Keskisuomalaisen pääkirjoitus (Laatikainen)
Tekstiviesteillä saa farssin aikaan - 28.03.2006 00:01
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on hermostunut Ilta-Sanomien uutisesta, jossa kerrotaan hänen naisille lähettämiensä tekstiviestien sisällöstä. Vanhanen aikoi selvityttää lehden toiminnan laillisuuden, sillä viestien tarkan sisällön kertominen loukkasi pääministerin mielestä hänen yksityisyyttään.
Vanhanen oli alun perinkin asiassa heikoilla, sillä Ilta-Sanomat oli saanut tietonsa laillisesti. On selvää, että jos pääministeri lähettää naistuttavalleen tekstiviestin ja tämä näyttää sen eteenpäin ystävälleen, lumivyöry käynnistyy. Pian tieto on kymmenissä, ellei sadoissa puhelimissa. Kuka tahansa voi näyttää saamansa tekstiviestin kenelle tahansa, aivan kuin vaikkapa henkilökohtaiset kirjeensä, jos niin harkitsee.
Vanhasen käytös oli harkitsematonta ja pääministerin arvovallalle sopimatonta. Toki on jokaisen kansalaisen oma asia päättää, miten kanssaihmisiään lähestyy, mutta pääministerin tulisi vaalia tuollaisissa tilanteissa erityistä harkintaa. Nyt niin ei ole käynyt.
Vanhaseen kohdistuva kohu ei ainakaan laannu siitä, että hän oli käynnistämässä prosessia asiasta, joka vaikutti alun perinkin Ilta-Sanomien kannalta täysin vedenpitävältä.
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä on todennut, että jos Suomen pääministeri lähettelee tekstiviestejä naisille tutustuakseen heihin, se on uutinen. Myöskään viestintintäsalaisuutta ei ole loukattu, koska tieto Vanhasen viestistä on saatu aivan normaalin uutishankinnan kautta. Pietilä oli kannassaan eittämättä oikeassa.
Pääministerin tekstiviestikohu tuli keskustan kannalta hankalaan aikaan, koska takana ovat tuoreet ja heikohkosti sujuneet presidentinvaalit ja puoluesihteerin ilmoitus ensikesäisestä vetäytymisestä.
Kohu laantuu aikanaan, mutta kovia oppirahoja Vanhanen vielä kokeneenakin poliitikkona ajattelemattomuudestaan maksaa. Ihmeteltävän kovia.
*************************
Ilkan pääkirjoitu (Hokkanen) 28.3.2006
Julkisuuden hallinta ei onnistu Vanhaselta
Kohu pääministeri Matti Vanhanen (kesk) henkilökohtaisen elämän ympärillä ei laannu. Viikonvaihteessa pääministeri ilmoitti harkitsevansa oikeustoimia Ilta-Sanomia vastaan. Syynä oli lehden juttu, jossa kerrottiin Vanhasen lähetelleen tekstiviestejä naisille. Lehti julkaisi myös tietoja viestien sisällöstä.
Vanhanen sanoi selvittävänsä oikeusoppineilta, koskeeko perustuslain ja erityislakien viestien salaisuutta koskeva suoja myös pääministeriä. "Minulle tästä on tullut nyt periaatteellinen kysymys," Vanhanen kirjoitti nettisivullaan sunnuntaina. Pääministeri ei sinällään kiistänyt Ilta-Sanomien tietojen paikkansa pitävyyttä.
Maanantaina Vanhanen ilmoitti, ettei hän sittenkään lähde oikeustielle. Pääministeri kertoi juridisten asiantuntijoiden arvioineen, että hänen yksityisyyttään on loukattu, mutta hänen on pääministerinä vaikea lähteä peräämään kunniaansa oikeudessa. Prosessiin kuluisi vuosi tai kaksi.
