Jokainen, joka on syntynyt, myös kuolee kerran. Sanotaan, että ihminen on ainoa eläin, joka tietää kuolevansa. Kuolemasta on puhuttu Raamatussa, mutta se, mitä kuolemassa ja kuoleman jälkeen tapahtuu, on jäänyt salatuksi.Biologinen kuolema on selkeä; se tapahtuu silloin kun aivot lakkaavat toimimasta, kun sydän ei lyö ja hengitys loppuu. Mutta mitä tapahtuu sielulle? Mitä muistoille, ajatuksille?
Vaikeita asioita miettiä ja kohdata. Ja tärkeitä uskomisen näkökulmasta. Miten on, syntyisikö näin vakavasta asiasta keskustelua täällä?
Vaikeita asioita miettiä ja kohdata. Ja tärkeitä uskomisen näkökulmasta. Miten on, syntyisikö näin vakavasta asiasta keskustelua täällä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
No vanhoillislestadiolaiset menevät tietenkin taivaaseen ja muut helvetin syövereihin. Pöljä!
mistä me tulemme
missä me olemme
minne me menemme
yhteenkään noista ei ole vastausta
ensimmäisestä meillä ainakin periaatteessa voisi olla tieto, jostakinhan me olemme tänne tulleet, jotain kokeneet ennen syntymäämme äidin kohdussa
mutta kukaan ei tiedä eikä muista missä oli ennen syntymäänsä
muisti ja tietoisuus lähtevät kehittymään sitten pikkuhijlaa vauvaiässä
keskimmäiseen kysymykseen voidaan sanoa että olemme maapallo nimisellä planeetalla jossain galaksin reunalla jossainpäin jotain ääretöntä maailmankaikkeutta
mutta sillä ei ole mitään käytännön merkitystä , emme todellakaan tiedä missä olemme ja miksi
kolmanteen kysymykseen ei ole vastausta kenelläkään on vain uusia kysymyksiä
menemmekö sinne mistä tulimmekin
menemmekö taivaaseen, ikuiseen onnelaan
menemmekö helvettiin ikuiseen kadotukseen
pelkkiä kysymyksiä
on vain usko: uskokaamme syntimme anteeksisovitetuiksi ja pelastumme helvetin vaivalta taivaaseen
on siinä tosin uskolle sijaa
Olen miettinyt vähän samaa asiaa. Ja että olisiko kuolema samalla aina syntymä johonkin uuteen elämään? Se on kyllä merkillinen asia miten pikkuvauvalla tajunta aivan kuin herää ihmisyyteen muutaman kuukauden iässä. Ja sitte kun sitä ei kuitenkaan muista alusta asti kaikkea eikä tajua olevansa erillinen ihminen kuin vasta parikolme-vuotiaana. Sitten se elämä vain menee hujauksessa ohi.
Ajattelen,että usko on tunnetila.
Ei voi olla niin että niinkin monimutkainen rakennelma kuin ihminen on, voisi noin vain hävitä olemattomuuteen. Sen ulkoisen kuoren maatumisen ja katoamisen kyllä tajuaa, maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Samoja aineitahan ihmisruumissa on kuin maassa. On vettä enin osa, suoloja, rautaa ja kaikkia muita. Täytyy olla joku paikka kuolemanjälkeiseen olemiseen. Onko se nyt sitten taivas tai miksi sitä sanotaankin. Tai helvetti toisella puolen,
Sitä ei ymmärrä miksi sitten on pantu vastuu iänkaikkisuudesta tämän yhden elämän kontolle. Tässä jos epäonnistuu, saa maksaa loputtomiin sitä laskua.
>>Ei voi olla niin että niinkin monimutkainen rakennelma kuin ihminen on, voisi noin vain hävitä olemattomuuteen.
Otit vaikean ja kiistellynkin aiheen.
Ihmiselle kait pitäisi riittää se tieto mikä kullekin riittää, mutta on olemassa kokemuksia ja kertomuksia, sekä itsellenikin hyvin luotettavaa toisenkäden tietoa vaan eipä täällä arvaa niistä liiemmin retostella.
Sen vain sanon että Elämä ja Totuus taitaa olla taruakin ihmeellisempää.
Ruumis kuolee ja mätänee.
Mutta sielu jatkaa taivaaseen, tai sitten helvettiin. Niin minä uskon, Raamatussa se on niin moneen kertaan kerrottu.
