Olen lähtenyt etsimään kysymyksiä ja vastauksia, koska elämäni on ajautunut siihen pisteeseen että en saa rauhaa ajatuksilleni.
Olen 34v. kristillisen kasvatuksen saanut, tavallinen suomalainen nainen. Yksi avioliitto takana, mutta lapsia minulle ei ole suotu. Nyt olen ollut reilut puoli vuotta naimisissa egyptiläisen muslimimiehen kanssa ja kaikki on sujunut melko hyvin.
Nyt olemme siinä tilanteessa, että haluaisimme molemmat lapsia ja keskustelu siirtyy sen vuoksi jatkuvasti mieheni tarpeeseen saada lapselleen muslimiuskoon kääntynyt äiti. Ongelmani on vain se, ettei minulle ole syntynyt minkäänlaista tarvetta etsiä, eikä vaihtaa ajatusmaailmaani uskonnon suhteen.
Mieheni itse on hyvin pettynyt omaan elämäänsä muslimina, koska ei ole pystynyt elämään kuten muut perheensä jäsenet kuuliaisena. Kaiken takana on ollut muutto töiden perässä turistikaupunkiin ja kuulemma elämä hänen ympärillään turmeli hänet. Ymmärrän hyvin hänen suuren syyllisyyden tunteen ja toiveen oman lapsen paremmasta elämästä. Siksi hän monesti on pyytänyt minua ottamaan yhteyttä suomalaisiin muslimeihin ja pyytämään opastusta joka saisi ajatukseni kiinnostumaan islamista.
Useasti keskustelujen aikana olen saanut tunteen, että en ole tarpeeksi hyvä äiti kristittynä. Kasvatan lapseni kieroon koska hänelle tulee ristiriitaisia ajatuksia siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Itselleni kaikkein tärkeintä olisi kasvattaa lapsesta hyvä ihminen joka tulevaisuudessa löytäisi mielenrauhansa. Uskon Jumalan johdatukseen niin vahvasti, että tiedän olevani voimaton tulevaisuuden suhteen.
Toivottavasti joku osaisi helpottaa minun ja mieheni välillä niin toivottomalta tuntuvaa ristiriitaa.
http://www.islamtieto.com/viewtopic.php?t=118
Olen 34v. kristillisen kasvatuksen saanut, tavallinen suomalainen nainen. Yksi avioliitto takana, mutta lapsia minulle ei ole suotu. Nyt olen ollut reilut puoli vuotta naimisissa egyptiläisen muslimimiehen kanssa ja kaikki on sujunut melko hyvin.
Nyt olemme siinä tilanteessa, että haluaisimme molemmat lapsia ja keskustelu siirtyy sen vuoksi jatkuvasti mieheni tarpeeseen saada lapselleen muslimiuskoon kääntynyt äiti. Ongelmani on vain se, ettei minulle ole syntynyt minkäänlaista tarvetta etsiä, eikä vaihtaa ajatusmaailmaani uskonnon suhteen.
Mieheni itse on hyvin pettynyt omaan elämäänsä muslimina, koska ei ole pystynyt elämään kuten muut perheensä jäsenet kuuliaisena. Kaiken takana on ollut muutto töiden perässä turistikaupunkiin ja kuulemma elämä hänen ympärillään turmeli hänet. Ymmärrän hyvin hänen suuren syyllisyyden tunteen ja toiveen oman lapsen paremmasta elämästä. Siksi hän monesti on pyytänyt minua ottamaan yhteyttä suomalaisiin muslimeihin ja pyytämään opastusta joka saisi ajatukseni kiinnostumaan islamista.
Useasti keskustelujen aikana olen saanut tunteen, että en ole tarpeeksi hyvä äiti kristittynä. Kasvatan lapseni kieroon koska hänelle tulee ristiriitaisia ajatuksia siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Itselleni kaikkein tärkeintä olisi kasvattaa lapsesta hyvä ihminen joka tulevaisuudessa löytäisi mielenrauhansa. Uskon Jumalan johdatukseen niin vahvasti, että tiedän olevani voimaton tulevaisuuden suhteen.
Toivottavasti joku osaisi helpottaa minun ja mieheni välillä niin toivottomalta tuntuvaa ristiriitaa.
http://www.islamtieto.com/viewtopic.php?t=118
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tutustu Islamiin.
Tässä on hyvä sivu: http://www.islamtampere.com/vuoropuhelu ja http://www.islamopas.com
Etsi totuutta! siinä on hyvä neuvo!
Islamtampereen Mustafa Kara ja islamoppaan ummuyusuf, on vaikea kuvitella kahta kahjompaa ja takapajuisempaa kiihkoilijaa.
on mahdotonta, etenkin uskonnossa.
Käsittääkseni totuutta ei ole olemassakaan missään uskonnosa.
