Laulussa sanotaan näin. Eikö olekin niin, joskus joku musiikki tuo mieleen jotakin tosi upeaa. Jotakin jonka luulit unohtuneen. Mitä mieltä olet oisko se rakkaus? Mitä rakkaudelle kuuluu nyt? Itse voin kertoa teille salaisuuden: rakkaus on ihanaa.Se oli silloin ja se on nyt. Joskus tuntuu kaikki pois on, vaan ei takaisin sen saa. Pitää malttaa odottaa.Se on kaksin verroin upeampaa. Ihanaa.
Sinua Sinua rakastan.
tulenlieskat
211824
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
kuuntelin tuossa juuri radiota ja siellä laulettiin et "rahaa rahaa kuinka leipoisin rahaa" Tuli vain mieleeni kuinka monta kertaa tuo raha ratkaisee tuon rakkauden ja kuinka se rakkaus karkaa ikkunasta kun köyhyys tulee ovesta :))
meille rakkaudesta.
osaammeko vielä sen.
Syliin sun
kun painaudun
oonko yhä sun
mihin antaudun..
Tahdonko jotain muuta
katsoin vain kuuta.
Et rakasta sä lain
unelma oot vain
Tyhjyys paistaa
sen voin laistaa.
kanssa tahtoisin
jokapaikkaan ehtiä
ja haaveissani herätellä
henkiin lesken lehtiä
Ja tahtoisimpa kirjoitella
jotain aivan villiä,
niin että kevätrunoni
ois aitoa :Aprillia
Niinpä,mutta kuinka paljon pahaa raha saa aikaan.
Koira ei kysele kuinka paljon on rahaa.
Kunhan on ruokaa ja pääsee ulos.
lyhyt ja ytimekäs runo.
Muistan kun olimme mieheni kanssa nuoria ja rutiköyhiä, emme omistaneet mitään muuta kuin toisemme ja olimme tyytyväisiä ja onnellisia.
Sitä mukaa kuin omaisuutta hamuttiin ja tehtiin lujasti töitä, sen vähemmän jäi aikaa toisillemme.
sitten kävikään, ilmeisesti monelle kävi että kun sitä omaisuutta oli haalittu kasaan ja oisi ollut aikaa toisilleen niin eipä sitten osattukkaan olla yhdessä ja puhua toisilleen vaan koitti eron hetki :))
Niinhän se on, että jossakin elämän matkalla ei enää nähdä toisiaan, ei jakseta olla luottamuksellisia niinkuin silloin nuorena.
Talot, autot, esineet saavat korvata tyhjyyden ja kaipuun, mutta eivät kuitenkaan sitä tee, vaan usein tulee ero.
Useimmat erot taitavat tulla joskus 40-45 ikävuosien välillä kun ollaan työelämässä huipulla. Ei ehditä rakkaudesta paljon luritella. ;-))
vastakkain ja sitten eri suuntaan ja kuka kerää potin tietenkin juristit ainoat jotka siinä taistossa voittaa. Sitten laittaakin miettimään mitä se rehkiminen loppujen lopuksi kannatti, oisko sittenkin pitänyt olla aikaa toisilleen :))
Kannattaa olla nyt viisaampi ja varovaisempi kun taas rakkauden tautiin on sairastunut... Onneksi aikaa löytyy kun on eläkeläinen ;-))
http://www.blueyze.us/keeperofthestars.html
vastata vielä myönteisesti. aika näyttää
Kaunista, todella kaunista ... haluun takaisin nuoruuteen (huokaa syvään). Nooh, ei vaiskaan...
Ollaan viime aikoina katseltu muuttolintujen paluuta ja kumppani kysyi: Rakkaani, haluatko uudet paremmat kiikarit? Sekin kuullosti ihan kauniilta.
...nuoruuteen ja ensirakkauteen minäkin haikailin. Muistelin, miten hän tummassa illassa opasti, mistä löytyy Polarstern. Olin taivaassa ne muutamat päivät, emmekä koskaan enää tavanneet. Kirjeenvaihdon myötä haihtui 'rakkaus', mutta kaipuu jäi. .(
Ei rakastuminen ole vain nuorten oikeus, kaiken ikäisenä voi rakastua kun se oikea osuu kohdalle.
Ja tunteista kertovat kirjeet, kuin voidetta sydämelle joka kaipaa. Kirjeitsekin voi tunteita jakaa, pitää vain löytää oikeat sanat ja rakkaus tihkuu sanoista, vuotaa kaipuun kyynelinä kirjaimista ja kokoaa kaipuun lauseina.
Haluan rakastaa vielä tässäkin iässä, unohtaa nuoruuden ja elää tässä päivässä, näillä tunteilla ja tietäen.. jokainen päivä on lahja ja jokainen hellä sana palkinto siitä että osaan itsekin rakastaa ja osoittaa sen.
Laskemme vaikka tähtiä linnunradassa kunhan me molemmat siitä nautimme ja tunnemme kuinka läheisyys lämmittää pakkasyössäkin.
Lauletaan yhdessä tätä herkkää melodiaa ja annetaan muistoille tilaa. Laulu soi joka tapauksessa mielessäni tämän illan!
- - -
I tip my hat
to the keeper of the stars.
He sure knew what he was doin`
When he joined these two hearts....
luulo.
Vaimo vittuilee aina, että hän haluaa ortodoksiseen hautausmaahan kun kuolee. Minä taas olen luterilainen. Se luulee, että saa mnut ottamaan pulttia siitä. Minä taas tuumin, että samahan se missä luut lepäävät.
Kuuntelin päivällä itseni pyörryksiin rakkauslauluja autossa.
Yhdenlainen rakkauden osoitus tuli minulle ilalla tansseissa.
Rokkasimme piirissä yhtääkkiä minun pakaraan kävi sellainen nyrkin isku että käännyin katsomaan.Se oli jonkinlainen alkeellinen pohjoisen ihmisen yhteyden otto niin tulkitsin.
Oli pakko kuulemma ei voinut muuta.
Näytin kyllä nyrkkiä.Pyysi hän myöhemmin anteeksi.Kaiken voi tulkita kevään sarastukseksi.
Ovatko kaikki pohjosen miehet kovakouraisia, no ei kai sentään... Poromiehistä on jotakin pikkujuoruja kuullut....liekö totta.
Voi Pääsky64 sinun oma rakas on varmaan hellä ja pitää sinua kuin kukkaa kämmenellä, ekös juu-
ja tunne on ihana, se on tuli sisälläni, se on polte poskillani, se on rytmihäirö sydämessäni ja se on uusi järjestys elämäni merkityksessä.
Tämä on ihana tunne josta en halua luopua, en hukata hetkeäkään nauttien rakkaani läheisyydestä, paistatella lämpimien sanojen loisteessa ja tuntea kuinka hyvin sanamme soljuvat ja hyväilevät toisiaan, vaikka olemme kaukana toisistamme, silti rakkaus lämmittää.
Rakastakaa.
on aina kiva keskusteella naisten kuin miestenkin kans rakastunu olen sielläkin.. tullu tuttuja. heippa