Sielu-käsite on muuttunut ajan kuluessa. Etruskeilla taittaa olla ensimmäinen ajatus sielun helvettiin joutumisesta. Taisipa sekin idea olla sotatarpeisiin keksittyä.
Missä muodossa ihminen on sitten helvetissä, kun tuntee siellä tuskaa. Millaista tuskaa. Henkistä vai ruumiillista?
Vanhoillislestadiolaisuus opettaa, että sielu joutuu helvettiin ja kärisee siellä ikuisesti, mutta raaamattu ei näin opeta.
Näin raamattu opettaa:
1. Mistä meidät on tehty?
"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu" - 1. Moos. 2:7
VASTAUS: Jumala teki meidät alussa maan tomusta.
2. Mitä tapahtuu ihmisen kuollessa?
"Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin" - Saarn. 12:7
VASTAUS: Ruumis muuttuu uudelleen maan tomuksi. Henki palaa Jumalan luo, josta se on tullut. Sinne palaa niin hyvien kuin pahojenkin henki.
3. Mitä tarkoitetaan Jumalan luo palaavalla hengellä?
"Ruumis ilman henkeä on kuollut" - Jaak. 2:26
"Niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieraimissani" - Job 27:3
VASTAUS: Jumalan luo palaava henki on hänen meihin antama elämä. Vastaava on eläimilläkin (1. Moos. 1:30; 6:17; 7:15). Se ei ole Raamatun mukaan ilman ruumista tietoista elämää jatkava olento.
4. Mikä on sielu?
"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu" - 1. Moos. 2:7
VASTAUS: Sielu on elävä olento. Se muodostuu aina ruumiista ja hengestä. Sielua ei ole olemassa ilman ruumista ja henkeä. Sielu on ihminen kokonaisuudessaan: ruumis henki = sielu.
5. Kuolevatko sielut?
"Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava" - Hes. 18:19
VASTAUS: Raamatun mukaan vain Jumalalla on kuolemattomuus (1. Tim. 6:15-16). Ihminen on sen sijaan kuolevainen sielu. Herra sanoo, että synnin tähden hänen on kuoltava.
6. Menevätkö hyvät ihmiset kuollessaan taivaaseen?
"Kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin" - Joh. 5:28-29
"Mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, -- hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä. -- Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin" - Apt. 2:29,34
VASTAUS: Kuollessaan ihmiset (sielut) eivät mene taivaaseen (vain henki) eivätkä helvettiin. Heidän ruumiinsa odottavat haudoissa ylösnousemuksen päivää.
7. Onko ihminen kuoltuaan tietoisessa tilassa?
"Elävät tietävät, että että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään. -- Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, -- ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa [haudassa], jonne olet menevä" - Saarn. 9:5-6,10
"Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista" - Ps. 115:17
VASTAUS: Jumala sanoo, etteivät "kuolleet -- tiedä mitään".
8. Voiko kuolleisiin saada tietyissä tilanteissa yhteyden?
"Ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa. -- Kohoavatko hänen lapsensa kunniaan - ei hän sitä tiedä, vaipuvatko vähäisiksi - ei hän heitä huomaa" - Job 14:12,21
"Eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla" - Saarn. 9:6
VASTAUS: Kuolleet eivät voi olla yhteydessä elävien kanssa (ks. kohdat 12 ja 13), koska he "eivät tiedä mitään". He ovat täysin kuolleita. Heidän ajatusmaailmansa toiminta on lakannut (Ps. 146:4).
9. Jeesus kutsui kuolleiden tilaa uneksi (Joh. 11:11-14). Miten pitkään he nukkuvat?
"Ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa" - Job 14:12
"Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla" - 2. Piet. 3:10
VASTAUS: Kuolleet nukkuvat maailman lopulla tulevaan Herran päivään saakka. Siihen asti ihminen on täysin tiedottomassa tilassa.
10. Mitä Herran omina kuolleille tapahtuu Kristuksen tulemuksessa?
"Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan" - Ilm. 22:12
"Itse Herra on tuleva alas taivaasta -- ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös -- ja niin me saamme aina olla Herran kanssa" - 1. Tess. 4:16-17
"Kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä -- sillä pasuuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina. -- Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen" - 1. Kor. 15:51-54
VASTAUS: He saavat palkkansa. He nousevat kuolleista, saavat kuolemattoman ruumiin ja heidät temmataan ylös Herraa vastaan. Jos ihmiset saisivat palkkansa jo kuollessaan, ylösnousemuksella ei olisi mitään merkitystä.