Vanhasella on oikeus yksityisyyteen siinä missä kenellä tahansa kansalaisella. Tosiasia kuitenkin on, että pääministerin yksityisyyden suoja on paljon kapeampi kuin tavallisen suomalaisen. Loukkaavaa ja valheellista kirjoittelua ei tietysti pääministerinkään tarvitse sietää. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan liene siitä kysymys.
Poliitikot ja muut yhteiskunnalliset päättäjät elävät julkisuudessa ja julkisuudesta. Vanhasen luulisi entisenä toimittajana ymmärtävän, että mediajulkisuutta ei voi hallita niin, että voi valita vain "myönteistä" julkisuutta. Julkisuuden henkilöt ovat julkisuudessa pääsääntöisesti kokonaan.
Toki päättäjätkin voivat vetää rajaa, kuinka paljon he ovat myönteisen julkisuuden toivossa valmiita kertomaan yksityiselämästään. Monasti tuo raja on kuin veteen piirretty viiva. Vanhanen on yrittänyt säädellä henkilöstään syntyvää mielikuvaa muun muassa presidentinvaalien alla julkaistussa kirjassa ja pitämässään nettipäiväkirjassa.
* * *
Tilasta julkisuudessa ja julkisuuden laadusta käydään kovaa taistelua. Erityisesti taistelua käyvät henkilöt, joiden työhön julkisuus olennaisena liittyy. Yhteiskunnan medialistumisen myötä julkisuuden hyväksikäyttö on noussut tärkeäksi vaikuttamiskeinoksi. Samalla paineet läpinäkyvyyteen kasvavat. Avoimuus on tärkeä periaate demokratiassa.
Yksi median kehitystrendi on yhteiskunnallisen toiminnan henkilöityminen. Organisaatiot näkyvät julkisuudessa henkilöiden kautta. Puolueet esiintyvät äänestäjille puheenjohtajansa kasvoilla. Onnistumisia mitataan milleillä, sekunneilla ja ennen muuta läpimenneen sanoman "myönteisyydellä".
Taustalla on yleensä tarkkaan mietitty julkisuusstrategia. Mutta joskus se saattaa pettää, kuten nyt näyttää Vanhasella ja keskustalla käyneen. Siinä missä hallituskumppani SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esiintyy julkisuudessa "asiakysymyksissä", keskustan johtajaa seuraa "hömppäjulkisuus".
* * *
Journalismi pyrkii totuuteen. Toimittajat pyrkivät välittämään todellisuudesta oikean ja monipuolisen kuvan.
Oleellinen kysymys Vanhasen kohdalla on, onko hänestä julkisuuteen välittynyt kuva oikea. Ilmeisesti on. Vanhasta pidetään osaavana, asiallisena ja sovinnollisena poliitikkona. Pääministeriä on pidetty myös harmaana, vaikka juorulehtien viime kuukausien kirjoittelusta voi muuta päätellä.
Vanhasen henkilön ympärillä käytävä kohu on keskustan kannalta harmillista ja kiusallista. Luottamus pääministerin arvostelukykyyn horjuu. Tämä osuu huonoon aikaan. Presidentinvaalit menivät puolueelta alakanttiin, kannatus on laskussa. Puoluekokous lähestyy. Eduskuntavaalit ovat vajaan vuoden kuluttua.
Puheenjohtajan on turha lähteä etsimään vastauksia ongelmiin käräjäsalista. Tässä Vanhanen teki oikean ratkaisun. Sen sijaan on syytä pysähtyä peilin eteen. Kenttäväki ja kannattajat odottavat keskustan profiloituvan ennen muuta poliittisissa kysymyksissä.
***************
Pääministeri liukastelee kuilulla - Erkki Laatikainen 01.04.2006 00:05
Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on luisunut uskottavuuttaan pahoin koettelevan kuilun partaalle.
Vain askel tai kaksi, piiru tai pari vielä huonoon suuntaan, niin keskustan satavuotisuutta Oulussa kesäkuussa juhliva puoluekokous on vakavan harkinnan edessä.
