Miksi

sallitaan

Mitä mieltä maajussit itse:
- Onko oikein että sallitaan yhä paskan ja kusen levitys rantapelloille rehevöittämään järviä?
- Minulla pikku mökissä vaaditaan umpisäiliö yhden viikottaisen paskalla käynnin takia ja vieressä jussi levittää tuhansia litroja lantaa ja kusta pellolle. Se turhauttaa. Ja kaunis järvi on lähes kasvanut umpeen ei ehkä pelkästä lannan levityksestä mutta varmasti on suurin yksittäinen syy.
- Onko lannan levitys tänä päivanä aivan elinehto maajusseille? Eikö ole muuta, puhtaampaa , keinoa viljellä? Itse olen valmis maksamaan enemmän tuotteista jos auttaa asiaan.
PS. Maalla kasvaneena paskan haju parin viikon ajan ei minua häiritse, vaan ne lieveilmiöt luonnossa.

32

3108

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on levitetty

      pelloille ahkäpä 300 vuotta

      järvein rehevöityminen alkoi kun keksittiin fosfaatit pesuaianeisiin ja vesiklosetti

      • Ravinteita ?

        Kun kemialliset lannoitteet tulivat kaikkien halukkaiden saataville ei fosfori ollut enään kavien kasvua rajoittava tekijä happamilla pelloilla. Ja kun pellolta ei enään syksyllä viety pois sitä ravinnemäärää mitä sinne oli kylvetty alkoi huuhtoutuminen. Mahdollisesti myös karjanlannan käyttö tuli huolimattomammaksi kun niiden ravinteita oli mahdollista korvata ostolannoitteilla ?


      • jos sinulla

        on tosiaan noin vähäiset tiedot, sinulta pitäisi kieltää maanviljely.


      • sinne päin
        Ravinteita ? kirjoitti:

        Kun kemialliset lannoitteet tulivat kaikkien halukkaiden saataville ei fosfori ollut enään kavien kasvua rajoittava tekijä happamilla pelloilla. Ja kun pellolta ei enään syksyllä viety pois sitä ravinnemäärää mitä sinne oli kylvetty alkoi huuhtoutuminen. Mahdollisesti myös karjanlannan käyttö tuli huolimattomammaksi kun niiden ravinteita oli mahdollista korvata ostolannoitteilla ?

        Mutta miksi vesistöön rajoittuvilla peltolohkoilla sallitaan laiduntaminen kun samalla puhutaan muka suojavyöhykkeistä. Ja miksi sontaa saadaan levittää säilörehunurmille. Puhutaan puhtaista elintarvikkeista, soopaa.


      • sonta on ympäristömyrkkyä
        Ravinteita ? kirjoitti:

        Kun kemialliset lannoitteet tulivat kaikkien halukkaiden saataville ei fosfori ollut enään kavien kasvua rajoittava tekijä happamilla pelloilla. Ja kun pellolta ei enään syksyllä viety pois sitä ravinnemäärää mitä sinne oli kylvetty alkoi huuhtoutuminen. Mahdollisesti myös karjanlannan käyttö tuli huolimattomammaksi kun niiden ravinteita oli mahdollista korvata ostolannoitteilla ?

        Suomessa kertyy karjanlantaa vuodessa lähes kaksikymmentä miljoonaa tonnia, josta viides osa jää laitumille ja osa suoraan vesistöihin. Lannoitteeksi tarkoitetun karjanlannan ravinteista saadaan hyötykäyttöön vain puolet. Suurimman osan hävikistä katsotaan johtuvan varastoinnin puutteista mutta ”myös levityshävikistä ja vääristä levitysmääristä aiheutuu merkittäviä ravinnetappioita. . Ongelmat syntyvät juuri niistä ravinteista, joita ei saada kasvin käyttöön, sillä taloudellisen tappion lisäksi ne aiheuttavat helposti erilaisia ympäristöhaittoja joista monet, kuten esimerkiksi mahdollinen pohjaveden pilaantuminen.

        Ihmisille puutteellinen rehuhygienia, huolimaton lannankäsittely ja huono hygienia ja ruuanvalmistuksen bioprosessit ovat moninaisia taudinaiheuttajia.