11. Mistä tulevat virheelliset tiedot kuolemasta?
"Käärme sanoi vaimolle: 'Ette suinkaan kuole'" - 1. Moos. 3:4
"Se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan" - Ilm. 12:9
VASTAUS: Paholainen johti Eevan syntiin väittämällä, ettei siitä olisikaan kuolemaa seurauksena.
12. Millaista uskomusta kuolleiden tilasta paholainen pyrkii johtamaan ihmisten mieleen?
"Kun he sanovat teille: 'Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat', niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta?" - Jes. 8:19
VASTAUS: Sielunvihollinen uskottelee, että ihminen jatkaa elämää välittömästi kuoleman jälkeen henkimaailmassa. Edelleen hän väittää, että kuolleiden henkiin voidaan olla yhteydessä. Niin raamatullisena aikana kuin nykyisinkin hän toimii käyttäen apunaan erilaisia noitia, tietäjiä ja meedioita (2. Moos. 7:11-12; 1. Sam. 28:3,7-20; Dan. 2:2; Apt. 16:16-18). Hän on pannut liikkeelle monia kiehtovia opetuksia, joissa yhteisenä on näkemys elämän jatkumisesta välittömästi kuoleman jälkeen.
13. Miten paholainen tekee väärät opetuksensa uskottaviksi?
"Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä" - Ilm. 16:14
"Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin" - Matt. 24:24
VASTAUS: Paholainen saa aikaan hämmästyttäviä ihmeitä. Koska hän voi tekeytyä taivaalliseksi olennoksi, kuten Kristukseksi, Pyhäksi Hengeksi tai "valkeuden enkeliksi" (2. Kor.11:14-15), niin luonnollisesti myös kuolleeksi ihmiseksi. Hän käyttää palveluksessaan myös mitä parhaimmilta näyttäviä sananjulistajia (jakeet 13,15).
14. Miten uskovat voivat välttyä virheellisiltä näkemyksiltä?
"Nämä -- tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin" - Apt. 17:11
"'Pysykää laissa ja todistuksessa!' Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole" - Jes. 8:20
VASTAUS: Tutkiessaan ahkerasti Raamattua Herran omat havaitsevat totuudeksi sen, että kuolleet ovat todella kuolleita eivätkä eläviä. Sen vuoksi he hylkäävät väitteet, joiden mukaan voitaisiin saada yhteys kuolleiden henkiin. He eivät usko opettajiin, jotka väittävät saaneensa asiasta erityistä valoa ihmeiden kautta.
15. Miten vaarallisina pidettiin opettajia, jotka väittivät yhteyden kuolleisiin olevan mahdollista?
"Älköön keskuudessasi olko ketään -- joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle" - 5. Moos. 18:10-12
VASTAUS: Muinaisen Israelin aikana noidat ja vainajien henkien manaajat piti suorastaan hävittää kansan keskuudesta (3. Moos. 20:27). Tämä osoittaa, miten vaarallisena Herra piti harhaan johtavaa opetusta kuolemasta.
16. Voivatko ylösnousemuksessa herätetyt vanhurskaat vielä kuolla?
"Sillä he eivät enää voi kuolla" - Luuk. 20:36
"Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva" - Ilm. 21:4
VASTAUS: Kuolema, suru ja itku ovat täydellisesti poissa Jumalan uudistetusta valtakunnasta.