Sinkkumiehen tekstiviestejä harrastaessaan hän on luottanut yksityisyytensä suojaan ja unohtanut sen, että jo useita keskustapoliitikkoja henkisesti ja urallisesti teloittanut Antti-Pekka Pietilän päätoimittama Ilta-Sanomat väijyy iskunhimoisena joka askeleen takana.
Yksityisyyden muuri on ansaittava muun kuin kovin tulkinnanvaraisen ja pitkäveteisen juridiikan avulla.
Ilta-Sanomilla on saavutuksia niin Paavo Väyrysen, Esko Ahon, Anneli Jäätteenmäen kuin Matti Vanhasen ajojahdeissa. Ne ovat kuulemma suomalaista kansanvaltaa ja kriittistä journalismia. Tätä teroitetaan hokemiseen saakka heille, jotka kokevat vaikuttimena olevan lähinnä aatteellisen kaunaisuuden.
Räikeä
ristiriita
Piti naiskohujournalismista tai ei, Matti Vanhanen on menetellyt muodoilla, jotka kiukuttavat, huvittavat tai hykerryttävät ihmisten ilmeistä enemmistöä.
Puheenaihe ei luonnu tasavallan suurimman vallankäyttäjän vakavaan toimenkuvaan, vaan ristiriita on räikeä. Näillä toiminnoilla ei rakenneta menestystä vaan vauhditetaan alakierrettä eduskuntavaaleissa, jotka jo muutoinkin ovat tosi tiukka paikka keskustalle.
Kun Urho Kekkonen halusi naisseuraa, mitä erilaisimpia ja kummallisimpia pulmia selvitelleen miehen homma hoitui ilman kännyköitä ja tekstiviestejä. Ja pääkohteet olivat juoruamattomia, UKK:n luottamuksen ansaitsevia. Osapuolet tuntuivat elävän samoilla taajuuksilla. Ilkeilyjä ja vihjailuja toki kuului, mutta ne painuivat omaan mitättömyytensä.
Myös poliitikoilla on avioeroja.
Paavo Lipposen avioero ja uusi avioituminen osuivat pääministerivuosiin. Asia kylpi paljon julkisuudessa, osittain kipeänä, mutta tyyli säilyi herkän miehuullisena. Paavo ja Päivi Lipponen sekä lapsensa ovat saaneet ansaitusti runsaan myönteisyyden.
Tekstiviesteillä saa farssin aikaan - 28.03.2006 00:01
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on hermostunut Ilta-Sanomien uutisesta, jossa kerrotaan hänen naisille lähettämiensä tekstiviestien sisällöstä. Vanhanen aikoi selvityttää lehden toiminnan laillisuuden, sillä viestien tarkan sisällön kertominen loukkasi pääministerin mielestä hänen yksityisyyttään.
Vanhanen oli alun perinkin asiassa heikoilla, sillä Ilta-Sanomat oli saanut tietonsa laillisesti. On selvää, että jos pääministeri lähettää naistuttavalleen tekstiviestin ja tämä näyttää sen eteenpäin ystävälleen, lumivyöry käynnistyy. Pian tieto on kymmenissä, ellei sadoissa puhelimissa. Kuka tahansa voi näyttää saamansa tekstiviestin kenelle tahansa, aivan kuin vaikkapa henkilökohtaiset kirjeensä, jos niin harkitsee.
Vanhasen käytös oli harkitsematonta ja pääministerin arvovallalle sopimatonta. Toki on jokaisen kansalaisen oma asia päättää, miten kanssaihmisiään lähestyy, mutta pääministerin tulisi vaalia tuollaisissa tilanteissa erityistä harkintaa. Nyt niin ei ole käynyt.
Vanhaseen kohdistuva kohu ei ainakaan laannu siitä, että hän oli käynnistämässä prosessia asiasta, joka vaikutti alun perinkin Ilta-Sanomien kannalta täysin vedenpitävältä.
