Ruotsinkielisissä kunnissa on herännyt kova huoli kuntauudistuksesta. Miten käy pienten ruotsikielisten kuntien kun ne joutuvat 80-100 suurkunnan osaksi?
Toivottavasti edes Keskusta puolustaa ruotsinkielisen vähemmistön oikeuksia. SDP ja Kokoomus näyttävät ajavan kuntien liittämistä väkipakolla yhteen.
On sanomattakin selvää, että silloin ruotsinkielisen kansanosan oikeudet jäävät kokonaan jalkoihin.
Toivottavasti edes Keskusta puolustaa ruotsinkielisen vähemmistön oikeuksia. SDP ja Kokoomus näyttävät ajavan kuntien liittämistä väkipakolla yhteen.
On sanomattakin selvää, että silloin ruotsinkielisen kansanosan oikeudet jäävät kokonaan jalkoihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
pelkästään myönteinen asia.
Halutaanko Suomeenkin etninen konflikti?
1. Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on suomi (21 kuntaa):
Espoo – Esbo
Hanko – Hangö
Helsinki – Helsingfors
Vantaa – Vanda
Kaskinen – Kaskö
Kauniainen – Grankulla
Kirkkonummi – Kyrkslätt
Kokkola – Karleby
Lapinjärvi – Lappträsk
Loviisa – Lovisa
Lohja – Lojo
Myrskylä – Mörskom
Pohja – Pojo
Pyhtää – Pyttis
Porvoo – Borgå
Ruotsinpyhtää – Strömfors
Sipoo – Sibbo
Siuntio – Sjundeå
Särkisalo – Finby
Turku – Åbo
Vaasa – Vasa
2. Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi (23 kuntaa):
Dragsfjärd
Houtskär – Houtskari
Ingå – Inkoo
Iniö
Karis – Karjaa
Kimito – Kemiö
Korpo – Korppoo
Kristinestad – Kristiinankaupunki
Kronoby – Kruunupyy
Liljendal
Malax – Maalahti
Maxmo – Maksamaa
Korsholm – Mustasaari
Nagu – Nauvo
Oravais – Oravainen
Pargas – Parainen
Pernå – Pernaja
Jakobstad – Pietarsaari
Pedersöre – Pedersören kunta
Ekenäs – Tammisaari
Nykarleby – Uusikaarlepyy
Västanfjärd
Vörå – Vöyri
3. Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat (19 kuntaa):
Brändö
Eckerö
Finström
Föglö
Geta
Hammarland
Jomala
Korsnäs
Kumlinge
Kökar
Lemland
Lumparland
Larsmo – Luoto
Mariehamn – Maarianhamina
Närpes – Närpiö
Saltvik
Sottunga
Sund
Vårdö
” Jotta kunta määritettäisiin kaksikieliseksi, edellytetään, että vähintään 8 prosenttia väestöstä tai yhteensä 3000 asukasta puhuvat vähemmistökieltä äidinkielenään. Jos vähemmistökieltä puhuvien suhteellinen osuus vähenee alle 6 prosentin, kunnasta tulee yksikielinen.”
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;486;496;30278
Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat
Suomen 432 kunnasta 63 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Valtioneuvosto määräsi äskettäin kuntien kielellisen aseman vuosiksi 2003-2012. Yhteensä 21:ssä kaksikielisessä kunnassa enemmistön kieli on suomi, 23:ssa on enemmistön kielenä ruotsi. 19 kuntaa on kokonaan ruotsinkielisiä, 16 näistä sijaitsee Ahvenanmaalla.
Yhteensä 1,5 miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisessä kunnassa. 37 000 suomenkielistä asuu kaksikielisessä kunnassa, jossa enemmistö puhuu ruotsia. Noin 140 000 ruotsinkielistä asuu kunnassa, jossa enemmistön kieli on suomi.
Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyiset kielisuhteet vuosiksi 2003-2012. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Kuntien kielellinen jaotus on perustana myös muulle kielelliselle jaotukselle (esim. kuntayhtymissä, maakuntaliitoissa ja valtionhallinnossa).
Jotta kunta määritettäisiin kaksikieliseksi, edellytetään, että vähintään 8 prosenttia väestöstä tai yhteensä 3000 asukasta puhuvat vähemmistökieltä äidinkielenään*. Jos vähemmistökieltä puhuvien suhteellinen osuus vähenee alle 6 prosentin, kunnasta tulee yksikielinen. Kunta, joka ei täytä vähimmäisvaatimuksia ollakseen kaksikielinen, voi hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki, ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2003-2012.
* Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi väestötietojärjestelmään. Äidinkielen voi myöhemmin vaihtaa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti maistraattiin.