VASTAUKSIA MIELEESI TULLEISIIN KYSYMYKSIIN
1. Menikö ristillä ollut ryöväri paratiisiin samana päivänä, jona hän kuoli (Luuk. 23:43)?
VASTAUS: Hän ei voinut mennä samana päivänä. Raamattu kertoo, että paratiisi on nykyisin siellä, missä on Jumalan valtaistuin (Ilm. 2:7; 22:1-2). Jeesus ei itsekään mennyt sinne vielä pitkäperjantaina. Seuraavana sunnuntaiaamuna, noustuaan kuolleista, hän sanoi Marialle: "En minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö" (Joh. 20:17). On huomattava, että välimerkit otettiin käyttöön monia satoja vuosia evankeliumin kirjoittamisen jälkeen. Ne eivät siten kuulu innoitettuun tekstiin. Jeesuksen ryövärille osoittamissa sanoissa kaksoispiste on "tänä päivänä" -sanojen edellä, kun se pitäisi olla niiden jälkeen (Luuk. 23:43). Jotta teksti olisi sopusoinnussa muun Raamatun kanssa, sen pitäisi kuulua: "Totisesti minä sanon sinulle tänä päivänä: sinun pitää oleman minun kanssani paratiisissa". Vapahtaja korosti ristiinnaulitsemispäiväänsä, jolloin suurimmankin ryövärin synnit sovitettiin. Hänen sanansa sisälsivät viimeisen tahdon eli testamentin. On syytä vielä todeta, että Jeesuksen tulo kuninkuudessaan on vielä edessäpäin (Matt. 25:31). Vasta sen tapahtuessa kuolleet nousevat Jeesuksen luo (1. Tess. 4:15-17).
2. Puhutaanko Raamatussa kuolemattomasta sielusta?
VASTAUS: Raamatussa ei kertaakaan sanota sielua kuolemattomaksi.
3. Mitä tarkoitetaan alttarin alla huutavilla sieluilla (Ilm. 6:9-10)?
VASTAUS: Tässä on kysymys vertauskuvallisesta puheesta, joka on ilmestyskirjalle ominaista. Vastaavasti sanottiin Aabelin veren huutaneen (1. Moos. 4:10). Molemmissa tapauksissa on kysymys veritodistajina uskonsa tähden kuolleista. Veri edustaakin "sielua" eli ihmisessä tai eläimessä olevaa elämää (3. Moos. 17:11,14). Näin vuodatetun veren ajateltiin huutavan surmaamispaikan alla hyvitystä. Uskonsa tähden kuolleet osoittavat Kristuksen mieltä eivätkä huuda kostoa, vaan rukoilevat anteeksiantamusta vainoojilleen (Luuk. 23:33-34; Apt. 7:59-60).
4. Mitä tarkoittavat Jeesuksen sanat: "Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole" (Joh. 11:26)?
VASTAUS: Tässä ei tarkoiteta ensimmäistä kuolemaa, jonka kaikki joutuvat kokemaan (Hebr. 9:27). Se onkin uneen verrattava, koska Kristus herättää siitä omansa (Joh. 11:11-14,25). Uskovien ei tarvitse joutua toiseen kuolemaan (Ilm. 2:11; 21:8).
5. Mitä tarkoitetaan ilmaisulla, jonka mukaan "kuolleillekin on julistettu evankeliumi" (1. Piet. 4:6)?
VASTAUS: Apostoli viittaa aikaisemmin eläneisiin ihmisiin, jotka ovat jo kuolleet. Heillä on ennen kuolemaansa ollut mahdollisuus tehdä ratkaisunsa Herran puolelle, "niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa" (Room. 1:20).
6. Kerrotaanko Raamatussa, että Kristus olisi mennyt ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa välisenä aikana saarnaamaan vangituille sieluille tuonelassa (tai helvetissä)?
VASTAUS: Ajatus kysymykseen on saatu jossain määrin vaikeaselkoisesta tekstistä (1. Piet. 3:18-20). On huomattava, ettei siinä vastoin yleistä luuloa esitetä saarnaamisen tapahtuneen helvetissä tai tuonelassa. Pikemminkin viitataan Nooan aikana eläneisiin ihmisiin, joille tämä arkkia rakentaessaan saarnasi Kristuksen Hengen vaikutuksesta. Herra olisi halunnut pelastaa heidät (1. Moos. 6:3; 2. Piet. 2:5). Onhan evankeliumilla synnin vankeudesta vapauttava voima (Ps. 142:8; Jes. 42:6-7; 61:1; Luuk. 4:18). Vaikka "Jumalan pitkämielisyys odotti" saarnan tuloksia peräti 120 vuotta (1. Moos. 6:3; 1. Piet. 3:20), niin "vankeudessa olleista hengistä" vain kahdeksan vapautui ja pelastui. Sama Henki, joka vaikutti Kristuksen ylösnousemuksessa, oli siis vaikuttanut jo Nooan saarnatessa ja vaikuttaa edelleen. Se vaikuttaa Kristuksen asialla elävien keskuudessa.