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä on todennut, että jos Suomen pääministeri lähettelee tekstiviestejä naisille tutustuakseen heihin, se on uutinen. Myöskään viestintintäsalaisuutta ei ole loukattu, koska tieto Vanhasen viestistä on saatu aivan normaalin uutishankinnan kautta. Pietilä oli kannassaan eittämättä oikeassa.
Pääministerin tekstiviestikohu tuli keskustan kannalta hankalaan aikaan, koska takana ovat tuoreet ja heikohkosti sujuneet presidentinvaalit ja puoluesihteerin ilmoitus ensikesäisestä vetäytymisestä.
Kohu laantuu aikanaan, mutta kovia oppirahoja Vanhanen vielä kokeneenakin poliitikkona ajattelemattomuudestaan maksaa. Ihmeteltävän kovia.
*************************
Ilkan pääkirjoitu (Hokkanen) 28.3.2006
Julkisuuden hallinta ei onnistu Vanhaselta
Kohu pääministeri Matti Vanhanen (kesk) henkilökohtaisen elämän ympärillä ei laannu. Viikonvaihteessa pääministeri ilmoitti harkitsevansa oikeustoimia Ilta-Sanomia vastaan. Syynä oli lehden juttu, jossa kerrottiin Vanhasen lähetelleen tekstiviestejä naisille. Lehti julkaisi myös tietoja viestien sisällöstä.
Vanhanen sanoi selvittävänsä oikeusoppineilta, koskeeko perustuslain ja erityislakien viestien salaisuutta koskeva suoja myös pääministeriä. "Minulle tästä on tullut nyt periaatteellinen kysymys," Vanhanen kirjoitti nettisivullaan sunnuntaina. Pääministeri ei sinällään kiistänyt Ilta-Sanomien tietojen paikkansa pitävyyttä.
Maanantaina Vanhanen ilmoitti, ettei hän sittenkään lähde oikeustielle. Pääministeri kertoi juridisten asiantuntijoiden arvioineen, että hänen yksityisyyttään on loukattu, mutta hänen on pääministerinä vaikea lähteä peräämään kunniaansa oikeudessa. Prosessiin kuluisi vuosi tai kaksi.
Vanhasella on oikeus yksityisyyteen siinä missä kenellä tahansa kansalaisella. Tosiasia kuitenkin on, että pääministerin yksityisyyden suoja on paljon kapeampi kuin tavallisen suomalaisen. Loukkaavaa ja valheellista kirjoittelua ei tietysti pääministerinkään tarvitse sietää. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan liene siitä kysymys.
Poliitikot ja muut yhteiskunnalliset päättäjät elävät julkisuudessa ja julkisuudesta. Vanhasen luulisi entisenä toimittajana ymmärtävän, että mediajulkisuutta ei voi hallita niin, että voi valita vain "myönteistä" julkisuutta. Julkisuuden henkilöt ovat julkisuudessa pääsääntöisesti kokonaan.
Toki päättäjätkin voivat vetää rajaa, kuinka paljon he ovat myönteisen julkisuuden toivossa valmiita kertomaan yksityiselämästään. Monasti tuo raja on kuin veteen piirretty viiva. Vanhanen on yrittänyt säädellä henkilöstään syntyvää mielikuvaa muun muassa presidentinvaalien alla julkaistussa kirjassa ja pitämässään nettipäiväkirjassa.
* * *
Tilasta julkisuudessa ja julkisuuden laadusta käydään kovaa taistelua. Erityisesti taistelua käyvät henkilöt, joiden työhön julkisuus olennaisena liittyy. Yhteiskunnan medialistumisen myötä julkisuuden hyväksikäyttö on noussut tärkeäksi vaikuttamiskeinoksi. Samalla paineet läpinäkyvyyteen kasvavat. Avoimuus on tärkeä periaate demokratiassa.
