Kainuussa Ristijärvellä on tapettu muutama päivä sitten 4 metsäpeuraa laittomasti samalle aluueelle. Parhaat paistit oli otettu niistä mukaan ja loput jätetty metsään. Jotkut metsästäjät syyttävät susia peurakannan vähenemisestä Kainuussa mutta taitaa ne metsästäjätkin laittomasti tappaa niitä, määriä on vaan vaikea edes arvailla.
Metsäpeuroja tapettu
Laittomasti
352222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kyllä niitä metsäpeuroja tappaa myös ihka oikeat sudet, mutta susien tekemänä peurantappo onkin laillista.
Kerropa mistä on tunnistettu, että metsäpeuran on tappanut metsästyskortin omistava ihminen? Itse en moista suoritusta osaisi tehdä.
Eikös niin, ettei kukaan tiedä varmasti onko kyseessä ollut metsästyskortin omistava henkilö. Yhtä hyvin metsäpeurat on saattanut tappaa naapurin juoppo, jolla on pahnoissa isävainaan pystykorva.
Ei pitäisi aina niin kärkkäästi julistaa totuutena, että metsästäjät tekevät jotakin. Tässä maassa on muitakin tahoja, jotka mielellään ottavat peurapaistin. Metsästäjien kontolle on vaan niin pirun helppo kaataa tälläinen asia, vaikka kyseessä olisi ollut aivan muu taho.
Onko siis niin, että kun metsästät laillisesti, automaattisesti voidaan olettaa, että tapat eläimiä myös laittomasti? Jos ajattelet näin, ajattelet väärin.
se koira älähtää johon kalikka osuu.jos nämä peurat olisi susien tappamia kainuussa nousisi kansanliike susien vähentämiseksi! mutta kunse on IHMINEN sellaista sattuu. Ei kainuussakaan niin köyhää ole että laittomasti pitää peuroja ampua, elääkseen. Yleensä tälläiset tekijät tiedetään kylillä, mutta kumman syystä niitä suojellaan. Ei ainakaan peurojen vähenemistä nyt voida panna susien syyksi.
Neljä kappaletta ei todista mitään. Ainahan joku ääliö löytyy ja niitä on ollut varmasti jatkuvasti. Oleellista on kannan kasvu viime vuosiin asti. Romahtaminen vajaasta 2000:sta reiluun tuhanteen on tapahtunut muutamassa vuodessa. Se vaatii satoja poistoja vuodessa. Pelkkä vasatuotto petovapaalla alueella tuolla kannalla on vuosittain yli 500. Silmiinpistävää on ollut vasojen vähäisyys. Jos vasat syödään kesällä, se riittää selityksesksi. Mutta 500:n peuran metsästys kyllä olisi huomattu, nyt huomattiin neljänkin kaato.
Verrokkina voi käyttää Suomenselän peuroja. Ne ovat lisineet muutamasta istukkasta vajaassa 30:ssä vuodessa lähes 2000-päiseksi esiintymäksi. Kasvu on ollut aivan toista kertaluokkaa kuin kainuussa. Koirasusia oli 1990-luvulla Perhossa ja kannan kasvu pysähtyi. Petojen poiston jälkeen kanta on lisääntynyt nopeasti. Ja miksiköhän Kainuun peurat ovat aiemminkin lisääntyneet hitaammin?
Sudet ovat tulleet myös Keski-Suomeen ja kohta voidaan ihmetellä tämän elinvoimaisimman tokan vaiheita. Niitten laskentaan ei tänä vuonnakaan ollut rahaa. Liekö susi tärkeämpi. Samalla tavoin se ei ole kyllä uhanalainen.
Taas sama virsi laikamanilla että sudet se ovat peurat syöneet....on se vaikeeta ....rautalangastako se pitää vääntää. Kylläkai se tämä viimeinen tapaus huomataan kun tien varteen lahdataan 4 peuraa samaan kasaan ja näin lumien aikaan. Entäs kun niitä tapetaan sulan maan aikaan niin kuka niitä silloin löytää...ne jää suurimmaksi osaksi huomaamatta. Ja paikalliset riistanhoitoyhdistyksetkään ei syytä susia peurojen vähenemisestä. Kyllä tässä tapauksessa suurin peto on ollu itse ihminen.