      • Ehdottelija
        sonta on ympäristömyrkkyä kirjoitti:

        Suomessa kertyy karjanlantaa vuodessa lähes kaksikymmentä miljoonaa tonnia, josta viides osa jää laitumille ja osa suoraan vesistöihin. Lannoitteeksi tarkoitetun karjanlannan ravinteista saadaan hyötykäyttöön vain puolet. Suurimman osan hävikistä katsotaan johtuvan varastoinnin puutteista mutta ”myös levityshävikistä ja vääristä levitysmääristä aiheutuu merkittäviä ravinnetappioita. . Ongelmat syntyvät juuri niistä ravinteista, joita ei saada kasvin käyttöön, sillä taloudellisen tappion lisäksi ne aiheuttavat helposti erilaisia ympäristöhaittoja joista monet, kuten esimerkiksi mahdollinen pohjaveden pilaantuminen.

        Ihmisille puutteellinen rehuhygienia, huolimaton lannankäsittely ja huono hygienia ja ruuanvalmistuksen bioprosessit ovat moninaisia taudinaiheuttajia.

        Paskannat tästä lähin vain housuun.Ei tule päästöjä luontoon.Mitä nyt haisee vähän.


      • me puhumme
        Ehdottelija kirjoitti:

        Paskannat tästä lähin vain housuun.Ei tule päästöjä luontoon.Mitä nyt haisee vähän.

        nyt sinun paskantamisesta.


      • tarkoitit

        apulanta ,etupäässä fosfori. suurin rehevöittäjä on MAATALOUS,se on tutkittu juttu.


      • kun keksittiin lietelantalat

        Verovaroin kustannettua paskantuotantoa,voitaisi vähän paremmin valvoa?


      • kkjhgjh

        no rehevöitymiseen on tarvittu pitkä pitkä aika, vaikutukset siis vuosien takaa


      • arabia
        kun keksittiin lietelantalat kirjoitti:

        Verovaroin kustannettua paskantuotantoa,voitaisi vähän paremmin valvoa?

        Tarkoitatko mahdollisesti WC:tä, siinähän menevät vesi ja pökäleet sekaisin.


    • Kunttajussi

      Niin kauan on paskaa kun on elämää, se on faktaa. Itselläni ei ole järvimaisemaa peltomaisemaa komistamassa vaikka haluaisinkin,ja tietysti ymmärrän asiaa kirjoittajan kannalta. Ja paska on tänä päivänä "ongelmajätettä" jos sitä ei osata järkevästi käyttää. Huvittava ristiriita on siinäkin ,että pohjavesialueelle ei saa lietettä ja kusta levittää.Mutta kuivalannan levitys silti sallitaan, siinäkin toki omat ehtonsa. Ja silti se "kuivalanta" saattaa olla hyvinkin vetelää "lillinkiä". Mutta samaan aikaan järveen viettäville pelloille saa ajaa melkein mitä vain.
      Sitten tuo lietteen levitys tuorerehunurmen sänkeen on yksi asia.Levitetään lantaa,joka sisältää muunmuassa kolibakteeria joka jossain muodossa on utaretulehdusta aiheuttava bakteeri ja voi johtaa lehmän nopeaankin kuolemaan.
      Kun laiduntamispakko tulevana kesänä on tosiasia,niin taas on tilanteita joissa lehmät käyvät juomassa järvestä ja juotuaan häntä nousee pystyyn ja kusi tai paska lentää. Olen seurannut
      naapuria joka on luomumaidon tuottaja.Kaikesta on
      kauhea kriteeri,mutta sitä olen ihmetellyt,kun hänen lehmät saa silti kulkea laitumelle sellaisen puron poikki joka virtaa läpi vuoden. Mun mielestä se paska ei nyt ole niin kauhean erilaista,tuleeko se luomu lehmän perseestä vai "kemiralais"-evästä syövän lehmän perseestä. Jotenkin tuntuu naurettavalta touhulta nämä "pykälät" kun jossain asiassa on niin pirun tarkkaa ja taas toisaalla menee mun mielestä täysin "ööveriksi". Mutta ilmeisesti meillä on vielä paljon puhdasta vettä
      liattavaksi.

    • talonpoika minäkin

      Ollessani yläasteella biologianopettajani teki tutkimusta ravinnevalumista. Kävi meidänkin pelloilla mittailemassa. Selvisi se, että n.10m kaista pellonreunassa riittää ravinnevalumien ehkäisyyn. Tasamaalla tietenkin jo pienempikin, mutta rinnepelloilla on ongelma suurin. Ymp.tukiehdotkin vaativat suojakaistoja, mutta ne ovat riittävyyden rajamailla.