Yksi median kehitystrendi on yhteiskunnallisen toiminnan henkilöityminen. Organisaatiot näkyvät julkisuudessa henkilöiden kautta. Puolueet esiintyvät äänestäjille puheenjohtajansa kasvoilla. Onnistumisia mitataan milleillä, sekunneilla ja ennen muuta läpimenneen sanoman "myönteisyydellä".
Taustalla on yleensä tarkkaan mietitty julkisuusstrategia. Mutta joskus se saattaa pettää, kuten nyt näyttää Vanhasella ja keskustalla käyneen. Siinä missä hallituskumppani SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esiintyy julkisuudessa "asiakysymyksissä", keskustan johtajaa seuraa "hömppäjulkisuus".
* * *
Journalismi pyrkii totuuteen. Toimittajat pyrkivät välittämään todellisuudesta oikean ja monipuolisen kuvan.
Oleellinen kysymys Vanhasen kohdalla on, onko hänestä julkisuuteen välittynyt kuva oikea. Ilmeisesti on. Vanhasta pidetään osaavana, asiallisena ja sovinnollisena poliitikkona. Pääministeriä on pidetty myös harmaana, vaikka juorulehtien viime kuukausien kirjoittelusta voi muuta päätellä.
Vanhasen henkilön ympärillä käytävä kohu on keskustan kannalta harmillista ja kiusallista. Luottamus pääministerin arvostelukykyyn horjuu. Tämä osuu huonoon aikaan. Presidentinvaalit menivät puolueelta alakanttiin, kannatus on laskussa. Puoluekokous lähestyy. Eduskuntavaalit ovat vajaan vuoden kuluttua.
Puheenjohtajan on turha lähteä etsimään vastauksia ongelmiin käräjäsalista. Tässä Vanhanen teki oikean ratkaisun. Sen sijaan on syytä pysähtyä peilin eteen. Kenttäväki ja kannattajat odottavat keskustan profiloituvan ennen muuta poliittisissa kysymyksissä.
***************
Pääministeri liukastelee kuilulla - Erkki Laatikainen 01.04.2006 00:05
Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on luisunut uskottavuuttaan pahoin koettelevan kuilun partaalle.
Vain askel tai kaksi, piiru tai pari vielä huonoon suuntaan, niin keskustan satavuotisuutta Oulussa kesäkuussa juhliva puoluekokous on vakavan harkinnan edessä.
Sinkkumiehen tekstiviestejä harrastaessaan hän on luottanut yksityisyytensä suojaan ja unohtanut sen, että jo useita keskustapoliitikkoja henkisesti ja urallisesti teloittanut Antti-Pekka Pietilän päätoimittama Ilta-Sanomat väijyy iskunhimoisena joka askeleen takana.
Yksityisyyden muuri on ansaittava muun kuin kovin tulkinnanvaraisen ja pitkäveteisen juridiikan avulla.
Ilta-Sanomilla on saavutuksia niin Paavo Väyrysen, Esko Ahon, Anneli Jäätteenmäen kuin Matti Vanhasen ajojahdeissa. Ne ovat kuulemma suomalaista kansanvaltaa ja kriittistä journalismia. Tätä teroitetaan hokemiseen saakka heille, jotka kokevat vaikuttimena olevan lähinnä aatteellisen kaunaisuuden.
Räikeä
ristiriita
Piti naiskohujournalismista tai ei, Matti Vanhanen on menetellyt muodoilla, jotka kiukuttavat, huvittavat tai hykerryttävät ihmisten ilmeistä enemmistöä.
Puheenaihe ei luonnu tasavallan suurimman vallankäyttäjän vakavaan toimenkuvaan, vaan ristiriita on räikeä. Näillä toiminnoilla ei rakenneta menestystä vaan vauhditetaan alakierrettä eduskuntavaaleissa, jotka jo muutoinkin ovat tosi tiukka paikka keskustalle.
