Soini asetti Keski-Pohjanmaan piirikokouksessa Ullavalla seuraavaan kysymyksen. Voiko asevelvollisuus armeijaa ja NATOA yhdistää.
Kysymyksen voi tietysti ajatella suppeasti suoraan yhdistämisestä, mutta tuo oli tuskin tarkoitus , edes ajatuksena.
Mielestäni NATO tai siihen mahdollinen liittyminen tuskin syö suomalaisten maanpuolustus tahtoa, tai tuskin edes aiheuttaa suomalaisen puolustusvoimien lakkauttamista.
Miksi se sen tekisi?
Se että onko mahdollista yhdistää asevelvollisuusarmeijaa ja NATOA yhteisissä hankkeissa, ei ole mielestäni mitenkään esteellistä. NATON merkitys ja toimenkuva on kuitenkin muuttunut viimeisten 10.n vuoden aikana. Siitähän on tullut enenmmän kriisinhallinta ja terrorismin torjunta joukko kuin normaalin sodankäyntiin tarvittava joukko.
Tähän taas vaikuttaa suoraan se , että entisten varsovanliiton maat ovat kaikki liittyneet NATOON, ja Venäjänkin sotilaallinen uhka on lähes tyystin kadonnut, ja Venäjäkin tekee NATOn kanssa yhteistyötä jo mm. terrorismin torjunnassa. esim. merenkulun yhteydessä vahtiessaan aseiden salakuljetusta jne.
Miksi siis Suomalaisia sotilaita ei voisi yhdistää eri toimintoihin , varsinkin jos nuo toiminnot koskevat meidän omaa turvallisuutta käsittäviä asioita ja toimintoja.
Meillähän ei ole näköpiirissä sotilaallista uhkaa olemassa , ei idästä, eikä lännestä. Siksi ainut uhka on kansainvälinen terrorismi tai mahdolliset ekolokiset uhat, jotka kylläkin ovat häviävän pieniä.
Meidän pitäisi persuinakin keskustella ko. asiasta ilman ylilyöntejä, sillä kutsumalla muita keskustelijoita alentavasti eliittiin kuuluviksi ja kyseenalaistamalla heidän ajattelukyvyn ja oikeutuksen, sorrumme itsemme häpäisyyn, jota pitäisi kyllä välttää. Vai koemmeko puheenjohtajaa myöden, sen olevan elitismiä, että 3,5 milj. ihmistä on antanut noille muille keskustelijoille valtakirjan asioiden hoitoon? Millä edellytyksillä me halvennamme tuon valtakirjan antajien harkintakyvyn ja älyn, varsinkin kun kuitenkin itse tarvitsemme heidän hyväksyntäänsä omaan oikeuteemme keskustella asioista.
NATO keskustelu on oltava vapaata , kuten Timokin sanoo. Siihen on suhtauduttava avoimin silmin, myös perussuomalaisten taholta. Koska demokratiassa eletään, niin saadaksemme painoarvoa, niin meidän täytyy kasvattaa kannatusta. Se taas ei onnistu kliseillä, eikä naivistisilla "eliitti" puheilla, eikä tunteisiin perustuvilla tai niihin vetoavilla puheilla.
Sanomassa pitää olla voimaa , jos meinataan että sitä tuetaan. Ilman tukea jäädessämme, emme voi moittia toisia tyhmiksi tai ymmärtämättömiksi. Peruustettomat "sinkkiarkku" artikuloinnit ei tuota kannatusta tai tukea tuo.
Yhteistyö ja jonkin asteinen kumppanuus ei mielestäni syö Suomalaista puolueettomuutta, eikä
pakota liittoutumiseen. Puolustusmäärärahojen kasvuakin on syytä tarkastella mahdollisimman pitkälle ilman ekstaatiota.
Kysymyksen voi tietysti ajatella suppeasti suoraan yhdistämisestä, mutta tuo oli tuskin tarkoitus , edes ajatuksena.
Mielestäni NATO tai siihen mahdollinen liittyminen tuskin syö suomalaisten maanpuolustus tahtoa, tai tuskin edes aiheuttaa suomalaisen puolustusvoimien lakkauttamista.
Miksi se sen tekisi?
Se että onko mahdollista yhdistää asevelvollisuusarmeijaa ja NATOA yhteisissä hankkeissa, ei ole mielestäni mitenkään esteellistä. NATON merkitys ja toimenkuva on kuitenkin muuttunut viimeisten 10.n vuoden aikana. Siitähän on tullut enenmmän kriisinhallinta ja terrorismin torjunta joukko kuin normaalin sodankäyntiin tarvittava joukko.
Tähän taas vaikuttaa suoraan se , että entisten varsovanliiton maat ovat kaikki liittyneet NATOON, ja Venäjänkin sotilaallinen uhka on lähes tyystin kadonnut, ja Venäjäkin tekee NATOn kanssa yhteistyötä jo mm. terrorismin torjunnassa. esim. merenkulun yhteydessä vahtiessaan aseiden salakuljetusta jne.