      Tärkeintä levityksessä on se, että jos levitetään kynnökselle, niin kynnös olisi poikkirinteeseen, ettei suoria valumia pääsisi tapahtumaan. (valitettava tapa on kyntää edelleenkin monilla rinteen suuntaisesti) Myös multauslaitteiden kanssa olisi ajettava niin, ettei m-laite tee ojia suoraan rantaan. Yleensäkin olisi sekä viljelijän etu, että luonnon kannalta parasta, että levitys tehtäisiin siten, että maa olisi mahdollisimman imevää. Tämä tietysti johtaa nurmilevityksessä kesällä yökasteen hyväksikäyttöön, mutta kyllä sitä aina pari yötä jaksaa valvoa.

    • ette.

      kukaan tiedä näköjään mistään mitään , ette te mitään maanviljeliöitä edes ole !!

      • vakooja

        Kävin lukemassa muutkin laittamasi äly-kommentit täällä. Ei se nimerkin vaihto auta asiaa, kun tyhmyys ja mitäänsanovat argumentit loistaa joka puolella. Oliko sulla oikeasti jotain asiaakin? Kaiva net lantakikkareet päästäsi, niin pääse herneet toimimaan.


    • renkinä

      Meillähän on tästäkin asiasta EU säännökset olemassa, joita noudatetaan pilkun tarkasti, jos meinaa esim. ympäristötukea saada, kannattaisi ensin tutustua näihin ohjeisiin ja uhota vasta sitten.
      Tätä "paskan jauhantaa" on kyllä näillä sivuilla käyty olis arvoisan nimimerkinkin aika jälleen vaihtaa nimimerkkiä ja samalla aihetta.

      • onko

        kukaan etes ajatellut asiaa mitä tekee lentokoneet sieltä ne saasteet tulee myös je lisääntyvässä määrin.


    • voitko paljastaa salisuuden

      Mielenkiintoista, erittäin mielenkiintoista tuo ulkopuolisten asiantuntemus.
      Kysynkin noin loistavalta älyköltä, että kuinka itse hoitaisit nuo esittämäsi ongelmat mallikkaasti?

    • oikein käsiteltynä

      Oikein käsiteltynä lanta on puhdas tapa viljellä ja hyvä tapa luonnonmkin kannalta, mutta lantaa tulee käsitellä oikein. Meillä on luomutila ja lannan kierrätys on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Meillä lanta kompostoidaan peitettynä ja pyritään huolehtimaan mahdollisimman pienestä ravinnehävikistä. Pellolle levitettynä se mullataan muutaman tunnin sisällä. Meillä ei tosin rantapeltoja ikävä kyllä ole.

      Lannan levitys peltoon oikein tehtynä on ympäritöteko, jota soisin kaikkien maanviljelijöiden harrastavan.

      • "valittaja"

        Muutama asiallinen kommentti antaa toivetta puhtaammasta tulevaisuudesta! Kiitos.

        Kysymys: Miksi valtiovalta / EU ei maksa viljeliöille tarpeeksi että panisivat vaikka 30-50 metrin suojavyöhykkeen rantaan? Onko tätä ajettu viljeliöiden etujärjestöjen puolelta? Eikös tämä olisi hyvä ratkaisu?


      • EU-avustaja
        "valittaja" kirjoitti:

        Muutama asiallinen kommentti antaa toivetta puhtaammasta tulevaisuudesta! Kiitos.

        Kysymys: Miksi valtiovalta / EU ei maksa viljeliöille tarpeeksi että panisivat vaikka 30-50 metrin suojavyöhykkeen rantaan? Onko tätä ajettu viljeliöiden etujärjestöjen puolelta? Eikös tämä olisi hyvä ratkaisu?