Kun Urho Kekkonen halusi naisseuraa, mitä erilaisimpia ja kummallisimpia pulmia selvitelleen miehen homma hoitui ilman kännyköitä ja tekstiviestejä. Ja pääkohteet olivat juoruamattomia, UKK:n luottamuksen ansaitsevia. Osapuolet tuntuivat elävän samoilla taajuuksilla. Ilkeilyjä ja vihjailuja toki kuului, mutta ne painuivat omaan mitättömyytensä.
Myös poliitikoilla on avioeroja.
Paavo Lipposen avioero ja uusi avioituminen osuivat pääministerivuosiin. Asia kylpi paljon julkisuudessa, osittain kipeänä, mutta tyyli säilyi herkän miehuullisena. Paavo ja Päivi Lipponen sekä lapsensa ovat saaneet ansaitusti runsaan myönteisyyden.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kaikille epäilijöille radion pääministerin haastattelu tunnilla. Matti veti asiat ryhdikkäästi ja asiantuntemuksella.
Onko roska simmussa kun nämä ovat muka vanhoja asioita. Nehän ovat parin päivän tekaisia kepulehtien pääkirjoituksia!
Siinä olet oikeassa että matti on pannut kurkkuun - iltapäivälehdistä saamme lukea että ketä ja missä.
Wiljami
Heh-heh!
Näyttävät jo kepun vahvat miehetkin olevan sitä mieltä, että Matti on hommansa tehnyt ja Matti saa mennä. Kyllä tuo tekstailu minunkin mielestäni osoitti erittäin huonoa harkintakykyä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015422393
Lehdistön sananvapauden ja pääministerin yksilönvapauden välillä pitäisi olla selvempi raja, sillä ei lehdistönvapaus saisi loukata Matti Vanhasen vapauksia yksilönä.
Jos tuo raja ei ole selvä, niin se pitäisi tehdä selväksi.
Kepulehtien kommentit voi panna täysin siihen piikkiin, että päätoimittajat halauavat lehdistölle mahdollisimman väljät vapaudet, koska se on irtonumeromyynnin kannalta rahallisesti edullista.
...kun Vanhasen vapauksia ei ole kukaan loukannut. Viestin vastaanottaja on näyttänyt sen tuttavilleen ja sitä kautta tieto on levinnyt lehdistöön. Missä kohtaa tuossa on Vanhasen vapauksia loukattu, hä?
Lain mukaan viestin tai kirjeen vastaanottaja saa tehdä sille mitä lystää. Ja näin tässä on käynyt. Ei tässä mitään kepuherrojen erivapauksia ja lain vastaisia tulkintoja tarvita!
Wiljami
Taidamme ajatella yksilönvapaudesta ja yksilönsuojasta eri tavalla.
Kyllä Laatikainen ja Hokkanen tietävät, että Vanhasen johdolla eduskuntavaaleihin meno tietää tulevan vaalitappion syventämistä. Vanhanen on ajanut itsensä jo sellaiseen naurettavuuksien vyyhtiin, että kaikki aseet ovat vastustajilla kun vaalikamppailu toden teolla alkaa.
Ymmärrettävästi kepu-satraapit kantavat huolta tärkeimmän viiteryhmänsä tulevaisuudesta. Vanhanenhan näytti jo kyntensä presidentinvaaleissa. Eduskantavaalien voittajan (tosin valheella hankittu) viitta vaihtui nöyryyttävään kolmossijaan. Ihminen joka on noin naivi ja lapsellinen, kuin Vanhanen on, pitää ilman eri pohdintaa siirtää sivuun. Jo pelkästään Suomen EU-puheenjohtajuus vaatii sitä.
Vanhanen on kaikkein suosituin pääministeri eikä keskustan kannatus ole viimeisen 12 kuukauden aikana pudonnut kuin jokusen prosentin kymmenyksen, eli ei ole pudonnut ollenkaan.
Satraapit ovat nyt ihan pihalla puolustellessaan lehdistön vapautta markkinoida irtonumeroita juoru-uutisilla, jotka loukkaavat ihmisten yksilönvapautta ja yksityisyyden suojaa.