Tämä on fakta jonka peuratutkija on sanonut.
Syy tähän on pakko olla: Ylisuuri petokanta.
Tänä vuonna salakaatoja on tullut muutama ilmi, moneen vuoteen ennen sitä ei ainoatakaan.
Tässä se nähtiin taas. Tuli ilmi törkeä salakaatojuttu niin paikalliset ne vaan edelleen susia syyttävät.
pyssyjä omistavalla kansanosalla on myös metsästyskortti, poislukien muutama ampumaurheilija ja tietysti ammattirikolliset sun muut helvetin enkelit.
Henkilökohtaisesti en tunne ketään jolla olisi aseita vaan ei metsästyskorttia.
Ammutaanhan niitä poroja melkein joka pakastimeen ennen lumia,jos sattuu merkit olemaan korvissa siin ei muuta ku puukolla korvat taskuun!
t:käristystä vuolemassa parhaillaan!
Yritän perustaa virteni tosiasioihin ja järjen käyttöön. Sama vasahävikki näkyi 1990-luvulla Suomenselällä. Sielä metsästelen ja vielä vaadintokissa on ihastuttava koostumus. Ohimarssissa esim. teiden ylityksissä mennään emä,vasa,emä,vasa,emä,vasa... järjestyksessä. Toivottavasti jatkossakin, petoja eritoten susia alkaa olla sielläkin.
Vasat häviävät siis kesällä. Silloin tokat ovat hajallaan maastossa vasomisalueilla, jotka ainakin Suomenselällä ovat kovin ahtaasti Salamajärven kansallispuiston tienoolla. Kuhmossa taitavat vasomialueet olla itärajan pinnassa edelleen, paikkakuntalainen tiennee paremmin. Siellä on myös kuvaajien ja ja turistirysien petohaaskat. Ei syyllinen yksin susi ole mutta varmasti lukumääräisenä tehokkain. Itärajan takaisetkin laumat on huomioitava tässä yhteydessä. Myös ahma ja eritoten karhu ovat paikalla. Taitaa olla alkukesästä haaskatkin pienempiä. Minulle on faktaa se, ettei niitä marjastajat tapa. Eikä salakytät pienten vasojen perässä pitkin saloja kulje. Jos kulkisivat, todennäköisesti isompia ampuisivat. Teiden varsilla tihut varmasti tekevät saaliinkorjuunkin takia kumminkin.
Peura on todella uhanalainen toisin kuin susi. Niitä on ollut itärajan takaiset huomioiden ehkä 5000-6000. Kainuun ja Suomenselän laumat ovat oleellinen osa, joita on syytä varjella.
Kainuun peuratilanteesta olisi syytä kannella heti EU-hun
Kerroppa mihin tosiasioihin sun väittämät perustuu. Vieraileppa Kuhmon riistanhoito yhdistyksen sivuilla joissa mainitaan että peurojen väheneminen ei voi johtua yksistään petomääristä. Vai väitätkö vastaan paikanpäällä asuvia asiantuntijoita. Lisäksi tutkimukset susien ruokavaliosta ko. alueella ei tue sun väittämää. Olen itsekkin kyllä sitä mieltä että asiaa pitäisi tutkia tarkemmin ja tehdä täälläkin uusi laskenta että minne päin se peura kanta on menossa.
Eipä Kuhmon rhy:n sivuilla mitään ihmeellistä ollut. Lausunto susista myötäili nykyään niin muodissa olevaa linjaa. Tiedot taisivat olla 2003 tasoa ja alamäki on siitä jyrkentynyt. Liekö sivuja sen jälkeen päivitettykään. Viime syksynä lueskelin lehdistä kannan pudonneen 700:lla. Ja silloin tuotiin julki vasojen vähäisyys.
