitä sanovat olevansa, odotan heidän ottavan vastuun erinomaisesri toimineen kunnallishallinnon alasajosta. Näin siis käytännön toimija kuntakentällä.

    No mitä sanoo kunnallisoikeuden profesori Tampereen yliopistosta, jonkinnäköinen "Kunnallistieteen opettaja" hänkin, ehkä ihan oikeakin.

    Aimo Ryynänen sanoo lehtikirjoituksessaan mm. näin: "Ongelmien todelliset eivät ole kuntien hallinnossa tai kuntien määrässä, vaan lakisääteisten tehtävien ja käytettävissä olevien varojen epäsuhteessa. Nyt ongelma aiotaan ratkaista suomalaiskansalliseen tapaan ylhäältä alas, valtion keskitetyssä ohjauksessa. Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi tehdä selväksi, millaista tulevaisuutta haluamme. Haluammeko teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiota ja siihen kuuluvia suuria keinotekoisia kuntayksiköitä ? Vai haluammeko "ihmisen mittaisia", pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidenttiteettiin ja ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia ?

    Näin siis toinen kokenut asiantuntija, toiselta nurkalta kenttää.

    Meidän on huomattava, että parasta aikaa on tekeillä kymmeniä liitosselvityksiä jotka koskevat yli sataa kuntaa.

    Ja vaikea tästä on saada poliittistakaan riitaa - ainaakin oikeasti aikaiseksi saada - populismi tietysti erikseen.

    Rajalinjat eivät kulje puoluerajoja myöten. Vaikka kokoomuslaiset ja demarit äänestivätkin yhdessä äänestyksessä pakkoliitoshenkisesti, kuntatasolla ollaan usein ihan eri mieltä. On vielä muistttava ettei kunnissa ole oppositiota. Ei sitä ole tämän uudistuksen valmistelussakaan. Oppositiopuolueet on viisaalla tavalla otettu valmisteluun mukaan tässä Matti Vanhasen rohkeasti liikkeelle potkaisemassa vuosisadan uudistuksessa.

    Ja kuten kuntaministeri sanoi aamulla: "Ratkaisu syntyy, koska tavoite on yhteinen"

    Äänestä

  • Realisti kirjoitti:

    Missä se on kirjoituksessasi. Ota joku persaukinen kunta ja ala ratkaista sen kautta asioita.

    Tärkeintä on ihmisten palvelut. Rakenteet ja hallinto ovat toissijaisia.

    http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    Tärkeintä on ihmisten palvelut. Rakenteet ja hallinto ovat toissijaisia.

    http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

    tulevat muutokset kunnissä väestö- ja ikärakenteen ja muuttoliikeen johdosta.
    Tuo tutkimus kertoo mennyttä, ei tulevaa.

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    Vuosisataiset perinteet omaavalla demokraattisella kunnallisella itsehallinnolla ei ole minkäälaista yhtymäkohtaa Neuvostoliiton kanssa. Ne ovat toistensa vastakohtia.

    Kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (kok) oli paljon äänessä Joensuun kuntaseminaarissa viime keväänä. Kokenut käytännön mies sanoi: "Keskustelu kuntakoosta on toisarvoista. Täskeämpää on sopia, mitkä ovat kunnan vastuulla olevat hyvinvointipalvelut ja miten ne kustannetaan. Tärkeämpää on luoda kansalliset linjaukset hyvinvoinnin uudesta sisällöstä ja vasta sen jälkeen on kuntien vuoro toimia. Nyt on pelkkää huutokauppaa, jossa viimeisen huudon tekijällä ei ole maksajan roolia, laskunhan maksaa veronmaksaja, jolla tässä huutokaupassa ei ole edes edunvalvojaa. Jos kansanedustajat sitä sanovat olevansa, odotan heidän ottavan vastuun erinomaisesri toimineen kunnallishallinnon alasajosta. Näin siis käytännön toimija kuntakentällä.

    No mitä sanoo kunnallisoikeuden profesori Tampereen yliopistosta, jonkinnäköinen "Kunnallistieteen opettaja" hänkin, ehkä ihan oikeakin.

