Kenen luita ajoimme sairaalan työmaalta kaatopaikalle?
Porvoon sairaalan lähellä on kolme joukkohautaa, joihin on haudattu venäläisiä ja virolaisia. Ruumiit ajelehtivat maihin Porvoon saaristoon elokuussa 1941, kun suuret ihmisjoukot pakenivat Tallinnasta kohti Leningradia saksalaisten iskettyä Neuvostoliittoon. Näin väittää porvoolainen rouva Berit Korkolainen, joka on saanut tiedon rantaan ajautuneita kuolleita aikanaan haudanneelta isältään.
Parin elokuun päivän aikana kuoli arviolta 16 000 ihmistä. Heistä suurin osa oli siviilejä, jotka pakenivat Kallbådagrundin eteläpuolella meressä olleiden miinakenttien läpi. Suomalaisten ja saksalaisten sukellusveneiden yhteistyössä tekemään miinasulkuun upposi yhteensä 66 laivaa pienistä huvialuksista aina suurin sotalaivoihin saakka.
Porvoon sairaalaa rakennettiin vuosina 1964-1967, jolloin töissä rakennustyömaalla oli muun muassa nykyisin sipoolainen autonkuljettaja Boris Henriksson, jonka ajoneuvona tuolloin oli sairaalan pääurakoitsijan lahtelaisen Valubetoni Oy:n nokkamallinen Bedford kuorma-auto.
– Ihmettelin, kun eräs kuljettajakaverini kysyi, oliko sinulla paljon luita kuormassa? Olin mielestäni havainnut joitakin luuntapaisia maa-ainesten joukossa joten kysyin: Entä sinun kuormassasi? Kaveri vastasi, että koko kuorma oli täynnä luita. Ajoimme silloin maata sairaalan työmaalta Mätäjärven kaatopaikalle, kertoo Boris Henriksson.
Boris Henriksson löytää helposti sairaalan nykyisestä kaupungin puoleisesta päädystä tien paikan, josta kuorma-autot työmaan aikanaan kulkivat. Mukana on paikkoja katselemassa on myös Jan Klemets, joka tuolloin yli 40 vuotta sitten työskenteli sairaalan työmaan rakennusmestarina eräänä monen muun joukossa.
– Epäilen, että juuri tästä päädyn kohdalta saimme luita kuormiimme, näyttää Boris Henriksson.
– Tulee muistaa, että näillä kohdin sijaitsi aikanaan myös koleraparakki. Etteivät vaan olisi olleet koleraan kuolleiden luita, miettii Jan Klemets. Kolera raivosi Suomessa 1831 ja 1853. Tautiin kehitettiin rokote vuonna 1895.
Henriksson ja Klemets muistavat toisensa sairaalan työmaan ajoilta. Juttu kääntyy entisiin työtovereihin, joita ilmeisesti on vielä paljon elävien kirjoissa:
– Pirhosen Matti oli autonkuljettajana, Anderssonin Jim nosturikuskina, Wiljanderin Paul vastaavana sekä Klemets, Jokisen Risto ja joku Hautamäki mestareina, muistaa Boris Henriksson.
– Lahtelainen Arvi Pyyhtiä oli työpäällikkönä ja mestareiden joukossa oli nykyisin Hyvinkäällä asuva Pekka Tuomela, muistaa puolestaan Jan Klemets.
Sairaalan maastossa kävellessään Henriksson ja Klemets pohtivat, kannattaisiko sairaalan vierustoja ryhtyä kaivamaan mahdollisten hautojen löytämiseksi.
– Mielestäni uhrit ovat ulkomaalaisia, levätköön minun puolestani rauhassa, sanoo Jan Klemets.
– Uhrien joukossa voi olla viattomia naisia ja lapsia. Tuleeko heidän muistonsa jättää unholaan? Tiedän, että Jumindan verilöylyn jälkeen rantaan ajautuneita kuolleita venäläissotilaita on haudattu ainakin Emäsaloon, sanoo Boris Henriksson ja jää miettimään, kenen luita sairaalan rakennustyömaan autot aikanaan ajoivat Mätäjärvelle.
(Keskiviikko - 05.04.2006)
Porvoon sairaalan lähellä on kolme joukkohautaa, joihin on haudattu venäläisiä ja virolaisia. Ruumiit ajelehtivat maihin Porvoon saaristoon elokuussa 1941, kun suuret ihmisjoukot pakenivat Tallinnasta kohti Leningradia saksalaisten iskettyä Neuvostoliittoon. Näin väittää porvoolainen rouva Berit Korkolainen, joka on saanut tiedon rantaan ajautuneita kuolleita aikanaan haudanneelta isältään.
Parin elokuun päivän aikana kuoli arviolta 16 000 ihmistä. Heistä suurin osa oli siviilejä, jotka pakenivat Kallbådagrundin eteläpuolella meressä olleiden miinakenttien läpi. Suomalaisten ja saksalaisten sukellusveneiden yhteistyössä tekemään miinasulkuun upposi yhteensä 66 laivaa pienistä huvialuksista aina suurin sotalaivoihin saakka.
Porvoon sairaalaa rakennettiin vuosina 1964-1967, jolloin töissä rakennustyömaalla oli muun muassa nykyisin sipoolainen autonkuljettaja Boris Henriksson, jonka ajoneuvona tuolloin oli sairaalan pääurakoitsijan lahtelaisen Valubetoni Oy:n nokkamallinen Bedford kuorma-auto.
– Ihmettelin, kun eräs kuljettajakaverini kysyi, oliko sinulla paljon luita kuormassa? Olin mielestäni havainnut joitakin luuntapaisia maa-ainesten joukossa joten kysyin: Entä sinun kuormassasi? Kaveri vastasi, että koko kuorma oli täynnä luita. Ajoimme silloin maata sairaalan työmaalta Mätäjärven kaatopaikalle, kertoo Boris Henriksson.
Boris Henriksson löytää helposti sairaalan nykyisestä kaupungin puoleisesta päädystä tien paikan, josta kuorma-autot työmaan aikanaan kulkivat. Mukana on paikkoja katselemassa on myös Jan Klemets, joka tuolloin yli 40 vuotta sitten työskenteli sairaalan työmaan rakennusmestarina eräänä monen muun joukossa.
– Epäilen, että juuri tästä päädyn kohdalta saimme luita kuormiimme, näyttää Boris Henriksson.
– Tulee muistaa, että näillä kohdin sijaitsi aikanaan myös koleraparakki. Etteivät vaan olisi olleet koleraan kuolleiden luita, miettii Jan Klemets. Kolera raivosi Suomessa 1831 ja 1853. Tautiin kehitettiin rokote vuonna 1895.
Henriksson ja Klemets muistavat toisensa sairaalan työmaan ajoilta. Juttu kääntyy entisiin työtovereihin, joita ilmeisesti on vielä paljon elävien kirjoissa:
– Pirhosen Matti oli autonkuljettajana, Anderssonin Jim nosturikuskina, Wiljanderin Paul vastaavana sekä Klemets, Jokisen Risto ja joku Hautamäki mestareina, muistaa Boris Henriksson.
– Lahtelainen Arvi Pyyhtiä oli työpäällikkönä ja mestareiden joukossa oli nykyisin Hyvinkäällä asuva Pekka Tuomela, muistaa puolestaan Jan Klemets.
Sairaalan maastossa kävellessään Henriksson ja Klemets pohtivat, kannattaisiko sairaalan vierustoja ryhtyä kaivamaan mahdollisten hautojen löytämiseksi.
– Mielestäni uhrit ovat ulkomaalaisia, levätköön minun puolestani rauhassa, sanoo Jan Klemets.
– Uhrien joukossa voi olla viattomia naisia ja lapsia. Tuleeko heidän muistonsa jättää unholaan? Tiedän, että Jumindan verilöylyn jälkeen rantaan ajautuneita kuolleita venäläissotilaita on haudattu ainakin Emäsaloon, sanoo Boris Henriksson ja jää miettimään, kenen luita sairaalan rakennustyömaan autot aikanaan ajoivat Mätäjärvelle.
(Keskiviikko - 05.04.2006)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.