Mikä ihme niitä vasoja sitten tappaa. Jos se on tauti, luulisi tutkijoiden sen selvittäneen.
Suomessa on ollut kolmaskin esiintymä peuroja. Se on majaillut Ruunaan tietämillä Lieksassa. Viimeisen uutisen siitä löysin nettikarjalaisesta vuodelta 2003 ja silloin se käsitti enää 23 yksilöä. Tokka on hiipunut hiljalleen jo pidempään, vasoja ei ole ollut. Uutisessa epäiltiin syyksi susia tai sukusiitosta.
Sukusiitos ei kyllä Kainuun peurohin sovi. Eikä Suomenselän lauman kasvu muistaakseni alle 20:stä eläimestä reilussa 25:ssä vuodessa maamme suurimmaksi populaatioksi myöskään sukusiitosepäilyjä vahvista.
Pannanpa miettien mikä on pohjoiskarjalan petotilanne ja millainen se on ollut jo pidempään, Kainuu on tulossa perässä. Asiassa on mukana myös itänaapurin petometsästyksen loppuminen.
Kyllä peura ja susi ovat peto-saalissuhteessa kautta aikojen toisiinsa sopeutunee. Mutta luontomme tarjoaa sudelle kuten myös hirville luonnottoman hyvät olosuhteet. Minun järkeni sanoo jotta Itä-Suomessa on susia raakasti liikaa normaaliin luonnontilaan verrattuna. Peurojen hiipuminen on vain yksi osoitus siitä. Ja paradoksi tässä uskottamisen maailmassa on Suomen joutuminen EU-tuomioistuimeen susikannan hoidosta. Luonnonsuojelun huuhaahommaa on tämä. Syytettynä voisi olla mutta täysin toisin perustein.
lieksassa,ovat häviämässä nehän kulkevat rajan takana missä peuraa ei suojele mikään,paikalliset ampuvat surutta peuroja. Eikös tämä ristijärvi ollut se kunta missä rktl pyynnöistä huolimatta ammuttiin tutkimuksen piirissä ollut susilauma? sen jälkeen en ole koko kuntaan jättäny muutakuin ohiajaessani roskapussin.
Sielläkin ihan rajavyohykeellä marjamummot pyydystää vasat kesällä. No onpa boikottikohteesikin väärä paikkakunta.
Hieman tarkkuutta lukemiseesi. Kyllä siinä Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen sivuilla aivan hyvin on metsäpeura jutussa tiedot viime vuodelta eli vuosi 2005, eikä niin kuin väität 2003. Kyllä niitä sivuja päivitetään lähes päivittäin että jos tuota tasoa edustaa lukemisen ymmärtäminen niin antaa olla.......
Silmät haritti näköjään. Sieltä löytyykin tarkemmin katsoen muistelemani asia.
Eli 2001 laskennassa kanta oli kasvussa, 2003 oli pudonnut 200 ja ja 2005 edelleen 500 vähennystä. Eli alamäki onkin muistamaani hurjempi, vähennys 250 vuodessa. Olkoot syy mikä hyvänsä, petoja pitäisi leikata ja lujasti.
Hirviäkin se koskee. Aivan älyttömän paljon yksinäisiä, parhaimmassa iässä olevia naaraita.
Kaksosvasat myös harvassa.
Jos joku vielä inttää asiasta niin selvitäppä hallan paliskunnan poronvasahävikki.
Siellä tilanne on muutamassa vuodessa mennyt kestämättömäksi. Vasat häviää petojen suihin.
Ja ph-alueen puolella petojen määrä on huomattavasti pienempi.
Ja peura ja poro ei niin kauheasti eroa toisistaan, elintavoiltaankaan.
Syyksi peurakannan alamäkeen on tarjottu loisia ja muita. Jos näin olisi niin silloin pitäisi löytyä kokonaisia raatoja. Mutta ei löydy ei.