        Nyt on voimassa nuo "täydentävät ehdot" entisen nitraattidirektiivin lisäksi lannan käsittelystä peltoviljelyssä. Ne löytyvät:
        http://www.mmm.fi/tuet/ohjeet_oppaat_tiedonannot/Täydentävät ehdot2006_korj_viljelytapa3.pdf

        http://www.mmm.fi/tuet/ohjeet_oppaat_tiedonannot/oppaat/OPAS 2005.pdf

        Nuo on siis tukeen sidottuja ja nitraattidirektiiviä pitää jokaisen noudattaa.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000931

        Kyllä lannankäsittelyä ohjastetaan voimakkaasti ja tilanne on kokonaisuudessaan parantunut huomattavasti viimeisen 1o vuoden aikana, mutta aina löytyy valitettavasti jokunen isäntä, jotka eivät toimi ohjeiden mukaan.


      • lait
        EU-avustaja kirjoitti:

        Nyt on voimassa nuo "täydentävät ehdot" entisen nitraattidirektiivin lisäksi lannan käsittelystä peltoviljelyssä. Ne löytyvät:
        http://www.mmm.fi/tuet/ohjeet_oppaat_tiedonannot/Täydentävät ehdot2006_korj_viljelytapa3.pdf

        http://www.mmm.fi/tuet/ohjeet_oppaat_tiedonannot/oppaat/OPAS 2005.pdf

        Nuo on siis tukeen sidottuja ja nitraattidirektiiviä pitää jokaisen noudattaa.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000931

        Kyllä lannankäsittelyä ohjastetaan voimakkaasti ja tilanne on kokonaisuudessaan parantunut huomattavasti viimeisen 1o vuoden aikana, mutta aina löytyy valitettavasti jokunen isäntä, jotka eivät toimi ohjeiden mukaan.

        Kiitos vaan linkeistä.
        Taytyy todeta että on heikko laki, tai ei lakia olenkaan, vaan mielettömän mieto suositus!
        ***Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä***
        - Kyllä sais olla LAKI ja matkaa ainakin 30m


      • mutta kävisikö sulle
        lait kirjoitti:

        Kiitos vaan linkeistä.
        Taytyy todeta että on heikko laki, tai ei lakia olenkaan, vaan mielettömän mieto suositus!
        ***Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä***
        - Kyllä sais olla LAKI ja matkaa ainakin 30m

        Jos tuo suojavyöhyke laitetaan kerralla sataan metriin?
        Kuinkahan olisi samantien järjestellä kunnalliset jätevuoret, on kerrottu että jätevesien saosteet vastaavat maatalouden ympäristöehtojen mukaisesti noin 300.000 hehtaarin levitysalaa, jotta valumia ei tapahtuisi vesistöihin.
        Minne on tuo ympäristöpommi sijoitettu?


      • tuo
        lait kirjoitti:

        Kiitos vaan linkeistä.
        Taytyy todeta että on heikko laki, tai ei lakia olenkaan, vaan mielettömän mieto suositus!
        ***Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä***
        - Kyllä sais olla LAKI ja matkaa ainakin 30m

        suojavuöhyke saisi olla kilometrin levyinen .


      • mhtk

        ja eikös luoonon eläimetkin kulje samalla tavalla järvissä ym vesistöissä, meilläkin enemmäm melkein hirvet kusee ja paskoo tuossa järvirannassa. täälläpäin ainakin kovin harvassa paikassa laidunnuksen osalta lehmät kosketuksissa vesistöön. sehän on jo elukan kannalta epäterveellistä antaa sen juoda itse paskomaansa vettä. mikä tosin luonnon vesissä vaihtuu.


      • kun huolehditaan multauksesta
        "valittaja" kirjoitti:

        Muutama asiallinen kommentti antaa toivetta puhtaammasta tulevaisuudesta! Kiitos.

        Kysymys: Miksi valtiovalta / EU ei maksa viljeliöille tarpeeksi että panisivat vaikka 30-50 metrin suojavyöhykkeen rantaan? Onko tätä ajettu viljeliöiden etujärjestöjen puolelta? Eikös tämä olisi hyvä ratkaisu?

        Ongelma ei varmaan poistu kokonaan isollakaan suojakaistalla, jos muuten lantaa käsitellään väärin.

        Mutta pienempikin suojakaista riittää, kun lantaa ei levitetä jäätyneeseen maahan, se mullataan välittömästi ja levitysmäärät ovat suhteessa pellon pinta-alaan.

        Kasvipeitteetömät ajat aiheuttavat ravinnehuuhtoutumista. Siksi olisi hyvä, että rantapellot kynnetään myöhään syksyllä tai vasta keväällä. Mieluiten keväällä, jolloin kasvipeitteetön aika on vähäinen. Tosin tässäkin on omat ongelmansa maan kuivumisen suhteen.