Miksi siis Suomalaisia sotilaita ei voisi yhdistää eri toimintoihin , varsinkin jos nuo toiminnot koskevat meidän omaa turvallisuutta käsittäviä asioita ja toimintoja.
Meillähän ei ole näköpiirissä sotilaallista uhkaa olemassa , ei idästä, eikä lännestä. Siksi ainut uhka on kansainvälinen terrorismi tai mahdolliset ekolokiset uhat, jotka kylläkin ovat häviävän pieniä.
Meidän pitäisi persuinakin keskustella ko. asiasta ilman ylilyöntejä, sillä kutsumalla muita keskustelijoita alentavasti eliittiin kuuluviksi ja kyseenalaistamalla heidän ajattelukyvyn ja oikeutuksen, sorrumme itsemme häpäisyyn, jota pitäisi kyllä välttää. Vai koemmeko puheenjohtajaa myöden, sen olevan elitismiä, että 3,5 milj. ihmistä on antanut noille muille keskustelijoille valtakirjan asioiden hoitoon? Millä edellytyksillä me halvennamme tuon valtakirjan antajien harkintakyvyn ja älyn, varsinkin kun kuitenkin itse tarvitsemme heidän hyväksyntäänsä omaan oikeuteemme keskustella asioista.
NATO keskustelu on oltava vapaata , kuten Timokin sanoo. Siihen on suhtauduttava avoimin silmin, myös perussuomalaisten taholta. Koska demokratiassa eletään, niin saadaksemme painoarvoa, niin meidän täytyy kasvattaa kannatusta. Se taas ei onnistu kliseillä, eikä naivistisilla "eliitti" puheilla, eikä tunteisiin perustuvilla tai niihin vetoavilla puheilla.
Sanomassa pitää olla voimaa , jos meinataan että sitä tuetaan. Ilman tukea jäädessämme, emme voi moittia toisia tyhmiksi tai ymmärtämättömiksi. Peruustettomat "sinkkiarkku" artikuloinnit ei tuota kannatusta tai tukea tuo.
Yhteistyö ja jonkin asteinen kumppanuus ei mielestäni syö Suomalaista puolueettomuutta, eikä
pakota liittoutumiseen. Puolustusmäärärahojen kasvuakin on syytä tarkastella mahdollisimman pitkälle ilman ekstaatiota.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tällä hetkellä tuota NATO:n "kriisinhallintaa" toteutetaan mm. Afganistanissa ja Irkissa. Seuraavaksi ilmeisesti Iranissa. Muutama vuosi sitten Somaliassakin, sieltä tosin vetäydyttiin vähin äänin ja häntä koipien välissä.
Jonkin asteista kriisinhallintaa ilmeisesti toteutettiin Vietnamissakin.
Halutaanko tosiaankin ehdoin tahdoin mukaan noihin tai vastaaviin "kisoihin"?
Sinkkiarkkutehtaassa on luvattu töitä, jos Suomi liittyy NATOon, joten pistäkääs vauhtia liittymiseen. Ikämme puolesta olemme luusereina enää nostojoukoissa niin, että sen verran tyhjiä sinkkiarkkuja jaksetaan nostella.
tuo KÄDEn esiintuoma perusteeton sinkkiarkku artikulointi. Puhutaan tunteella ilman, että asiaa tunnetaan. Nimimerkki valinta on aibnakin osuva.
Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006, HE 5/2006) tuli voimaan 1.4.2006. Lailla korvataan rauhanturvaamislaki (514/1984). Uusi laki mahdollistaa Suomen osallistumisen kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Lakiin lisättiin sääntelyt, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Asevelvollisuuslakia muutetaan siten, että asevelvollisille voidaan varusmiespalvelus- ja kertausharjoituskoulutuksen yhteydessä antaa riittävät perusvalmiudet kouluttautua edelleen EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Samassa yhteydessä selkeytetään sääntelyä, joka koskee asevelvollisuuslain nojalla palvelevien osallistumista koulutukseen, harjoituksiin ja vierailuihin ulkomailla. Päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
Jos EU-perustuslaki tulee voimaan, niin noitten joukkojen osallistumisesta ei päätä presidentti. Hän voi vain ilman veto-oikeutta allekirjoittaa lähtökäskyn.
toitottavat, että nuorukaisemme viedään nato yhteistyön tiimoilta teuraaksi Irakin dyyneille suojelemaan Ameriikan imperiumia. Paskanmarjat. Vaikka olisi nato jäsenkin, niin ei kaikkeen tarvitse osallistua jos ei tahdo. Sellaista sääntöä ei ole.
Kyllähän koko NATO asia vaatii vielä monta keskustelua ennekuin se on kaikille riittävän selevä. Todennäköisesti tuosta yhteistyöstä on myös positiivisia asioita olemassa.