Euroopan Unionissa on sovittu seuraavaa, johon Suomi on sitoutunut:
NUTS 1 Manner-Suomi ja Ahvenanmaa
NUTS 2 Suuralueet
NUTS 3 Maakunnat
(NUTS 4) = LAU1 =seutukunta
(NUTS 5) = LAU2 = kunta
(NUTS = Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques)
(LAU = Local administrative unit)
Kokoomuksen ja SDP:n vaatimat kuntauudistusmallit loikkaavat Eu:ssa sovitun aluejaottelun ulkopuolelle. Erikoisuuden tavoittelua?
Kun kuntauudistusta ajetaan esimerkiksi työssäkäyntialueperusteiseksi, tällainen alue ei löydy EU:n virallisesta aluejaottelusta. Lähellä tätä on tosin seutukunta, mutta huomattavasti kuntaa laajempana alueena ja maantieteellisesti rajattuna.
Työssäkäyntialueet sopisivat mielikuvalta sopiviksi verotusalueiksi, mutta työssäkäyntialueilla ei tehdä työtä yhden keskuksen suuntaan ja tästä jaottelusta jää kokonaan pois teollisuuden sijaintitarkastelu.
Keskusta on haluaa kuntauudistuksessa säilyttää kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet oman kunnan asioihin. Suurkunnissa sellainen on mahdotonta.
Esimerkiksi Helsingissä moni kaupunginosa haluaisi oman valtuuston ja kehitys on tässä katsannossa päinvastaista Kokoomuksen ja SDP:n kuntatavotteiden suhteen. Esimerkiksi Vuosaari haluaisi jopa itsenäistyä omaksi kunnaksi - irti Helsingistä, koska vuosaarelaiset kokevat olevansa ilman päätäsvaltaa omissa asioissaan.
Jos hätäisesti yhdistämme kuntia vain yhdistämisen ilosta, joudumme tilanteeseen, missä päätöksenteon kohteenaolevat kansalaiset ja vastuu karkaavat erilleen.
SDP ja Kokoomus on ehdottanut "pyörän uudelleen keksimistä" veromalliksi. Kunnille annettaisiin enemmän veronkanto-oikeutta, mutta kuntien tulominimit korvattaisiin valtionosuuksilla. ELI EI MITÄÄN MUUTOSTA NYKYISEEN!
http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101980825135
Keskustassa moinen puuhastelu on tyrmätty ja Heinäluomaa arvosteltu vaikka ajatusmallia oikein olan takaa kehuttiin Kokoomuksessa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000010376206
SDP:n Heinäluoma leimasi nykyisen kuntamallin vanhanaikaiseksi ja hevoskärryjen aikaiseksi.
Heinäluoma on pahemman kerran väärässä. Suomalainen kuntahallintomalli on nykyaikaisinta EU:n aluehallintoa ja Suomea pidetään esimerkkinä eurooppalaiselle hallintojaolle sen selkeyden ja demokraattisuuden vuoksi.
*Näyttää siltä, että SDP:ssä ei taideta tietää, mitä kuntauudistukselta halutaan. "Pienet kunnat spd:läisten kuntien kylkeen ja kaikki autuus tulee siitä"?
Keskusta on ilmaissut kantansa, että nykyinen kuntamalli tulee säilyttää ja yhteistyötä peruspalvelujen aikaansaattamiseksi tulee kuntien kesken tehdä. Näin myös rahoituksessa saadaan säästöjä. "Ei kuntia tarvitse sen vuoksi yhdistää, että Seinäjoella on röntgen".
Kokoomuksella ei kuntauudistukseen ole Keskustan tarjoamaa mallia parempaa ja odotankin, että Kokoomus tulee vahvasti Keskustan taakse kun Keskustan mukainen kuntauudistusmalli esitetään hallituksen toimesta.
JA VIELÄ tämän lopuksi:
Muistakaa, että kuntauudistuksessa ei voi lähteä keksimään uusia aluejaotteluja. Noudatetaan EU:n mallin mukaisia, niin saadaan aluerahojakin sieltä helpommin.