On vain todellisuus, jossa eri uskonnoissa olevat ihmiset vaeltavat ja kertovat etsivänsä "totuutta".
En lakkaa ihmettelemästä tuota että ihmiset hurahtavat islamiin..Olisi n.4500 muutakin "uskontoa"ollut valittavana!
Yhteistä kaikille että ne ovat vain..ihmisten keksintöä kaikki.Muhammedillakin olisi ollut yli 300 muutakin epäjumalaa valittavanaan."Jumalanne nimi olisi (jos muhammed olisi valinnut toisin!) olla vaikka Belizar,Baal&tai joku muu!!?
jos ei kerran ole muslimi, eikä sellaiseksi aio kääntyä, niin tyhmää sekoilla muslimieheen!
rakastavat toisiaan kuitenkin ja ovat siksi naimisissa?
Uskonto on kyllä semmoinen asia, että kai sitä pitäisi olla sekoittamatta tavalliseen arkielämään. Sitä paitsi minusta on väärä lähtökohta syyllistää itseään huonoksi oman arvomaailmansa/uskonsa vuksi äitinä tai muutenkaan... Usko ei saa olla painostavaa.
ihan ilmainen vinkki. Hyvää jatkoa Sinulle.
pidä vaihtaa uskontoaan toisen ihmisen vaatimuksesta. Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia. Mikäli miehesi välittää sinusta oikeasti, hän kunnioittaa sinun vakaumustasi sekä oman tiesi etsintää. Ei ole mitään estettä sille, että lasten vanhemmilla on eri uskonto.
et tietenkään vaihda miehen takia uskontoasi, etkö noin vanhana jo tiedä sitä?
Sinulla on oma uskontosi jota siunu tulisi kunnioittaa.
Ettekö suomalaiset yhtään arvosta omaa uskontoane kun olette siitä niin epävarmoja? Se on surullista. En usko että mies edes arvostaisi sitä, että nainen vaihtaa hänen vuoksi uskontoa. Pitäisi olla ylpeä omasta uskonnostaan ja itsevarma, sen pitäisi kelvata toisillekin.
Minnin kirjoituksista paistaa selkeästi tietty naiviuus/tietämättömyys läpi.Olen asunut muslimimaassa yli 10v.suomukset ovat kyllä tippuneet!
Tunnen myös monia lestoja Suomesta jotka eivät halua"tuottaa pettymystä"80v.vanhemmilleen naimalla esim.naista muiden kuin "omien"joukosta..
Kivitysten seuraaminen on kerrassaan epämiellyttävää,piti omin silmin käydä yksi katsomassa ja kuvaamassa..MITN.ET VOI TEHDÄ!
vaan minun mielipiteestäni. Miten mielipide voi olla naiivi, se on määritelmällisesti mahdotonta. Mielipiteeni mukaan uskonto on henkilökohtainen asia. Mikäli olet eri mieltä, niin se on sinun asiasi.
Kuinka voit yhtä aikaa sanoa, että kivitysten seuraaminen on "kerrassaan epämiellyttävää" ja toisaalta, että "piti omin silmin käydä yksi katsomassa ja kuvaamassa"??
Mitä ihmettä se viimeinen lause tarkoitti??
En ymmärrä sinun ajatusmaailmaasi alkuunkaan.
Ratkaisu ongelmaanne on olemassa, Luojan kiitos!
Miehesi kokee syyllisyyttä eikä hänellä ole mielenrauhaa, koska hän on omien sanojensa mukaan "turmeltunut" asuessaan turistikaupungissa. Minulle jäi sellainen kuva, että tämä on se lähtökohtainen ongelma.
Kaikki ihmiset ovat syntisiä, eivätkä siksi ansaitse omin teoin mitään! Ainoa minkä ansaitsisimme on Jumalan tuomio.
Koska kuitenkin Jumala on armollinen, niin hän on antanut oman Poikansa meidän edestämme. Jeesus vapauttaa syyllisyydestä ja kahleista, sillä Hän on meidän puolestamme sovittanut synnin ja voittanut kuoleman. Tie Jumalan luo on siksi auki!
Siksi ratkaisu onkin yksinkertainen. Tutkikaa Raamattua ja rukoilkaa. Pyytäkää, että jos Raamatun Jumala on todellinen ja Jeesus haluaa kutsua teitäkin, niin hän avaisi Raamatun sanan teille ja pelastaisi teidät. Ei vain teitä, vaan koko perhekuntanne!
Uskon, että se tuo paitsi pelastuksen ja vapauden miehellesi, niin myös ratkaisun teidän ongelmaanne. Kyllä Herra sitten omistaan huolen pitää.
Oikein mukavaa kevään jatkoa Sinulle ja miehellesi. Herra olkoon teidän kanssanne.