7. Useissa kohdin Raamatussa sanotaan ihmisen joutuvan kuoltuaan tuonelaan. Millaisesta paikasta siinä on kysymys?
VASTAUS: Vanhassa testamentissa tuonelaksi on käännetty alkutekstin sana seol, joka oikeastaan tarkoittaa kuoppaa, koloa tai syvennystä eli hautaa. Uudessa testamentissa vastaava alkutekstin sana on hades, jota kreikkalaisessa tarustossa käytetään kuolemasta. Jeesus puhui tuhosta käyttäen sanaa tuonela. Niinpä Kapernaumin kaupungin oli mentävä "alas tuonelaan" (Luuk. 10:15). Ennustuksen täyttymyksenä se on nykyisin raunioina. "Tuonelan portit eivät -- voita" seurakuntaa, joka on perustettu kalliolle (Matt. 16:18). Tuonela ei tarkoita paikkaa, jossa ihminen jatkaisi tietoista elämää kuoleman jälkeen.
8. Raamatussa kerrotaan, että Mooses aikanaan kuoli (5. Moos. 34:5-8). Kuitenkin hän ilmestyi Elian kanssa kirkastusvuorella (Matt. 17:1-8). Miten tämä on mahdollista, jos kuollut ei tiedä mitään?
VASTAUS: Mooseksen kuolema oli poikkeuksellinen, sillä Jumala "hautasi hänet -- mutta ei kukaan ole saanut tietää hänen hautaansa" (5. Moos. 34:6). Voidaan pitää selvänä, että Mooses herätettiin kuolleista siinä tilanteessa, josta kerrotaan: "Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota" (Juuda 1:9). Myös Paavali viittaa Mooseksen ylösnousemukseen kirjoittaessaan: "Kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti" (Room. 5:14). Elia oli puolestaan noussut taivaaseen kuolemaa maistamatta (2. Kun. 2:3,5,11
Olen miettinyt samaa, sieluko se palaa iankaikkisessa tulessa, miten sielu voi palaa. Raamatun helvetit ja taivaat tuntuvat nykyihmisen tietämyksellä kummallisilta, jotenkin liian konkreettisilta sen ajan tiedon perusteella luoduilta.
Missä helvetti ja taivas sijaitsevat??? Se tiedetään , että maailmankaikkeus on ääretön ja laajenee edelleen??
Ei sitä helvettiä ole vielä missään, sen todistaa oikein hyvin raamatun tarkempi tutkimus tuossa Aapelin kannanotossa.
Eikä taivastakaan ole vielä missään, sillä nykytietämyksen mukaan taivas on vain maapalloa ympäröivä ilmakehä.
Ei pelastettujen uusi koti ole missään taivaassa, vaan päällä maan, joka luodaan uudeksi, kun entinen poltetaan ja siinä tuomiopäivän tulessa palaa kaikki epäuskoiset. Kun tuli on sammunut, tuhkasta luodaan uusi maa.
Syntiset ja saatana poltettiin, eikä heistä jäänyt mitään.
Sitä en kylläkään tajua, miten saatana, joka on henkiolento, voi joskus tuhoutua. Sen käsitän, että kun maan tomusta tulevat esiin syntiset ruumiillistumina, he palavat tuomion jälkeen.
Se on sitä helvettiä, ei siellä kauvaa ehdi kärsiä, ehkä pari minuuttia.
Tosin raamatussa sanotaan, että heidän matonsa ei kuole, eikä tuli sammu, mutta yhden kuvauksen paikan perusteella ei voi tehdä opillista asiaa.
Jossain toisessa paikkaa he taas kuolevat niin, ettei heistä jää juurta eikä oksaa.
Mutta käyppä läpi tuo Aapelin kommentti, siinä selitetään tämä asia juurta jaksain ja on lisäksi mitä raamatun mukaisemmin selitetty.
Vaihtoehto 1
Ajan ja paikan taju katoavat, eikä ole enään mitään. Ruumis mätänee hiljakseen ja orgaaninen aine siirtyy luonnon kiertokulkuun.
