Hei,
Alle kouluikäisellä tyttärelläni on oikein ihana kaveri vl perheestä. Kaverukset sopivat oikein hyvin yhteen ja olenkin alkanut miettiä miten kauan ystävyys voi jatkua, miten paljon vl vaikuttaa lasten ystävyyssuhteisiin? Olemme siis itse ev.lut "tapauskovaisia ".
Tytön perhe ja vanhemmat ovat oikein mukavia ja olen yrittänyt ottaa huomioon perheen vakaumuksen esim. siten, että tytöt eivät katsele televisiota meillä ollessaan.
Haluaisin että lapset voisivat olla ystäviä, eikä tarvitsisi niin miettiä mitä he saavat sehdä ja mitä eivät.
Haluaisin kuulla vl vanhempien ajatuksia ja samassa tilanteessa olevien vanhempien ajatuksia myös. Toivoisin että voisimme elää tässä maailmassa ystävinä, tuomitsematta toistemme elämäntapaa.
Alle kouluikäisellä tyttärelläni on oikein ihana kaveri vl perheestä. Kaverukset sopivat oikein hyvin yhteen ja olenkin alkanut miettiä miten kauan ystävyys voi jatkua, miten paljon vl vaikuttaa lasten ystävyyssuhteisiin? Olemme siis itse ev.lut "tapauskovaisia ".
Tytön perhe ja vanhemmat ovat oikein mukavia ja olen yrittänyt ottaa huomioon perheen vakaumuksen esim. siten, että tytöt eivät katsele televisiota meillä ollessaan.
Haluaisin että lapset voisivat olla ystäviä, eikä tarvitsisi niin miettiä mitä he saavat sehdä ja mitä eivät.
Haluaisin kuulla vl vanhempien ajatuksia ja samassa tilanteessa olevien vanhempien ajatuksia myös. Toivoisin että voisimme elää tässä maailmassa ystävinä, tuomitsematta toistemme elämäntapaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ymmärrät oikein hienosti asian ja uskon, että lastenne ystävyys voi jatkua pitkäänkin. On hyvin huomaavaista ottaa toisten näkökannat huomioon tavallasi, niin edellytykset ystävyyden jatkumiselle ovat olemassa. Uskon ja toivon, että' myhös se VL ystäväsi perhe menettelee samoin.
Toivottavasti ongelmia ei tulekaan, mutta jos niitä ilmenee, niistä voinee keskustella ja kysellä parhaiten siellä kasvokkain. Mitään yleispätevää ohjetta en pysty antamman, kun välinne tuntuvat sujuvan ongelmitta muutenkin.
Minunkin lapsillani oli ystäviä, jotka ymmärsivät eri tavalla usskon asioita. Ei se vuosia jatkunutta kanssakäymistä je ystävyyttä estänyt. Lapseni kävi kylässä ystävien luona ja heidän ystävänsä vastavuoroin meillä. Joitakin kertoja olivat puolin ja toisinkin yökylässäkin, eikäå siinä mitään ongelmia ilmennyt. Hyvää jatkoa ja hyviä ystäviä kysyjälle.
Sehän on vain ihanaa.Omalla tyttärelläni oli viisivuotiaasta sakka naapurin tyttö ystävänä.He opiskelivat myöhemmin yhdessä teologiaa samassa tiedekunnassa,ovat edelleen ystäviä vaikka asuvat eripaikkakunnalla.Ei yystävyys kaadu siihen vaikka toinen on toista mieltä kun vain luonteet ja tavat sopivat yhteen ja molemmin puolin on hyvä kunnioittaa ja tiedostaa toistensa elämän ja ajattelun mallia.Jospa te vanhemmatkin tutustutte toisiinne
ja kiitos muillekin tähän mennessä vastanneille. Halusin vain sanoa, että olen tytön äidin kanssa ystävystynytkin ja vaikka hän selvästi seurastani nauttii, huomaan että hän välillä tuntee "huonoa omaatuntoa" minun kanssa kaveeraamisesta ja on hän sen sanonutkin.. Silloin vähän itsellä tulee paha mieli kun ajattelee asiaa niin, että mikä minussa on vikana. Olen mielestäni kuitenkin ihan hyvä lähimmäinen.
Paljon kuitenkin jutellaan ihan näistä elämänkatsomuksen ja vakaumuksen eroistakin.ja paljon jutellaan muustakin. Aika avoimen keskusteluyhteyden olen pyrkinyt pitämään jotta tytöt voisivat viettää aikaa yhdessä.
Eihän meidän tarvitse tuntea minkäänlaista pahaa mieltä siitä, jos tulemme toimeen myös ei-vl:ien kanssa. Syvä ystävyyssuhde ja muunlainenkin kaveruus voi olla lähetystyötä parhaimmillaan - se tosin ei ole määräävin seikka ei-vl:n kanssa ystävänä olemisessa. Vaikka näkemykset eroaisivat paikoin voimakkaastikin, ystävyys voi säilyä.
Minulla ei ole kovinkaan paljon kokemusta VL:läisistä, mutta jaan sen vähäisen kokemukseni mikä minulla on.
Nuoruudessani -70-80-luvun taitteessa, ollessani
koulutuksessa ammattiani varten, oli kurssillamme vl-tyttö.
