SDP:n kaavailema kuntauudistus rajaa kuntien määrän 80-100:aan kuntaan. Miten käy pienten ruotsinkielisten kuntien?
” Jotta kunta määritettäisiin kaksikieliseksi, edellytetään, että vähintään 8 prosenttia väestöstä tai yhteensä 3000 asukasta puhuvat vähemmistökieltä äidinkielenään. Jos vähemmistökieltä puhuvien suhteellinen osuus vähenee alle 6 prosentin, kunnasta tulee yksikielinen.”
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;486;496;30278
Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat
Suomen 432 kunnasta 63 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Valtioneuvosto määräsi äskettäin kuntien kielellisen aseman vuosiksi 2003-2012. Yhteensä 21:ssä kaksikielisessä kunnassa enemmistön kieli on suomi, 23:ssa on enemmistön kielenä ruotsi. 19 kuntaa on kokonaan ruotsinkielisiä, 16 näistä sijaitsee Ahvenanmaalla.
Yhteensä 1,5 miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisessä kunnassa. 37 000 suomenkielistä asuu kaksikielisessä kunnassa, jossa enemmistö puhuu ruotsia. Noin 140 000 ruotsinkielistä asuu kunnassa, jossa enemmistön kieli on suomi.
Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyiset kielisuhteet vuosiksi 2003-2012. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Kuntien kielellinen jaotus on perustana myös muulle kielelliselle jaotukselle (esim. kuntayhtymissä, maakuntaliitoissa ja valtionhallinnossa).
Jotta kunta määritettäisiin kaksikieliseksi, edellytetään, että vähintään 8 prosenttia väestöstä tai yhteensä 3000 asukasta puhuvat vähemmistökieltä äidinkielenään*. Jos vähemmistökieltä puhuvien suhteellinen osuus vähenee alle 6 prosentin, kunnasta tulee yksikielinen. Kunta, joka ei täytä vähimmäisvaatimuksia ollakseen kaksikielinen, voi hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki, ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2003-2012.
* Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi väestötietojärjestelmään. Äidinkielen voi myöhemmin vaihtaa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti maistraattiin.
” Jotta kunta määritettäisiin kaksikieliseksi, edellytetään, että vähintään 8 prosenttia väestöstä tai yhteensä 3000 asukasta puhuvat vähemmistökieltä äidinkielenään. Jos vähemmistökieltä puhuvien suhteellinen osuus vähenee alle 6 prosentin, kunnasta tulee yksikielinen.”
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;486;496;30278
Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat
Suomen 432 kunnasta 63 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Valtioneuvosto määräsi äskettäin kuntien kielellisen aseman vuosiksi 2003-2012. Yhteensä 21:ssä kaksikielisessä kunnassa enemmistön kieli on suomi, 23:ssa on enemmistön kielenä ruotsi. 19 kuntaa on kokonaan ruotsinkielisiä, 16 näistä sijaitsee Ahvenanmaalla.
Yhteensä 1,5 miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisessä kunnassa. 37 000 suomenkielistä asuu kaksikielisessä kunnassa, jossa enemmistö puhuu ruotsia. Noin 140 000 ruotsinkielistä asuu kunnassa, jossa enemmistön kieli on suomi.
Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyiset kielisuhteet vuosiksi 2003-2012. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Kuntien kielellinen jaotus on perustana myös muulle kielelliselle jaotukselle (esim. kuntayhtymissä, maakuntaliitoissa ja valtionhallinnossa).
Jotta kunta määritettäisiin kaksikieliseksi, edellytetään, että vähintään 8 prosenttia väestöstä tai yhteensä 3000 asukasta puhuvat vähemmistökieltä äidinkielenään*. Jos vähemmistökieltä puhuvien suhteellinen osuus vähenee alle 6 prosentin, kunnasta tulee yksikielinen. Kunta, joka ei täytä vähimmäisvaatimuksia ollakseen kaksikielinen, voi hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki, ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2003-2012.
* Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi väestötietojärjestelmään. Äidinkielen voi myöhemmin vaihtaa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti maistraattiin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minusta kunnan täytyy olla kaksikielinen, jos siellä asuu jo yksi ruotsinkieliseksi rekisteröitynyt henkilö.