    Aimo Ryynänen sanoo lehtikirjoituksessaan mm. näin: "Ongelmien todelliset eivät ole kuntien hallinnossa tai kuntien määrässä, vaan lakisääteisten tehtävien ja käytettävissä olevien varojen epäsuhteessa. Nyt ongelma aiotaan ratkaista suomalaiskansalliseen tapaan ylhäältä alas, valtion keskitetyssä ohjauksessa. Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi tehdä selväksi, millaista tulevaisuutta haluamme. Haluammeko teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiota ja siihen kuuluvia suuria keinotekoisia kuntayksiköitä ? Vai haluammeko "ihmisen mittaisia", pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidenttiteettiin ja ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia ?

    Näin siis toinen kokenut asiantuntija, toiselta nurkalta kenttää.

    Meidän on huomattava, että parasta aikaa on tekeillä kymmeniä liitosselvityksiä jotka koskevat yli sataa kuntaa.

    Ja vaikea tästä on saada poliittistakaan riitaa - ainaakin oikeasti aikaiseksi saada - populismi tietysti erikseen.

    Rajalinjat eivät kulje puoluerajoja myöten. Vaikka kokoomuslaiset ja demarit äänestivätkin yhdessä äänestyksessä pakkoliitoshenkisesti, kuntatasolla ollaan usein ihan eri mieltä. On vielä muistttava ettei kunnissa ole oppositiota. Ei sitä ole tämän uudistuksen valmistelussakaan. Oppositiopuolueet on viisaalla tavalla otettu valmisteluun mukaan tässä Matti Vanhasen rohkeasti liikkeelle potkaisemassa vuosisadan uudistuksessa.

    Ja kuten kuntaministeri sanoi aamulla: "Ratkaisu syntyy, koska tavoite on yhteinen"

    vaan oma ajattelutapasi asioista.

    Äänestä

  • Tulevaisuus ratkaisee kirjoitti:

    tulevat muutokset kunnissä väestö- ja ikärakenteen ja muuttoliikeen johdosta.
    Tuo tutkimus kertoo mennyttä, ei tulevaa.

    ...väestö ja ikarakenne miksikään muutu kuntarajoja siirtämällä.

    Ja niitäkin siirretään, vapaaehtoisesti ja kuntalaisten omista tarpeista lähtien.

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    ...väestö ja ikarakenne miksikään muutu kuntarajoja siirtämällä.

    Ja niitäkin siirretään, vapaaehtoisesti ja kuntalaisten omista tarpeista lähtien.

    työllisten määrä kuntaa kohti rakenneuudistuksen jälkeen (kun on päästy talouden ja palveluiden suhteen sopivaan kokoon), joka pitää kunnan taloutta pystyssä.

    Suomen kuntajako pohjautuu suureksi osaksi 1800-luvulle (ei siis Suomen itsenäisyysaikaan) tapuliseurakuntajakopohjalle.

    No kerro, miten alle 5 000 asukkaan persaukisen kunnan talous ja palvelut turvataan, jos 2/3 on muuta kuin aktiivi-ikäistä työssäolevaa väestöä.
    Kerro ! Älä kerro, että naapurikunta on samanlainen. Siihen juuri haetaan ratkaisua, että
    seutukuntiin tulee elinvoimaisia kuntia riittävälle väestöpohjalle.

    Miksi monet puolueet ajattelevat tästä kepua lukuunottamatta samansuuntaisesti.

    Äänestä

  • Montaa asiaa nähnyt kirjoitti:

    työllisten määrä kuntaa kohti rakenneuudistuksen jälkeen (kun on päästy talouden ja palveluiden suhteen sopivaan kokoon), joka pitää kunnan taloutta pystyssä.

    Suomen kuntajako pohjautuu suureksi osaksi 1800-luvulle (ei siis Suomen itsenäisyysaikaan) tapuliseurakuntajakopohjalle.

    No kerro, miten alle 5 000 asukkaan persaukisen kunnan talous ja palvelut turvataan, jos 2/3 on muuta kuin aktiivi-ikäistä työssäolevaa väestöä.
    Kerro ! Älä kerro, että naapurikunta on samanlainen. Siihen juuri haetaan ratkaisua, että
    seutukuntiin tulee elinvoimaisia kuntia riittävälle väestöpohjalle.

    Miksi monet puolueet ajattelevat tästä kepua lukuunottamatta samansuuntaisesti.