Hän oli äärettömän luonnollinen vaikka oli tunnustava vl. Hän toi todella luonnollisesti uskonsa esille ja hänen paras ystävänsä oli kurssilaisten joukossa tavallinen tapaluterilainen.
Meitä muitakaan hän ei karsastanut vaan oli kaikkien vilpittömästi pitämä.
Tämä kai ainakin luo toiveen että vilpitön ystävyys VOI onnistua myöhemminkin?
Musta on ihan turhaa vl:nä nipottaa siitä mitä lapset tekee kaverin luona tai ei tee. Kyllä jo isomat tenavat itsekkin rupeaa aidosti ymmärtämää mitä ei kannata tehdä ja mitä voi tehdä.
Mitä tiukemmin lapset kahlitaan esiliinan naruihin sitä rajumpanan tulee kapina.
ihan mielenkiinnosta kyselen, että oletko itse vl?
kauankin? Itse käytin sitä tässä hiljattain kerran ja mietin ottaisinko sen jatkossa. Mutta voin yrittää keksiä muunkin. Kysyin vaan.
Tämä on ollut minulla ehkä 2-3kk mutta jos haluat niin ota vain se:)
Voin ihan hyvin keksiä jonkin muun nimimerkin.
Aiotko rekisteröityä vai vastaatko tässä miten teemme? :)
Mutta kyllä vl olen ja musta lapsia ei voi pullossa kasvataa joka tarkoitaa sitä että mikä on jossain perheessä normaalia siihen ei ole mulla vl mitään naputtamista. Eli jos jossain perheessä on tv auki aina niin sitten on jos jossain on radio päällä niin sitten on. Jos jossain perheessä juodaan olutta ruuan kanssa niin entä sitten. Ei lapsi voi kasvattaa pullossa eikä ole oikein koitaa niitä "varjella kaikelta pahalta" niin että ne ei missään kohtaa mitään muuuta kun "vl arvot täyttävää kultuuria".
Pitäisi jokaisella vl:lläkin olla oikeasti jonkun lainen tuntuma "tosielämään" ettei tääläkin tarttis lukee johtopäätöksiä tyyliin
- jokaisessa ei vl perheessä alkoholi on ogelma
- lapset saa tehdeä ei vl perheissä mitä vaan eikä niillä oo mitään moraalia
- kaikki ei vl avioliitot päätyy eroon
- Olut=humalatila
- Huumeiden käyttö on yleisesti hyväksyttyä nuorten keskuudessa
- Irtosuhteet on ihan jokapäiväistä elämää tämä päivän nuorisolle ym ym ym
Vl ja tavallisen "hyvän moraalin" omaavan perheen kasvatus perjaateet on kyllä melko lähellä toisiaan ja ihan turhaa on vääntää jostain satunnaisesta tv päällä olosta tai vast.
Se joka ei ole valmis elämään mailmassa joutuu perustamaan reservaatin!
Siis rekisteröidyit? Joku nimittäin rekisteröityi.
Kun itse olin lapsena vl, leikimme jatkuvasti naapuriston lasten kanssa. Osaa heistä saattoi kyllä sanoa parhaimmiksi kavereiksini. Ei meillä ongelmia tullut yhteisistä leikeistä. Josku yläasteelle mentäessä nämä kaveruussuhteet kuitenkin hiipuivat, ei mitenkään dramaattisesti, mutta murrosiässä korostuivat erilaiset kiinnostuksen kohteet ja ajanviettotavat.
Kerrankin asiallinen ketju täällä :)
Ihana kun ihmiset juttelee toisilleen niin ystävällisesti.
Enemmän näitä!
"Kerrankin asiallinen ketju täällä :)"
Niin on. Johtunee osittain siitä, että myös ketjun aloittajan teksti on esimerkillisen asiallinen. Siitä näkyy, että avaaja on miettinyt asiaa ja on kiinnostunut saamaan asiallisia vastauksia. Vastaavan kysymyksen olisi voinut esittää myös hyvin toisella tavalla, jolloin vastauksetkin olisivat saattaneet olla toisenlaisia; "törkyaloituksissa" vastaaja lähtee helposti samalle linjalle vaikka ei ehkä kannattaisi.
tyttärelläni on ollut jo ensimmäisestä luokasta lähtien sydänystävänään tyttö,joka ei kuulu kirkkoon.Tätä ystävyyttä on kestänyt nyt 7 vuotta.Tyttöni on jutellut monet kerrat ystävänsä kanssa uskostaan.Se on varmasti auttanut häntä ymmärtämään meidän perhettä.Luulen myös,että ystävän kotona arvostetaan erilailla ajattelevia ihmisiä.Se auttaa valtavasti kanssakäymisessä.
Upeaa, että täällä käydään näin asiallista keskustelua. Jotain tällaista olen tarkoittanut, kun olen joissakin aloituksissa peräänkuuluttanut asiallisempaa sävyä. Myönnän tosin, että en ole aina itsekkään ollut mikään asiallisuuden esimerkki.
Ystävyys voi jatkua noin 14-vuotiaaksi. Sen jälkeen se loppuu. Yleensä vl-vanhemmat puuttuvat ja kieltävät. Näin oma kokemus.
Eipä ole vl-vanhempani kieltäneet olla ystävä ei-meikäläisten kanssa. Edelleen pidämme yhteyttä monen lapsuuden aikaisen ystävän kanssa.