        Tutkimusten mukaan pienempi suojakaista riittää, kunhan muuten toimitaan oikein. Ravinneanalyysit on onneksi tiloilla käytössä, joten ylilannoitus on vähentynyt 90-luvusta paljon.


    • Paalinpyörittäjä

      Parin vuoden päästä tuo lannoituksen suojakaista on koko etel-suomen suuruinen!
      Tällä tarkoitan sitä, että karjalta tuet poistuvat ensivuonna ja samalla loppuu karjat ja sen myötä lannantuotanto!
      No sitten maailma pelastuu!

      • Sama täällä Sisä-Suomessa, saa ajella autolla tuntikausia kesäaikaan nähdäkseen vilauksen karjasta, missä mahtaa olla ne vesistöjen pilaajat?


      • Hemppa
        Palomuuri kirjoitti:

        Sama täällä Sisä-Suomessa, saa ajella autolla tuntikausia kesäaikaan nähdäkseen vilauksen karjasta, missä mahtaa olla ne vesistöjen pilaajat?

        on levitetty iät ja ajat pelloille eikä järvet ole rehevöityneet.Kunnes keksittiin vesivessa


    • renkinä

      Maaseudun tulevaisuudessa nro: 43 torstaina 13 04 sivulla 9 nitraatti asetus, siinä jotain tietoa.

    • Koirien, kissojen, jopa hev...

      Nyt kun lintujen aiheuttama sairastumisuhka an puheenaiheena on muistettava, että lemmikkien omistajat vähättelevät eläintensä muille aiheuttamia hygienia ongelmia. Hevosen sonta kuten muidenkin laiduntavien eläinten jätökset aiheuttavat terveysriskejä. Tämän tiedon valossa on ihmeteltävä miten ympäristötuen ehdoissa on ristiriita vesistöihin rajoittuvien laitumien käytöstä, laiduntavat eläimet pääsevät suoraan järveen, (tarpeilleen).

      Suomessa kertyy karjanlantaa vuodessa lähes kaksikymmentä miljoonaa tonnia, josta viides osa jää laitumille ja osa suoraan vesistöihin. Lannoitteeksi tarkoitetun karjanlannan ravinteista saadaan hyötykäyttöön vain puolet. Suurimman osan hävikistä katsotaan johtuvan varastoinnin puutteista mutta ”myös levityshävikistä ja vääristä levitysmääristä aiheutuu merkittäviä ravinnetappioita. . Ongelmat syntyvät juuri niistä ravinteista, joita ei saada kasvin käyttöön, sillä taloudellisen tappion lisäksi ne aiheuttavat helposti erilaisia ympäristöhaittoja joista monet, kuten esimerkiksi mahdollinen pohjaveden pilaantuminen.

      Ihmisille puutteellinen rehuhygienia, huolimaton lannankäsittely ja huono hygienia ja ruuanvalmistuksen bioprosessit ovat moninaisia taudinaiheuttajia, joista tässä on mainittu muutamia.

      Sukkulamatoihin kuuluvan trikiinin isäntäeläimiä ovat sika, villisika, hevonen ja karhu. Jätevesiliete ja lanta on hygienisoitava huolellisesti ennen sen levittämistä ympäristöön

      Listeria. L. monocytogenes on yleinen ympäristöbakteeri, se elelee mm. maaperässä ja kasvien pinnoilla. Riskiryhmille eli vauvoille, vanhuksille tai muuten vastustuskyvyltään heikentyneille se voi aiheuttaa kuolemaan johtavan infektion. Listeria aiheuttaa myös keskenmenoja..

      Bacillus cereus on yleisin tautia aiheuttava basilli. Osa kannoista tuottaa ripulitautia aiheuttavia myrkkyjä, osa oksetustoksiinia.
      Kampylobakteereita esiintyy erityisesti lintujen, mutta myös muiden eläinten suolistossa. siipikarjan lihasta tai saastuneesta talousvedestä. osa sairastuneista saa jälkitautina niveltulehduksen.