Karhunkin napatessa vasan jäljelle ei jää juuri mitään.
poronvasojen kuolinsyistä Lapissa. Tutkijat Harri Norberg, Mauri Nieminen ja kumppanit ovat selvittäneet Itä-Lapin alueelta poronvasojen kuolinsyitä radiopannoituksen avulla. Loppuraportti on valmistunut RKTL:n tutkimussarjassa. Kotkia ja muita petoja on Kainuussakin, ei tartte aina susia syyttää kaikesta, ellei ole faktatietoa. Susia on myös Itä-Lapissakin.
Susi on kumminkin eniten lisääntynyt viime vuosina Kainuussa. Ja karhu, ahma, ilves ja kotkakin ovat toki mukana. Jos syynä olisi tauti, maastosta löytyisi kuolleita vasoja ja vaivan jäljille päästäisiin. Ilmiölle ei ole muuta selitystä kuin pedot. Tilanne on katastrofaalinen ja kertoo mopon karanneen täydellisesti käsistä.
nimittäin susia. Maa ja metsätalousministeri kertoi haastattelussa että sudenkaatolupia ei enää myönnetä helposti mm. metsästäjien on kuulema aivan turha liioitella susien määrää vaan kaatolupaa myönnettäessä kuullaan myös muita asiantuntijoita. Lisäksi Suomi haastettu liian löysin perustein annetuista kaatoluvista EU tuomioistuimeen joten sudet tulevat voimaan hyvin ja lisääntymään :) Hyvä hyvä!!!
susilauma ammuttiin toisessa kunnassa joka poronhoitoaluetta.
kostosi ristijärveläisille on oikeutettu, koska eivät ole ampuneet susilaumaa!
toivottovasti ryhtyvät toimeen.
Ministeri surkeaojallakin on löysät housussa kun pelkää suuren ja mahtavan EU:n tuomioistuinta.
Saa niillä ministereillä ollakin se paska housussa ja on tainnut ollakin tähän päivään saakka.
Mutta ei se meitä häiritse millään tavalla.
t. poutsari
näillä gustafssonin sanoilla, piste.
Sudet ne tappoi nämä Ristijärvenkin peurat. Leikkasivat puolenmetrin mittaisilla terävillä kulmahampailla niistä peuroista parhaat paistit irti ja pakenivat paikalta. Yrittivät vielä naamioida nämä tapot ihmisten tekemiseksi mm. muotoilemalla lumeen moottorikelkan jälkiä. Juu kyllä ne on varmasti olleet susia......nyt mussuttavat pirut peurapaistia suihinsa.
Piti tuo tutkimuskin lukaista. Pikaisella silmäyksellä selvisi, jottei sillä tämän peuravasajutun kanssa ole mitään tekemistä. Lapissa ei ole susia ollut tutkimuksen aikana mukaan kuin muutama itärajan tuntumassa. Se ilmenee julkaisustakin selvästi. Tutkimus oli kerätty suurimmalta osin täysin sudettomalta alueelta.
En tiedää milloin alan ymmärtää ja oikein suhtautua susiaatteen innostamiin lobbaajiin.
Taitaa ravinto tilanne Kuhmon peuroilla olla aike heikko kun tulevat kaivelemaan aivan keskustan tuntumaan viimeisiä jäkälämaita. Kalevalakylässä ruokailevat 10 metrin päässä rivitaloista. Huono ravintotilanne vaikuttaa myös varmasti vasa tuotantoon. 2000 peuraa olikin Kuhmon alueelle aivan liian paljon.
Samaa ovat tehneet Suomenselällä kauan aikaa ja vasatuotto erinomainen. Ravinnonpuute voi tietenkin vaikutta hedelmällisyyteen. Kuin myös susien paine jo hangen aikaan kantaviin naaraisiin.