Vaihtoehto 2
Kristinuskon Jumala tuomitsee ihmiset tekojensa mukaan ja päästää omasta mielestään hyvät ihmiset taivaan iloihin ja omasta mielestään pahat ihmiset hän paiskaa helvetin tuskaan. Tähän ns "oikeudenukaiseen" tuomioon ei vaikuta se, oletko ollut hyvä lähimmäisillesi ja auttanut muita ja elänyt rauhallista elämää, vaan se että oletko ollut uskossa vai et. Esimerkiksi nainen, jonka joku mies murhasi raa´asti aiheuttaen suurta tuskaa omaisille, ei ollut uskossa ja päätyi helvettiin, mutta murhaaja katui tekoaan ja tuli uskoon ja pääsi taivaaseen. Siitä voi jokainen terveen järjen omaava kansalainen päätellä onko Jumala oikeudenukainen vai ei. Sama koskee vauvoja, joita ei ole kastettu kristinuskoon. Mitä ilmeisemmin hekin päätyvät helvettiin, mikäli on uskomista muutamien nimeltä mainitsemattomien kirjoittajien tuotoksiin.
Vaihtoehto 3
Allah tuomitsee kaikki kristityt helvettiin ja pelastaa hyvät muslimit.
Vaihtoehto 4
Jokin muu uskonto todistaa olemassaolonsa kuoleman jälkeen.
Vaihtoehto 5
Synnymme joskus uudestaan. Minä en ainakaan haluaisi syntyä ravintoketjun pohjalle.
Eivätkä vaihtoehdot suinkaan pääty tähän...
On suorastaan "syntisen" uskaliasta ja jopa "arveluttavaa" nostaa tällainen aihe pohdittavaksi.
Kirkon virallinen kanta on tarkoituksellisesti rajattu, ja uskovaisuuden kanta on aivan samalla tavoin kätketty "Jumalan salaisuus" lauseen alle, ja ehkä hyvä näin.
Kuitenkin on paljon, jopa arjen käytännössäkin pulpahtavia kummallisuuksia lakaistu tarkoituksellisesti maton alle.
Keskustelua voisi hyvinkin jatkaa, mutta kuten näet, todellista dialokia ei ole syntynyt, vaan joukko arkailevia ja yksinäisiä kannanottoja.
Vahinko ettei tullut keskustelua. Luin tuolta Noidankattilasta nuorten erittäin hyvää pohdiskelua samasta aiheesta ja toivoin, että sitä samaa olisi ilmestynyt tännekin. Onhan kuoleminen kuitenkin aihe, joka koskettaa jokaista aikanaan ja sitä ennen monta kertaa kun läheiset kuolevat.
Muistan uskovaisen kotini lapsuudesta kun meillä kävi vanhoja ihmisiä jotka kertoivat eriskummallisista tapahtumista, unen ja todellisuuden enteistä tai merkeistä läheisen kuoleman yhteydessä, oudon linnun vierailu, perhonen arkun kannella tai valkea joutsen hautuumaan polulla. Nämä ovat vain ajatuksia rassaavia kummallisuuksia.
Se on totta että me elämme tätä aineellista elämää ja luotamme asioihin mitä meitä tietävämmät ihmiset ovat kirjoittaneet ja jotka itse todeksi elämme.
On myös olemassa sosiaalinen ja yleisesti sovittu selitysmalli olevaisuudelle, yleinen mielipide, eli on vahvoja mielipiteitä joita pidetään yllä ilman kokemuksen varmuutta. Lisäksi on olemassa kokemuksia jotka eivät sovi mihinkään selitysmalliin, korkeintaan raamatun aikaiseen maailmaan.
Itse olen aivan sattumalta törmännyt juuri tällaisiin henkilöihin, mm. ihmiseen joka sairautensa vuoksi teki useinkin ruumiinsa ulkoisia havaintoja, samassa huoneessa ja erittäin vahvan teorian mukaan tahdonomainen ja tietoinen ruumiistapoistuminen olisi aivan arkipäivää, kuten vanhoilla parantajilla.
On myös ihmisiä jotka voivat havaita toisen ajatukset konkreettisina kuvina ja hänen luomuksinaan, jota ne saattavat ollakin. Arvaa myös että onko telepaattinen viesti mahdollista tai yhdessä koettu uni tai yhdessä koettu selkouni. Kokemus tällaisestakin on.
Tämä erittäin varovainen kannanottoni ei tarkoita että uskonto romuttuisi, ei, vaan se tarkoittaisi sitä että elämisen raja saattaa olla jotenkin erilainen kuin luullaan, joten pohdit ihan mielenkiintoisia aiheita.
Mikä on noidankattila?
Jatka vaan keskustelua.