Nyt ollut noin viikko lauhaa kosteaa keliä ja yölläkin hieman plussan puolella.
Oletteko huomanneet kotona tai töissä miten ilmanvaihto toimii ja tuntuu outoa hieman pistävää tuloilman hajua. Vaikea kuvata tuota, mutta havaitsin vain nenässä "pistoa". Pahoittelen tökerösti kuvattua havaintoa, mutta minkäs teet.
Olisiko niin, että kanavissa pölyä vai filttereistä irtoaa jotain ? Tai filttereiden itiöt saa ruokaa ja erittävät jotain ?
Siksi outoa, että saman havaitsi sekä kotona, että töissä. Pakkaskeleillä tuota ei ollut. Samoin ulkona sitä ei huomaa.
Havaitsin myös kun kun sähköisen kosteusmittarin % noussut 20 ---> 25% (ei kalibroitu mittari) niin sisäilma "helpompaa" hengittää.
Oletteko huomanneet kotona tai töissä miten ilmanvaihto toimii ja tuntuu outoa hieman pistävää tuloilman hajua. Vaikea kuvata tuota, mutta havaitsin vain nenässä "pistoa". Pahoittelen tökerösti kuvattua havaintoa, mutta minkäs teet.
Olisiko niin, että kanavissa pölyä vai filttereistä irtoaa jotain ? Tai filttereiden itiöt saa ruokaa ja erittävät jotain ?
Siksi outoa, että saman havaitsi sekä kotona, että töissä. Pakkaskeleillä tuota ei ollut. Samoin ulkona sitä ei huomaa.
Havaitsin myös kun kun sähköisen kosteusmittarin % noussut 20 ---> 25% (ei kalibroitu mittari) niin sisäilma "helpompaa" hengittää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei ole vierasta nykyajan kiinteistöjen huollossa.
Kaikki tehdään huoltoliikkeiden toimesta vain ja ainoastaan vian perusteella eli pyritään säästämään juuri siinä missä ei pitäisi.
Rakennuksen huolto, jos se tehdään hyvin, vaatii ennakointia ja tilanteiden seuraamista joka päivä eikä kerran vuodessa. Jos sitten huomataan tarkastukella jokin ongelma, käytännössä voidaan siihen lisätä vähintään puoli vuotta ennenkuin se tulee korjattua, jos sittenkään.
Onkohan tässä kohteessa vaihdettu suodattimen ilmanvaihtolaitteisiin ollenkaan.
Ainakaan tuo perusteella ei ole vaihdettu.
Kaiken lisäksi ei koskaan pitäisi uskoa näiden mainosmiesten lupauksiin ao. laitteistojen suodastuskestävyydestä ja toimivuudesta, varsinkin kaupunkiympäristössä.
Kun filtterit ovat likaiset ja ilmanlämpötila nousee, siinä on varsinainen ongelmapesä valmiina räjähtämässä asukkaiden keuhkoille.
Filtterit ovat tuloilmakoneiston puolella.
Jos rakennuksessa on yhteinen koneellinen ilmanvaihtolaitteisto sisältäen myös tulopuolen, pitää sen puhdistamisesta pitää huolta.
Myös tuloilman ottoaukon sijainti ja sen mahdollinen lumeentuminen sekä sateen aiheuttama kostuminen estettävä.
Joskus on nähnyt tuloilma-aukon sijoitetun sellaiseen paikkaan, että lumi on mennyt suoraan aukosta sisään, samoin vesisade.
Kiitos Drifterille kommenteista ja aikaisemmista kirjoituksista. Luettuani kirjoituksiasi, minulle on tullut hyvä mieli.
Löysin omalle aikaisemmin esitetylle aisti-havainnolle seuraavan aika uskottavalta kuulostavan selvityksen:
http://www.ktl.fi/sytty/tiivistelmat/kalliokt.htm
- tuon tiivistelmän voisi lähettä firman puhtaanapito-osastolle ja sanoa, että iv-filttereille pitäisi tehdä jotain.