Suomenselän peurat ainakin osaavat vaihtaa talvilaitumiaan. Pari vuotta olivat Lestijärven ja Halsuan suunnassa ja taas pari vuotta on ollut Perhonjoen lounaispuolella Alajärvi -Vimpeli-suunnassa isoin joukoin.
peurat ovat peltoeläimiä joten talvikuntoa nostaa
juuri kesällä saatu ravinto.
Suomenselällä minä olen kokenut peltoruokailun alkavan vasta syksyllä ja lumen tultua vähenevän. Toisaalta metsästysmaani eivät ole vakituista kesälaidun aluetta ja havaintoni kattavuus huterampi.
Susista ei ole ollut haittaa mutta peuroista se on riesa ollut. Sotkevat viljapellot ja aivan nuorelle taimikolle aiheuttaa vahinkoa ja heinäpellot polkevat. Jos sudet ovat syy kannan pienenemiseen niin alan kylä ruveta suden suojelijaksi.
Olen nähnyt sudensuojelijoilta kaikenlaista vedätystä ja olen kyllästynyt. Siksipä soisin esitettävän tarkempaa tietoa asian tarkistamiseksi. Peuravahingot korvataan ja on niitä korvattukin. Jotta kerropa millä paikkakunnalla ja mihin vuodenaikaan peurasta on ollut mainitsemaasi haittaa ? Oletko hakenut ja saanut korvauksia ja millä perustein.
korpit. Kuuluvat ainakin olevan uhka porotaloudelle(=saatava tappaa). Tuskin se korppi metsäpeuraa porosta erottaa;)
Kyllä se on ollut maakotka. Ne tapaavat syödä ensimmäiseksi parhaat paistit ja jättävät loput maapedoille (susi, ahma, karhu, kettu). Kannattaisi tutustua alan kirjallisuuteen, ennenkuin lähtee tämmöisiä epämääräisiä huhuja levittämään.
Sillä ei ole merkitystä. Vielä muutama vuosi sitten peurat talvehti pääsääntöisesti paljon lännenpänä.
Minksi eivät sitten nyt? Koska siihen ei ole tarvetta kun ravinnon saa lähempääkin.
Syy, miksi peurat tulee lähelle kyliä ja asutusta on se että siellä on peltoa, josta voi kaivella syötävää, ja toisekseen yrittävät vältellä pahimpia susialueita.
Ravintotilanne ei ole vaikuttanut vasojen vähyyteen, koska vasoja syntyy kyllä keväällä ihan hyvin, mutta lumien tultua ne ovat kadonneet. Tämän peuratutkijakin sanoi.
Ja kesäaikaan ravinnosta ei ole pulaa.
Toisekseen ainoatakaan kokonaista peuraa tai sen vasaa en ole kuullut kenenkään löytäneen. Petojen tappamia kylläkin.
Eli loisen taikka ruuan puutteen takia kuolleista peuroista ei ole edes huhupuheita, vaikka kokonaisia raatoja pitäisi löytyä, kuolleita peuroja kun olisi vuotta kohti tullut olla satoja.
Edes se 250 ei riitä vaan kun lasketaan vuotuinen vasatuotto mukaan niin luku olisi ehkä n. 350 kpl.
Korppi kyllä on poronvasoille uhka, varsinkin parvina. Tappaahan varisparvetkin kauriinvasoja, ei yksin mutta parvissa. Se taas on kysymysmerkki, tappaako korppi peuranvasaa, mutta ihme se ei olisi. Poro kun ei eroa peurasta kovinkaan paljon.
Noilla turistihaaskoilla voi olla osuutta vasakatoon houkutelemalla petoja ja korppejakin alueelle. Ja nuo alueet on juuri vasomisseuduilla.
Kun nuo turistihaaskat perustettiin niin samaan aikaan alkoi mennä peuroillakin huonosti. Sattumaako?
Joka tapauksessa on varmaa että noiden haaskojen houkuttelemat korpit tekee keväisin linnustolle todella suurta tuhoa syömällä munat ja poikaset. Ja kun vielä lehtienkin mukaan niitä korppeja on satoja.