Koko Suomi on tällä hetkelläkin perustuslain ja varsinkin uuden kielilain mukaan kaksikielinen maa Ahvenanmaata lukuunottamatta, joka on yksikielinen.
Samoin Maarianhaminan täytyy pysyä yksikielisenä, koska siellä on vain 10 % suomenkielisiä.
Muita poikkeuksia ruotsalainen eduskuntaryhmämme ei tule hyväksymään.
Vähemmistökieli ei ole onneksi vaarassa - ei ainakaan ruotsi, koska se ei ole vähemmistökieli vaan koko laajan Suomen valtakunnan TOINEN KOTIMAINEN KIELI ja TOINEN KANSALLISKIELI.
Ei kai kieli, jota puhuu huikeat 5% ihmisistä Mannersuomessa voi olla "vähemmistökieli", kun se laissa on määrätty TOISEKSI KANSALLISKIELEKSI Ahvenanmaata lukuunottamatta, missä se on ainoa KANSALLISKIELI.
Käsitteet selviksi!
käyttää käsitettä "vähemmistökieli".
Kuntia, joissa "vähemmistökieli" on enemmistökielenä:
Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi (23 kuntaa):
Dragsfjärd
Houtskär – Houtskari
Ingå – Inkoo
Iniö
Karis – Karjaa
Kimito – Kemiö
Korpo – Korppoo
Kristinestad – Kristiinankaupunki
Kronoby – Kruunupyy
Liljendal
Malax – Maalahti
Maxmo – Maksamaa
Korsholm – Mustasaari
Nagu – Nauvo
Oravais – Oravainen
Pargas – Parainen
Pernå – Pernaja
Jakobstad – Pietarsaari
Pedersöre – Pedersören kunta
Ekenäs – Tammisaari
Nykarleby – Uusikaarlepyy
Västanfjärd
Vörå – Vöyri
Ahvenanmaalla on 16 kuntaa ja 26 000 asukasta!!!???
Mantereella voi olla yhdessä kunnassa 26 000 asukasta.
Kuinka monta aidosti ruotsinkielistä kuntaa Suomessa on? Niitä on kolme ( 3 ) mantereella ja yksi iso kunta Ahvenanmaalla.
Kastokaa kunnassa asuvien ihmisten määrää eikä kuntien lukumääriä.
ja laskun maksaa manner-Suomi. Heinäluoman pitää ensin yhdistää KAIKKI Ahvenanmaan kunnat yhdeksi suurkunnaksi tehokkuuden nimissä.
"vähemmistökieli".
Suomen vähemmistökieliä ovat englanti, somali, venäjä, viro jne - mutta ruotsin kieli on jo perustuslainkin mukaan KANSALLISKIELI, jonka vielä uusi kielilakikin vahvistaa.
Jos ruotsi olisi vähemmistökieli niin me menettäisimme PAKKORUOTSIn, koska eihän vähemmistön tankkaamaa kieltä pakotettaisi enemmistön toiseksi kieleksi.
DDR:n perustuslaissa demokraattisuus, mutta mitenkä oli todellisuudessa? Täysin yhtä naurettava päinvastaisuus, kun on väitteessä Suomen "elävästä kaksikielisyydestä": tuplaten enemmänhän meillä on homoja kuin on ruotsinkielisiä. Eihän silti vaadita homouspakkoa kaikille heteroille: sanoohan se järkikin. "Järkevyydessä" täysin vertailukelpoisia: pakkoruotsi ja pakkohomous:
Tietääkö kukaan "Kuinka paljon pakkoruotsi ja keinotekoinen kielipolitiikka maksaa Suomelle?"
Sen lasketaan olevan luokkaa 2 miljardia euroa per vuosi - ei sen enempää eikä vähempää.
Tuo summa taitaa olla vain jäävuoren huippu.
Jokainen kaupassa myytävä tavarakin pitää olla esitteessä ruotsiksi.
Kadut, kyltit, aikataulut, tv-ohjelmat, radio-ohjelmat, koulut, digiboxien valikot, käyttöjärjestelmät, etc etc...
summa on hirveä sen voin taata...
eikä asioista saa edes puhua, ettei kansa tietäis..