************************
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksessa selvitettiin tuloilmakanavan suodattimille kertyneiden epäpuhtauksien koostumusta ja emissioita sekä otsonin aiheuttamia reaktioita ilmanvaihtokanavistossa sekä suodattimella. Suodatinpölyn keskimääräisiksi kokonaisosuuksiksi saatiin 17% hiilelle ja 1,2% typelle. Epäorgaanisen hiilen osuus oli 3%. Termodesorptiokokeissa pölystä emittoitui karboksyylihappoja, aldehydejä, terpeenejä ja aromaattisia hiilivetyjä. Adsorptio/desorptio-mittauksissa kosteuden muutos vaikutti lyhytaikaisesti desorption voimakkuuteen. Vakio-olosuhteissa desorptio tapahtui kaikissa mittauksissa samalla voimakkuudella, mutta nostettaessa ilman kosteutta äkillisesti havaittiin piikkiemissioita. Ilmiö havaittiin sekä malliainekokeilla, että suodattimen päästömittauksilla. Käytetyillä suodattimilla todettiin erityisesti aromaattisten yhdisteiden piikkiemissioita. Suodattimien ja IV-kanavien otsonikokeet osoittivat reaktioiden tapahtuvan likaisilla suodattimilla, kanavisto ei toiminut otsonin nieluna, mutta käytetyt suodattimet poistivat 4-26% niihin tulleen ilman otsonista. Samalla muodostui formaldehydiä ja asetaldehydiä.
*********************************
Tuli surffattua hieman lisää, niin tuon edellisen linkin takaa löytyi seuraavat mielenkiintoiset tutkimuslinkit. Mainitut henkilöt lienevät alan tutkimuksen eturivissä.
http://www.ktl.fi/sytty/index.html
(copy pastena vielä tähän jos linkki kuolee. Löytyy sitten uudestaan googlaamalla näistä löytyvillä hakusanoilla)
Mechanisms of adverse health effects of mouldy house microbes: in vitro and in vivo studies on toxic effects and inflammatory responses.
Doc. Maija-Riitta Hirvonen, National Public Health Institute
Exposure to bioaerosols.
Doc. Aino Nevalainen, National Public Health Institute
Schools, mould and health - in intervention study.
Doc. Aino Nevalainen, National Public Health Institute
Development of methods to monitor the success of repair measures.
Doc. Aino Nevalainen, National Public Health Institute
Neurotoxic effects of microbial toxins.
Prof. Kai Savolainen, Finnish Institute of Occupational Health
Development of molecular methods for detection of harmful micro-organisms in work environment: fungi.
Doc. Merja Suutari, National Public Health Institute
Biological activities of the metabolities of microbes present in the indoor air.
Prof. Atte von Wright, University of Kuopio
Environment, decicion-making and well-being - insecurity, uncertainty and crisis of expertise.
Prof. Aulikki Nissinen, University of Kuopio
Non-consortium projects
Radonsafe foundation, moisture prevention and air exchange in a healthy building.
Head of laboratory Hannu Arvela, Radiation and Nuclear Safety Authority
Adsorption, desorption, and chemical reactions in the particulate matter collected on air filters and ducts.
Pertti Pasanen, University of Kuopio
Fungal allergens and antigens - their characterization and biological effects in mice after inhalation exposure.
Doc. Anna-Liisa Pasanen, University of Kuopio
Indoor air quality control.
Group Manager Kristiina Saarela, Technical Research Centre of Finland
Mould and moisture transfer in building structures and buildings with particular regard to the prevention of health hazards.
Prof. Olli Seppänen, Helsinki University of Technology
PS.
Nämä kannattaa laitaa eri homesivustojen linkkeihin.
.... linkki. Huonot sivut kun valikosta valitun sivun jälkeen osoitekenttä ei päivity, mutta selaimen sivu päivittyy.
http://www.ktl.fi/sytty/projects.htm#air
Voin joka kevät sanoa päivämäärän, jolloin kevään maahomeet alkavat vaivaamaan.