    Kuntien ja valtion palvelutuotannossa suuruuden ekonomia ei ole vielä käytännössä toteutunut. Se ei toteutunut lääninhallinnon eikä palo- ja pelastustoimen hallinnon uudistuksessa. Päinvastoin. Suuret kaupungitkaan eivät ole tehokkuuden esimerkkejä, mutta mistä johtuu tämä suuruuden kaipuu ?

    http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

    Jyrkkää vastakkainasettelua on turhaa rakentaa.
    En usko että keskustallakaan on mitään kuntien yhdistymistä vastaan, monessa tapauksessa se niitä kannattaakin. Mutta sen pitää perustua asukkaiden omaan tahtoon, ei ylhäältä saneltuun pakkoon. Uudistuksen päämääränä on turvata julkiset palvelut, ei itsetarkoituksellisesti yhdistellä kuntia.

    Rajalinjat eivät suinkaan kulje puoluerajoja myöten. Vaikka kokoomuslaiset ja demarit aanestivät kuntaliitossa yhdessä äänestyksessä pakkoliitoshenkisesti, kuntatasolla ollaan hyvin usein kokonaan eri mieltä.

    Eikä kunnissa tunneta oppositiota.

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    Kuntien ja valtion palvelutuotannossa suuruuden ekonomia ei ole vielä käytännössä toteutunut. Se ei toteutunut lääninhallinnon eikä palo- ja pelastustoimen hallinnon uudistuksessa. Päinvastoin. Suuret kaupungitkaan eivät ole tehokkuuden esimerkkejä, mutta mistä johtuu tämä suuruuden kaipuu ?

    http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

    Jyrkkää vastakkainasettelua on turhaa rakentaa.
    En usko että keskustallakaan on mitään kuntien yhdistymistä vastaan, monessa tapauksessa se niitä kannattaakin. Mutta sen pitää perustua asukkaiden omaan tahtoon, ei ylhäältä saneltuun pakkoon. Uudistuksen päämääränä on turvata julkiset palvelut, ei itsetarkoituksellisesti yhdistellä kuntia.

    Rajalinjat eivät suinkaan kulje puoluerajoja myöten. Vaikka kokoomuslaiset ja demarit aanestivät kuntaliitossa yhdessä äänestyksessä pakkoliitoshenkisesti, kuntatasolla ollaan hyvin usein kokonaan eri mieltä.

    Eikä kunnissa tunneta oppositiota.

    muut kuin sinä.

    Maailmaa muuttuu. Pidän melko varmana, ettei
    sellainen kunta, jonka talous on kuralla voi pitkään toimia itsenäisenä. Kuka sen kunnan ylläpidon maksaa. Kuka. Kerro. Asukkaiden tahto on yksi lähtökohta, mutta myös maksajien tahto.

    Menikö perille !

    Äänestä

  • Realisti kirjoitti:

    muut kuin sinä.

    Maailmaa muuttuu. Pidän melko varmana, ettei
    sellainen kunta, jonka talous on kuralla voi pitkään toimia itsenäisenä. Kuka sen kunnan ylläpidon maksaa. Kuka. Kerro. Asukkaiden tahto on yksi lähtökohta, mutta myös maksajien tahto.

    Menikö perille !

    ...äläkä nimittele ja osoittele, tai muutenkaan komentele.

    Kokemusta ja näkemystä on muillekin kertynyt.

    Kuntien pärjääminen ei todellakaan ole sidottu pelkästään asukaslukuun.

    Meillä on erinomaisesti pärjääviä pikkukuntia, ja sitten suurissa vaikeuksissa olevia suuria kuntia.

    Sen takia yksi ja sama malli ei satu koko maahan. Tarvitaan vielä neljäs malli, se on mahdollistava malli joka on esillä olleiden mallien yhdistelmä joka ottaa huomioon alueelliset ja kielelliset eroavaisuudet siten, että malli olisi hyvin joustava ja alueiden omista lähtökohdista rakentuva.

    Presidentti Koivisto on monasti turkulaisttain neuvonut; "ttei semmoista masiinaa pidä mennä kropeloimaan joka muutoinkin toimii"

    Mutta muistutan vielä, että nyt on käynnissä reilut kolmekymmentä kuntien omasta tahdosta liikkeelle lähtenyttä liitosselvitystä jotka koskevat yli sataa kuntaa.