NUTS 1 Manner-Suomi ja Ahvenanmaa
NUTS 2 Suuralueet
NUTS 3 Maakunnat
(NUTS 4) = LAU1 =seutukunta
(NUTS 5) = LAU2 = kunta
(NUTS = Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques)
(LAU = Local administrative unit)
Kokoomuksen ja SDP:n vaatimat kuntauudistusmallit loikkaavat Eu:ssa sovitun aluejaottelun ulkopuolelle. Erikoisuuden tavoittelua?
Kun kuntauudistusta ajetaan esimerkiksi työssäkäyntialueperusteiseksi, tällainen alue ei löydy EU:n virallisesta aluejaottelusta. Lähellä tätä on tosin seutukunta, mutta huomattavasti kuntaa laajempana alueena ja maantieteellisesti rajattuna.
Työssäkäyntialueet sopisivat mielikuvalta sopiviksi verotusalueiksi, mutta työssäkäyntialueilla ei tehdä työtä yhden keskuksen suuntaan ja tästä jaottelusta jää kokonaan pois teollisuuden sijaintitarkastelu.
Keskusta on haluaa kuntauudistuksessa säilyttää kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet oman kunnan asioihin. Suurkunnissa sellainen on mahdotonta.
Esimerkiksi Helsingissä moni kaupunginosa haluaisi oman valtuuston ja kehitys on tässä katsannossa päinvastaista Kokoomuksen ja SDP:n kuntatavotteiden suhteen. Esimerkiksi Vuosaari haluaisi jopa itsenäistyä omaksi kunnaksi - irti Helsingistä, koska vuosaarelaiset kokevat olevansa ilman päätäsvaltaa omissa asioissaan.
Jos hätäisesti yhdistämme kuntia vain yhdistämisen ilosta, joudumme tilanteeseen, missä päätöksenteon kohteenaolevat kansalaiset ja vastuu karkaavat erilleen.
SDP ja Kokoomus on ehdottanut "pyörän uudelleen keksimistä" veromalliksi. Kunnille annettaisiin enemmän veronkanto-oikeutta, mutta kuntien tulominimit korvattaisiin valtionosuuksilla. ELI EI MITÄÄN MUUTOSTA NYKYISEEN!
http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101980825135
Keskustassa moinen puuhastelu on tyrmätty ja Heinäluomaa arvosteltu vaikka ajatusmallia oikein olan takaa kehuttiin Kokoomuksessa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000010376206
SDP:n Heinäluoma leimasi nykyisen kuntamallin vanhanaikaiseksi ja hevoskärryjen aikaiseksi.
Heinäluoma on pahemman kerran väärässä. Suomalainen kuntahallintomalli on nykyaikaisinta EU:n aluehallintoa ja Suomea pidetään esimerkkinä eurooppalaiselle hallintojaolle sen selkeyden ja demokraattisuuden vuoksi.
*Näyttää siltä, että SDP:ssä ei taideta tietää, mitä kuntauudistukselta halutaan. "Pienet kunnat spd:läisten kuntien kylkeen ja kaikki autuus tulee siitä"?
Keskusta on ilmaissut kantansa, että nykyinen kuntamalli tulee säilyttää ja yhteistyötä peruspalvelujen aikaansaattamiseksi tulee kuntien kesken tehdä. Näin myös rahoituksessa saadaan säästöjä. "Ei kuntia tarvitse sen vuoksi yhdistää, että Seinäjoella on röntgen".
Kokoomuksella ei kuntauudistukseen ole Keskustan tarjoamaa mallia parempaa ja odotankin, että Kokoomus tulee vahvasti Keskustan taakse kun Keskustan mukainen kuntauudistusmalli esitetään hallituksen toimesta.
JA VIELÄ tämän lopuksi:
Muistakaa, että kuntauudistuksessa ei voi lähteä keksimään uusia aluejaotteluja. Noudatetaan EU:n mallin mukaisia, niin saadaan aluerahojakin sieltä helpommin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuntauudistuksesta keskusteltaessa sotketaan usein tavoitteet ja keinot, kun kuvitellaan, että kuntien yhdistäminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen olisi jonkin puolueen tavoite.