On ollut ihana talvi ilman suurempia oireita. Nyt lämpimällä ilmalla, räntäsateessa oireet taas alkoivat sunnuntaina 2.4.2006, kun kävelin ulkona.
Nenä on tukossa ja ritisee, kun limakalvot ovat niin turvoksissa. Sieraimeen pistää ja on kipeä. Huuhtelen sarvikuono-kannulla suolaliuoksella, laitan suolaliuos Nisitaa, seesaminöly Nozoilia ja Lomudal-allergiasuihketta. Kipeänä on nenä.
Onneksi oli talvi ja nenä ei ollut kipeänä.
voisitko kertoa, johtuuko tuo herkistyminen tietyistä homelajikkeista vai onko syynä ns. yleinen herkistyminen kosteushomeelle, jonka jälkeen herkistyy mysö maahomeille.
Vai onko talon alla ns. maahometta jolle on herkitynyt ja reagoi siihen sitten myös ulkona / ilmanvaihdon kautta ? Vuodenvaihteessa oli pitkä lämmin jakso pääkaupunkiseudulla, jolloin havaitsi lehtipuualueella samaa dunkkaa pihalla !
Siis allergiaoireet alkoivat sunnuntaina. Nenä on tukossa koko ajan ja allergialääkkeitä tarvitsen huomattavasti enemmän.
Olen reagoinut ulkohomeille sen jälkeen kun sairasteluni alkoi työpaikkani homeista. Lapsena olen ollut ihan terve.
Heti kun maa alkaa sulamaan alkavat homeoireeni jylläämään. Uskon, että puihin syksyllä menneet homeet laskeutuvat nyt alas tuulen mukana.
Talven olin ihan oireeton. Nyt alkaa olla jo huono olo ja antihistamiinit eivät tunnu auttavan. Ei ole kuumetta ja ei myöskään flunssaa. Pitänee lähteä sarvikuonokannun kanssa taas nenän pesulle. Suolavesi helpottaa jonkun aikaa ja saan nukuttua yön (vielä) ilman oireilua. Saa nähdä milloin astmaoireilu taas alkaa.
Onneksi talvi oli niin kylmä ja homeet eivät jyllänneet ulkonakaan. Kotonani ei ole hometta ja en oireile sisällä. Ulkonakin on välillä pakko käydä.
Olin erittäin oireinen ulkona viime syys- ja lokakuussa. Talven ajankin olen oireillut, mutta vain todennäköisellä hometyöpaikallani. Nyt pelottaa kuinka minun käy, kun metsähomeet heräävät, sillä viime syksy osoitti, että olen kaiketi niille(kin?) herkkä.
En tiedä, mikä on muna ja mikä kana, kun töissä ilmeisesti hometta on, kun on kosteusvauriokin ollut jo vuosia ja tosiaan syksyllä oireilin vahvasti ulkona ja kotonakin, jos nukuin ikkuna auki tai tuuletin pitkään. Eli siis en tiedä selviääkö koskaan, onko altistuminen tapahtunut töissä vai metsässä eli mikä oli ensin.
NO, se mikä pelottaa ja surettaa on se, että kun olen luontoihminen hiusmartoa myöten, niin elämä muuttuu kyllä todella sietämättömäksi, jos en enää kesällä voi paeta edes ihanaan luontoon ja pyöräretkille ja kävelyille. En tiedä onko minusta enää ensi kesänä edes luonnossa reippailuun ja pyöräilyyn, kun vähänkin raskaampi mäki tai vauhti saa minut nytkin jo rajusti hengästymään ja yskimään, mutta sekin voi olla pakkasilman tekosia?
Aika näyttää, mutta minulle metsän ja luonnon välttäminen olisi kyllä aikamoinen vankeustuomio ja suru. Ja kun en pihkura ilmeisesti ole allerginen millekään muulle kuin homesienille, joista tarkempaa tietoa ei ole. Vain kahden plussan prick-reaktio homeseokselle, jossa oli mukana aspergillus fumigatus, alternaria alternata, cladosporium herbarum ja penicillium expansum. Cladosporium kai on luonnonhome, muista en tiedä, mitä ovat.