    Pakolla ei synny hyvää tulosta

    Kuntakohtaisia menoja voi tarkastella tässä:

    http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

    Äänestä

  • kuntalainen kirjoitti:

    ...äläkä nimittele ja osoittele, tai muutenkaan komentele.

    Kokemusta ja näkemystä on muillekin kertynyt.

    Kuntien pärjääminen ei todellakaan ole sidottu pelkästään asukaslukuun.

    Meillä on erinomaisesti pärjääviä pikkukuntia, ja sitten suurissa vaikeuksissa olevia suuria kuntia.

    Sen takia yksi ja sama malli ei satu koko maahan. Tarvitaan vielä neljäs malli, se on mahdollistava malli joka on esillä olleiden mallien yhdistelmä joka ottaa huomioon alueelliset ja kielelliset eroavaisuudet siten, että malli olisi hyvin joustava ja alueiden omista lähtökohdista rakentuva.

    Presidentti Koivisto on monasti turkulaisttain neuvonut; "ttei semmoista masiinaa pidä mennä kropeloimaan joka muutoinkin toimii"

    Mutta muistutan vielä, että nyt on käynnissä reilut kolmekymmentä kuntien omasta tahdosta liikkeelle lähtenyttä liitosselvitystä jotka koskevat yli sataa kuntaa.

    Pakolla ei synny hyvää tulosta

    Kuntakohtaisia menoja voi tarkastella tässä:

    http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

    Niin kuin söör allu tuossa alkukirjoituksessa toteaa, kuntataloudesta ja -hallinnosta on tulossa seurausvaikutuksiltaan kansallinen hätätila, ellei nyt ryhdytä toimenptieisiin.

    Kuntaliiton toimitusjohtaja Parjanne sanoi
    tv-ohjelmassa, että uudistus on pakko
    läpiviedä. Annetaanko tilanteen ajautua pakkotilanteeseen ?

    Edelleenkään ei vastausta tullut, että kuka maksaa ? Eikä mitään muutakaan konkretiaa kuin menneen ajan ylistystä.

    Äänestä

  • Tietoa on kirjoitti:

    Niin kuin söör allu tuossa alkukirjoituksessa toteaa, kuntataloudesta ja -hallinnosta on tulossa seurausvaikutuksiltaan kansallinen hätätila, ellei nyt ryhdytä toimenptieisiin.

    Kuntaliiton toimitusjohtaja Parjanne sanoi
    tv-ohjelmassa, että uudistus on pakko
    läpiviedä. Annetaanko tilanteen ajautua pakkotilanteeseen ?

    Edelleenkään ei vastausta tullut, että kuka maksaa ? Eikä mitään muutakaan konkretiaa kuin menneen ajan ylistystä.

    Kuka maksoi toissyksynä Vantaan saaman 4,2 miljoonan euron harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen, se oli melkein puolet koko potista.

    Suomessa on pieniä ja isoja kuntia, jotka hoitavat asiansa taloudellisesti ja tehokkaasti, mutta on esimerkkrjämyös päinvastaisesta.

    Yhtä ainoata kuntamallia meille ei tule.

    Vapaaehtoisia kuntaliitoksia syntyy kaiken aikaa.

    Tärkeintä on ihmisten palvelut, eivät hallinto ja rakenteet.

    Parjanne ei tarkoittanut lakipakkoa, hän tarkoitti varmuutta onnistumisesta kuten erinomaista työtä tehnyt Manninenkin.

    Ja voisitko vihdoin lopettaa tuon typerän nimittelyn.

    Äänestä

  • Kuntalainen kirjoitti:

    Kuka maksoi toissyksynä Vantaan saaman 4,2 miljoonan euron harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen, se oli melkein puolet koko potista.

    Suomessa on pieniä ja isoja kuntia, jotka hoitavat asiansa taloudellisesti ja tehokkaasti, mutta on esimerkkrjämyös päinvastaisesta.

    Yhtä ainoata kuntamallia meille ei tule.

    Vapaaehtoisia kuntaliitoksia syntyy kaiken aikaa.

    Tärkeintä on ihmisten palvelut, eivät hallinto ja rakenteet.

    Parjanne ei tarkoittanut lakipakkoa, hän tarkoitti varmuutta onnistumisesta kuten erinomaista työtä tehnyt Manninenkin.

    Ja voisitko vihdoin lopettaa tuon typerän nimittelyn.

    puututa tavalla tai toisella.