Eihän asia näin ole.
Keskusta, kokoomus ja SDP pyrkivät yksissä tuumin samaan tavoitteeseen: peruspalvelujen saatavuuden ja mahdollisimman hyvän laadun turvaamiseen sellaisella palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteella, jonka kustannukset pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa.
Nykytilannehan on kestämätön. Palvelutuotannon kustannustehokkuus on hyvin kirjavaa ja kustannukset ovat kasvaneet ja tällä menolla kasvavat keskimäärin 5% vuodessa, kun kansantalous kasvaa vain n. 3% vuodessa.
Jos näin jatketaan vielä pitkään, niin edessä on hyvin vaikeita poliittisia päätöksiä palvelujen priorisoimisesta, kun rahaa ei kertakaikkiaan ole kaikkeen tarpeelliseen.
Keskusta on aivan oikealla tiellä, kun se korostaa kuntaliitosten vapaaehtoisuutta. vapaaehtoisuuden periaate on pidettävä edelleenkin pääsääntönä riippumatta siitä, millä keinoilla palvelut ja niiden rahoituspohja pyritään turvaamaan.
Keskusta on myös oikeassa siinä, että kunnille tulee suoda nykyistä paljon vapaammat kädet ostaa palvelutuotantoa yksityisiltä palveluyrityksiltä.
SDP on puolestaan oikeassa siinä, että vapaaehtoisille kuntaliitoksille tulee määrittää takaraja. Suomella ei ole varaa odotella, että vapaaehtoisuusd ratkaisisi ongelman ajoissa. Se voisi tulla suunnattoman kalliiksi koko kansalle.
SDP on oikeassa myös siinä, että jokin kunnan asukasluku on hyvä määritellä ohjeluvuksi, kunnan minimikooksi, kun kuntaliitoksia ryhdytään toteuttamaan. Poikkeamat minimokoosta tietenkin tulee sallia aina kun siihen on perusteltua aihetta.
SDP on oikeassa myös siinä, että veronkantoa kunnallisten palvelujen rahoitukseen tulee siirtää valtiolta kunnille, kun kuntien koko ja päätösvalta palvelutuotannossa kasvaa ja muuttuu myös nykyistä riippumattomammaksi valtiosta.
Kunnallisveron tasauksia tietenkin tarvitaan myös jatkossa, mutta kyse onkin lähinnä painopisteen asettamisesta siihen suuntaan, että mahdollisimman moni kunta olisi rakenteellisesti ja hallinnollisesti sellainen, että se tuottaisi palvelut itse keräämillään veroilla. Taloudellisesti heikoimmat kunnat tarvitsevat edelleen tasausta, joka otetaan taloudellisesti parhaiten pärjäävien kuntien kunnallisverosta.
Näissä asioissa keskustan ja SDP:n alkaa olla jo korkea aika lähentyä toisiaan, mikä ei ole lainkaan vaikeaa, koska pääoppositiopuolue, kokoomus edustaa juuri sitä keskilinjaa, josta hallituspuolueet nyt ovat poikenneet kumpikin omalle äärisuunnalleen toisaalta liitosten vapaehtoisuuden ja kuntien minimikoon suhteen ja toisaalta yksityisten palvelujen käytön suhteen.
Ehkäpä Matti Vanhasen kannattaisi tukeutua enemmän kokoomukseen saadakseen läpi yksityisten palvelujen käyttöoikeuden ja riittävän selkeän vapaaehtoisten liittymisten korostamisen, kun SDP näyttää eniten vastustavan juuri vapaaehtoisuuden periaatetta ja palvelujen yksityisen tuotannon käyttöönottoa.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan ihmellinen syyttely Esko Ahon ja Sitran toiminnasta kunnallisten palvelujen yksityistämisen suhteen oli aika pöyristyttävä esimerkki demareiden äärimmäisestä muutoskonservatiivisuudesta. Nimenomaan tällaiset demariasenteet keskusta voisi painaa upoksiin kokoomuksen tukeen luottaen.
Puuhun ei voi nousta takaperin.