Minkälainen on Äiti

jotka ovat tuon kaltaisia ja niitä riittää pilvin pimein. Vastaukseni on sama kuin isistä sanotaan: hylkiöitä jotka eivät välitä muusta kuin itsestään.

Tiedtäkö, ei tämä maailma aina ole niin mustavalkoinen. Varmaan taustalla on muutakin kuin tämä mitä kerroit. Tottakai elämässä on kaikenlaista, täytyy yrittää selvitä....olis asiaa paljonkin vaan olen niin väsynyt....

oma äitini oli aikalailla tuollainen. kun mä oon ollu noin 10kk ja vanhempi veljeni reilun 3v niin muutettiin mummolle ja papalle että äiti sai ryypätä... iskä kävi katsoon meitä säännöllisesti... äiti tosi harvoin ja sanoi noina aikoina ettei oo koskaan lapsista tykännytkään...

noh siitä meni sitten 6 vuotta aikaa eteenpäin niin isä ja äiti oli taas yhdessä... mun ollessani 7-vuotias ja veljeni 10-vuotias saimme me pikkuveljen. Vähän sen jälkeen äiti alkoi taas ryypätä ja isi oli 3-vuoro töissä ja me oltiin aika paljon mummolassa ja muutoin mä huolehdin molemmista veljistäni... taas äiti ja isi teki eroa, mutta kappas kun äiti oli taas raskaana ja ne päätti yrittää vielä... saimme pikkusiskon vanhimman veljen ollessa 13, minä 10 ja pikkuveljeni 3-vuotias. Pikkusiskoni ollessa muutaman kuukauden ikäinen äiti alkoi taas ryypätä ja nyt isäkin alkoi väsyä ja alkoi myös ryypätä... menimme mummolaan, ja isä kävi meitä silti katsomassa viikoittain. Vuotta myöhemmin vanhempani erosivat lopulta. Minä ja veljeni jäimme asumaan mummon luo ja nuoremmat sisarukset sijoitettiin sijaisperheeseen. Minun ollessani 17-vuotias muutti pikkuveljeni isäni luo ja minun ollessa 19-vuotias sai siskoni muuttaa minun luokseni.

Muutamaa vuotta myöhemmin sain itse oman lapseni ja siskoni asuu edelleen meidän kanssa. Äidin olemme nähneet viimeksi pikkuveljeni rippijuhlissa 3-vuotta sitten. Nyt jännitämme näämmekö äitimme tänä kesänä kun pikkusiskoni pääsee ripille. Äiti soittelee aina silloin tällöin kännissä isoveljelleni kuinka pahoillaan on kaikesta mutta kaikesta on mennyt maku kun hän on luvannut muuttua niin useasti ja useiden vuosien ajan...

minun 3,5-vuotias tyttäreni on nähnyt 5 kertaa äitini. Isoveljelläni on kaksi lasta 6-vuotias poika ja 3,5 vuotias tyttö ja niitä äitini on nähnyt noin alta 10 kertaa.

Hyvä esimerkki äidistäni on se että menin itse noin vuosi sitten naimisiin ja äitini tiesi kuinka tärkeää se olisi minulle ollut että hän olisi tullut paikalle niin äitini sammui jo ennen häitämme ja näin ollen ei ollut siellä läsnä. Kaikkien kolmen lapsen lapsen ristiäisissä hän on sentään ollut paikalla.

Itse emme pidä äitiimme yhteyttä. Tätä nykyä äitini juoksee vaan tapin peräsä. Viimeisin tieto äidistä on että olisi mennyt jonkun täysin alkoholisti miehen kanssa kihloihin noin puoli vuotta sitten ja asuisi tämän kanssa yhdessä...

Olemme monesti siskoni kanssa itkeneet ja harmitelleet sitä että siskollani ei ole yhtään hyvää muistikuvaa äidistään... Mä olen ollut oikeastaan aina se "äiti" siskolleni ja pitää sitä kamalan tärkeänä asiana että saa asua kanssamme. Välillä oli todella rankkaa olla siskolleni äiti ja opiskella itselle ammattia, mutta kaikesta olemme selvinneet ja onneksi ne ajat ovat takana ku n itse opiskelin ja nyt onnellisesti työelämässä.

Ainoa ero meillä on se että äiti on yrittänyt käydä töissä viimeiset 5-vuotta... lapsen lapsiaan muistaa synttäreinä ja jouluna paketilla joka tulee aina postin kautta mutta ei omia lapsiaan ei edes niitä nuorempiaan (jotka ovat nyt 18 ja 15-vuotiaita, me veljeni kanssa olemme siihen tottuneet olemmehan jo 28 ja 25-vuotiaat)

eli on kokemusta ja tässä oli vain pintaraapaisu siitä kaikesta mitä äitimme on tehnyt ja mitä me olemme saanneet kärsiä hänen vuokeseen... isän kanssa olemme hyvää pataa ja olemme viikoittain tekemisissä... isä haluu tavata ainakin joka toinen viikonloppu lapsen lapsiaan ja sisko on siel aina joka toisen viikonlopun ja kaksi päivää viikossa isän luona