    Ihmisten palvelujen järjestäminen ja varmistaminen vaatii puuttumista kuntarakenteeseen
    joko vapaaehtoisesti tai eduskunnan säätämän lain nojalla.

    Äänestä

  • Harvaanasuttujen, vähäväkisten kuntien, joissa kuntakeskukset sijaitsevat etäällä toisistaan, yhteen liittämisen taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt realisoituvat harvoin edes pitkässä juoksussa.

    Siinä ei ole mitään väliä liikutaanko hevosella vai helikopterilla.

    Äänestä

http://www.kasvi.org/index.php?359

Vihreitten kansanedustaja Kasvi kiteyttää tässä kepun koko kuvan:

"Keskustapuolueen puoluesihteeri Eero Lankia onkin lähettänyt keskustalaisille kunnallispoliitikoille paimenkirjeen, jossa kehotetaan vastustamaan peruskuntamallia, jota keskustalainen ministeri hallituksessa valmistelee.

Tällaista kaksinaamaisuutta näkee jopa politiikassa harvoin. Toisella kädellä keskusta antaa ymmärtää, että kaikki vaihtoehdot tutkitaan, ja toisella kädellä pidetään huolta, että omat asemat vaarantavat mallit eivät koskaan toteudu."

Äänestä
  • Tuo linkki ohjasi kunnanjohtajille tehtyyn kyselyyn. Kunnanjohtajienhan ja osittain myös kunnanvaltuutettujen tiedetään jo vanhastaan suhtautuvan kuntaliitoksiin tavallista kansaa myötämielisemmin.

    Mutta mitä mieltä tavallinen kansa? Sellaisia mielipidetiedusteluja en ole nähnyt mediassa aikoihin. Olisi mukava tietää, mitä mieltä kansa on kuntaliitoksista tänään tai ehdotetuista palvelurakenneuudistuksista. Antaisitko linkin?

    Äänestä

  • Kansasta kiinnostunut kirjoitti:

    Tuo linkki ohjasi kunnanjohtajille tehtyyn kyselyyn. Kunnanjohtajienhan ja osittain myös kunnanvaltuutettujen tiedetään jo vanhastaan suhtautuvan kuntaliitoksiin tavallista kansaa myötämielisemmin.

    Mutta mitä mieltä tavallinen kansa? Sellaisia mielipidetiedusteluja en ole nähnyt mediassa aikoihin. Olisi mukava tietää, mitä mieltä kansa on kuntaliitoksista tänään tai ehdotetuista palvelurakenneuudistuksista. Antaisitko linkin?

    http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sir_Alfred kirjoitti:

Tässä olisi alkua arviointitekijöille lakiin Suomen kunta- ja palvelurakenteen kehittämisestä.
Kysymys pitää olla yhtäaikaa sekä rakenteista että palveluista.

Kuntakriteerit

-Kunnan talouden tila
-Kunnan asukasmäärä ja väestörakenne
-Kunnan elinkeinojen rakenne
-Kunnan työllisyys ja työttömyys
-Peruspalvelujen analyysi
-Kunta osana seutukuntaa
-Kunnan hallinnon arviointi
-Kunnan nykyisten infran ja kustannusten arviointi
-Kunnan tähänastinen
omatoimisuus yhteistyöhön
seutukunnassa


Suomen kriteerit

-Kansan- ja julkistalouden kantokyky
-Kansalaisten yhdenvertaisuus peruspalveluissa
-Väestön ikärakenteen vaikutukset eri alojen
työvoiman saantiin jatkossa
-Seutukunnan kehittäminen
-Kunnan pinta-ala
-Maatalouden turvaaminen
-Maan asuttuna pitäminen
-Työllisten määrän kehitys
-Päätöksenteko ja kansanvalta
-Liikenneverkoston ja perusinfran ylläpitäminen
-Valtion ja kuntien välinen
tehtävä- ja kustannustenjako sekä sitä kautta elinvoimaisen kunnan arviointi (ml. väestö- ja elinkeinorakenne).


----
Suomi on joutumassa kuntahallinnon ja -talouden kansallisen hätätilaan. Nyt on yli puoluerajojen löydettävä yhteinen polku edetä kuntaremontissa jo tämän vaalikauden aikana.

Suomen puolesta tässä itsekukin toimii tässä asiassa ja on jo toiminut vuosikausia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu