Tervehdys!
Tunnut tietävän noista bsr:n virityspaketeista
niin kerroppas oletko käyttänyt autoasi dynossa
ja testannut tuliko luvatut hepat?
Itselläni on volvo s 40 turbo ja siihenkin bsr
tarjoaa steg 1 pakettia jossa on lastu & filtteri
ja tehonlisäystä 45 heppaa. Tuntuu melko paljolta
pelkällä lastulla. Hinta ei ole paha 4400 mk.
Eikö autoa tarvitse käyttää säädettävänä millään
tavoin boxin vaihdon jälkeen?
Hiukan vielä arveluttaa tilata postiennakolla
tuollaisia kuitenkin useamman tuhannen markan
osia ulkomailta...
Kiitokset jo etukäteen.
Tunnut tietävän noista bsr:n virityspaketeista
niin kerroppas oletko käyttänyt autoasi dynossa
ja testannut tuliko luvatut hepat?
Itselläni on volvo s 40 turbo ja siihenkin bsr
tarjoaa steg 1 pakettia jossa on lastu & filtteri
ja tehonlisäystä 45 heppaa. Tuntuu melko paljolta
pelkällä lastulla. Hinta ei ole paha 4400 mk.
Eikö autoa tarvitse käyttää säädettävänä millään
tavoin boxin vaihdon jälkeen?
Hiukan vielä arveluttaa tilata postiennakolla
tuollaisia kuitenkin useamman tuhannen markan
osia ulkomailta...
Kiitokset jo etukäteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole vielä testannut autoani dynossa, että
tuliko nuo luvatut hepat. Kun autoni oli
huollossa Länsiautossa, niin kyseisen puljun
Nordic Uhrin -virityssettien myyjä olisi halunnut
testauttaa auton virityssetin asentamisen
jälkeen, koska hän oli erittäin kiinnostunut
virityssetistä ja BSR:n sille lupaamista
lukemista, varsinkin kun BSR:n virityssetit
maksavat yleensä yli puolet vähemmän kuin Nordic
Uhrin virityssetit.
Kysyin, tehtäisiinkö kyseinen homma ilmaiseksi,
niin myyjä vastasi joo, mutta työnjohtaja oli eri
mieltä. Eli minun olisi pitänyt maksaa
testauksesta. Koska auto ei ollut vielä täysin
tottunut uuteen ohjausboksiin, eikä minun tehnyt
mieli maksaa extraa, annettiin asian olla.
Itse en pidä saavutettavia tehoja niin tärkeänä,
mutta mielipiteeni on, että auton pitäisi kyllä
ehdottomasti saavuttaa ne
ohituskiihtyvyyslukemat, jota viritysfirma on
ilmoittanut. Tehojahan voidaan mitata eri
tavoilla ja eri laitteilla, ja niiden välillä voi
olla isojakin eroja. Esim. Rolf Uhr Nordic
Uhrista kertoi minulle, että he olivat
testauttaneet viritettyjen Saabiensa tehoja noin
puolessa tusinassa eri paikassa, ja samasta
autosta suurimman ja pienimmän tehomäärän
mitanneiden pajojen "välimatka" toisiinsa oli
niinkin suuri kuin 40 hevosvoimaa.
Tehonmittauksessa moottorin saamalla ilmalla on
suuri vaikutus. Auton edessä pitäisi olla
tarpeeksi suuri ja tarpeeksi tehokas flekti,
jotta moottori saisi kylliksi ilmaa mittauksen
aikana.
Mitä ohituskiihtyvyyksiin tulee, niin kyllä tuo
virityssetti suurin piirtein lunastaa BSR:n
antamat "lupaukset". Eroja voi tietysti olla
ajanotossa, tienpinnassa ja renkaiden
materiaaleissa, mutta kyllä nuo
ohituskiihtyvyydet ovat vähintään muutaman
sekunnin kymmenesosan tarkkoja. Itse olen
mitannut ainoastaan "käsipelillä" autoni
kiihtyvyyden 3:lla 80-120 km/h , ja kyllä se
kiihtyi suurin piirtein 4:ssä sekunnissa, niin
kuin BSR lupaa.
Ei tuo 45 heppaa tunnu lainkaan isolta
tehonlisäykseltä "pelkällä lastulla ja
ilmafiltterillä". Turboautoissa virityksen "ydin"
on juuri tuon lastun ja ilmafiltterin vaihto.
Ahtopaineen, sytytyksen ja polttoaineen
ruiskutuksen säätö auttaa saamaan autosta "irti"
nuo +45 hevosvoimaa. Muu virityssetteihin
liittyvä materiaali on sitten kuin "kuorrutusta
kakulle", tosin hyödyllistä kuitenkin. Esim.
tehopakoputkella (esim. Ferrita, Simons jne.) saa
tehoa lisää noin 2-5 hv ja vääntöä noin 5-10 Nm.
Kuten itsekin sanoit, 4400 markkaa ei ole paha
hinta 45 lisähepasta ja yleensä autoa ei tarvitse
käydä säädättämässä boksin vaihdon jälkeen, jos
mahdolliset varashälyttimet ja käynnistyksenestot
toimivat oikein (siis Saabissa). Volvon
hälytyksistä ja käynnistyksenestoista en tiedä
niin tarkkaan, koska Volvo käyttää Boschin
moottorinohjausyksikköä ja Saab käyttää omaa
Trioniciaan. Mutta periaatteessa auto tottuu
uuteen boksiin viimeistään silloin, kun sillä on
ajanut 300 km virityssetin asentamisen jälkeen.
Itselläni auto tottui uuteen boksiin ajettuani
sillä 30-50 km. Eli tuo tottumishomma on vähän
autokohtaista.
Ei tuo osien tilaaminen postiennakolla ole
mitenkään arveluttavaa. Pikemminkin pitäisin
arveluttavana sellaisen firman toimia,
jotka "väen vänkään" haluaisivat maksun etukäteen
luottokortilla. Jos viritysetti on jollakin tapaa
rikkoutunut postissa, niin sen voi lähettää
takaisin BSR:lle, jolloin he lähettävät tilalle
uuden ehjän setin. BSR on vakuuttanut
postiennakkolähetyksensä vaurioitumisen tai
häviämisen varalta. Siksi postiennakko maksu
on "niinkin korkea" kuin 250 SEK.
Omasta mielestäni BSR:n viritysetin osto
kannattaa ehdottomasti. Alle 5000 markkaa on aika
vähän rahaa, jos saa autoonsa lisää about 40
heppaa.
Ruotsalaisessa Bilsportissa oli tämän vuoden
kevättalven numerossa (ei muista tarkkaan, missä
numerossa) testissä BSR:n virittämä S40 2.0T,
josta testattiin sen suoritusarvot. Auto oli
viritetty 237 heppaan.
Vaikka täällä Suomessa autoon ei tällä hetkellä
voi saada moottoritakuuta BSR:n virityksen jälkee
katsoisin, että heidän virityksensä ovat erittäin
turvallisia, eivätkä kuormita konetta
rikkoutumispisteeseen saakka. Täytyy myös
huomioida, että BSR myöntää lastun softalle 2
vuoden takuun, jos jostain syystä sattuisi, että
moottorinohjausyksikön kortti ei enää
toimisikaan. Oma autoni on toiminut aivan
loistavasti tuon virityssetin hankkimisen jälkeen
ja olen "vähintään 100%:sti" tyytyväinen siihen.
sen verran että auto kannattaa viedä dynoon ennen
ja jälkeen virityksen jos haluaa todella tietää
paljonko tuli lisävoimia.
Aika usein vakiomoottorista löytyy enemmän
polleja kuin tehdas ilmoittaa. Tätä
lastunvalmistajat luonnollisesti käyttävät
hyväksi markkinoinnissaan.
Esimerkiksi Saab 900T -94 ->
BSR oli testannut vakio 185hp turbon, tulos
199hp! Tämä tieto oli pitkään heidän sivuillaan
siinä virityskäyrien alapuolella samassa
taulukossa. Vaan eipä enää ... laskeekohan tuo
tieto chippien menekkiä ja ottivat pois (?) kun
tehon lisäys ei olekkaan esim tason
1 -virityssarjalla 185hp -> 227hp, vaan
todellisuudessa 199hp -> 227hp ;)
Tosiasiassa kyllähän tuo "185hp" satku vakionakin
tuntuu aika pirteältä jotenka voi hyvin ollakin
tuo lähemmäks kaksataa pollea. Mielenkiintoista
olisi tietää miten asianlaita todellisuudessa on.
Joo, niinpä näyttävät käyttävän nuo virityspajat
hyväksi sitä, että tehot ovat mitattaessa
suurempia kuin valmistajan ilmoittama tehomäärä.
Ainakin Saabin virityksiä mainostettaessa eri
virityspajat käyttävät kolmea erilaista
ilmoitustapaa tehon ilmoittamiseen.
Ensimmäinen tapa on kertoa vain ja ainoastaan,
että esim. 185 hv:n teho nousee 220 hv:aan, eikä
puhuta lainkaan siitä, mitä lukemia on saatu
alkuperäisiä tehoja mitattaessa, eli on mitattu
auton tehot ainoastaan virityksen jälkeen. Suurin
osa virityspajoista ilmoittaa tehot juuri em.
tavalla. Tällä tavalla saa virityspaketin avulla
kasvatettavan teholukeman näyttämään
mahdollisimman isolta.
Toinen tapa on ilmoittaa mitatut hevosvoimat
ennen viritystä ja virityksen jälkeen. Esim. BSR
käyttää tätä tapaa. Heidän mittauksissaan
NG900:sta on saatu tehoa irti 199 hv (valmistajan
ilmoitus 185 hv), ja viritettynä "steg 1" -
virityssarjalla autosta saadaan tehoa irti 227 hv.
Kolmas tapa on ilmoittaa, paljonko autoon tulee
lisää hevosvoimia virityksen jälkeen. Esim.
Speedparts (joka myy mm. BSR:n Saab -tuotteita)
käyttää tätä. Eli samanlainen "steg 1" -
viritysetti Speedpartsin mukaan tuottaa 42
hevosvoimaa. Speedparts perustelee tätä tapaansa
sillä, että jos joku ajaa virityspajan pihaan ja
haluaa autoonsa (olkoon nyt vieläkin esimerkkinä
tuo NG900) "steg 1" -virityssetin, niin jos
asiakkaan auton tehot ovatkin laskeneet
alkuperäisestä 185 hv:sta esim. 165 hv:aan, niin
tietysti asiakas tuntee itsensä petetyksi, kun
auton koneesta ei saakaan setin avulla irti 227
hv:tä. Siksi on kuulemma parempi ilmoittaa nuo
setin tuomat lisätehot kuin ilmoittaa, paljonko
koneesta saa heppoja virityksen jälkeen.
Enpä tiedä, mikä noista tavoista ilmoittaa
hevosvoimat on kaikkein paras. Kysyessäni Rolf
Uhrilta (Nordic Uhr:n omistaja), mitä hän on
mieltä esim. BSR:n 199 hv:n ilmoittamisesta 185
hv:n sijasta hän sanoi, että 185 on 185, eikä se
siitä mihinkään muutu. Samalla hän ilmoitti, että
heidän 9-3 Aeronsa "steg 3" -virityssetin oikea
tehomäärä on 280 hv eikä 260 hv, kuten he
ilmoittavat. Tehonmittaukset (ja mittaustavat)
kuulemma vaihtelevat niin paljon, että on parasta
ilmoittaa tuo 260 hv, ettei tule pettyneitä
asiakkaita.
No siinä oli juttua tehomittauksesta. Uskokoon
kukin, mihin haluaa, mutta itse katson mieluummin
ohituskiihtyvyysaikoja kuin teholukemia.
Ohituskiihtyvyysaikojen pitäisi kuulemma laskea
siinä prosenttisuhteessa, missä tehot nousevat.
Mittaamalla ohituskiihtyvyysajan ennen viritystä
ja virityksen jälkeen voi siis jotenkin päätellä
tehonlisäyksen määrän.
...tuon 199:n hevosen tapauksessa ollut kyseessä
hetkellinen huippuarvo kun kyseinen peli antaa
polttoaineen oktaaniarvon ja moottorin
kuormitustilan sekä käyntilämmön salliessa vähän
aikaa yliahtopainetta ja sen mukana lisätehoa
kuin myös -vääntöä esimerkiksi ohitustilanteisiin.
Tuli vain mieleen. Olet oikeassa. On se ripeä.
Saattaapi hyvinkin olla juuri näin, onhan se aika
suuri ero verrattuna tehtaan antamaan lukemaan.
saitilla oli juttua 540iA Bemarin
mittaustuloksista.
Tehdas ilmoittaa 286 hevosta ja dynamortin tulos
oli 307hv:aa, eli 21 enemmän kuin tehdas on
luvannut.
Hauskaksi asian tekee se että lastun(auto ei oltu
chipattu) valmistaja on luvannut 22 heppaa. Ja
tuo luku luonnollisesti 286:n päälle. Joilloin
päästään 308 hevosvoimaan.
Eli lastuun investoimalla olisi saanut YHDEN(1)
hevosvoiman lisää. Kun auton olisi mitannut
jälkikäteen, ja vaikka teho ei olisi noussut
lainkaan, voisi olla tyytyväinen siihen että
melkein tavoitteeseen päästiin...=)
Tämän takia auto kannattaa mitata myös ennen
viritystä.