      Kampylobakteerit ovat olleet jo monia vuosia erittäin yleinen ruokamyrkytysten aiheuttaja Suomessa
      Bacillus –suku On yksi harvoista bakteereista, joka osaa tuottaa itiöitä. Itiömuodossa solu kestää monenlaista kurjuutta. Basilli-itiöt ovat erittäin yleisiä maaperässä, kasvien pinnoilla, ilmassa, pölyssä ja pieninä määrinä myös monissa, erityisesti kuivatuissa elintarvikkeissa.

      Clostridium botulinum, on kavala myrkyttäjä. Se tuottaa botuliinitoksiinia, hermomyrkkyä, joka on kaikkein voimakkain kaikista tunnetuista myrkyistä. Jopa muutama nanogramma eli gramman miljardisosa toksiinia voi aiheuttaa vakavan botulismisairauden ja tappaa ihmisen.

      Kuten kavala sukulaisensa C. botulinum, myös C. perfringens on itiöllinen, anaerobinen bakteeri, ja se on tavallinen maabakteeri. Sitä esiintyy myös eläinten ja ihmisten suolistossa. Se on yleensä harmittomampi mutta huomattavasti yleisempi taudinaiheuttaja kuin C. botulinum


      Klostridit tuottavat kestäviä itiöitä (kuten basillit), ja nekin ovat tavallisia maaperässä. C. botulinum –itiöitä on yleisesti myös kalojen ja eräiden muiden eläinten suolistossa sekä vesistöjen pohjalietteessä. Kuten kavala sukulaisensa C. botulinum, myös C. perfringens on itiöllinen, anaerobinen bakteeri, ja se on tavallinen maabakteeri. Sitä esiintyy myös eläinten ja ihmisten suolistossa.

      Tämä noin vuosikymmen sitten meilläkin julkisuuteen päässyt ”tappajabakteeri” kuuluu lajiin Escherichia coli eli se on tuttu kolibakteeri. Useimmat kolibakteerit ovat hyödyllisiä, tavallisia suoliston asukkeja. Tunnetaan kuitenkin myös useita tauteja aiheuttavia E. coli -ryhmiä. EHEC-ryhmä on merkityksellisin ruokamyrkytyksiä aiheuttavien Escherichia coli -kannoista.
      Nautakarja on tavallinen EHEC:in kantaja.

      Vibriot ovat luontaisia kalojen ja muiden merenelävien bakteereita. Nykyisin tunnetaan 8 ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa Vibrio –lajia Merenelävien kasvuympäristön ja vihannesten kasteluveden puhtaudesta huolehtiminen ja riittävä kypsentäminen ruokaa valmistettaessa ovat tärkeimpiä keinoja välttää vibrioiden aiheuttamat tartunnat. Matkustettaessa alueilla, joissa hygienia on puutteellinen kannattaa todellakin katsoa, mitä suuhunsa laittaa. Yersiniat ovat yleisiä maaperän ja vesistöjen bakteereita. Y. enterocolitica on yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia epidemioita Suomessa erityisesti salaatin, kiinankaalin ja talousveden välityksellä.

      Yersiniat voivat lisääntyä jääkaappilämpötilassa. Yersinioosin suolisto-oireet paranevat yleensä itsestään, mutta jälkitautina saattaa kehittyä reaktiivinen, mahdollisesti krooniseksi muuttuva niveltulehdus tai verenmyrkytys. Virukset ovat pienempiä kuin bakteerit (koko n. 0,05 µm). Elintarvikkeisiin virukset voivat joutua jätevedellä saastuneen talous- tai kasteluveden välityksellä tai suoraan tartunnan saaneesta ihmisestä.

      Loisepidemiat liittyvät lähes aina saastuneen talous- ja kasteluveden käyttöön. Leveä heisimato eli lapamato on kalaa syövien nisäkkäiden loinen, järvikalat ja äyriäiset ovat sen isäntinä. Ihminen voi saada tartunnan pääisäntänä toimivan eläimen ulosteilla saastuneista luonnonmarjoista, sienistä tai vedestä. Tartunta voi levitä myös lemmikkieläimen turkkiin tarttuneista loisen munista. Talous- ja kasteluvesien puhtaudesta varmistuminen on avainasemassa.


      lyhebbä

      Salmonella enterica: Salmonellabakteereita on erityisesti lintujen ja matelijoiden suolistossa. Niiden ulosteista bakteeri voi joutua rehuun, talousveteen tai elintarvikkeisiin.

      S. aureus on läheinen tuttavamme. Noin puolet ihmisistä kantaa S. aureus –bakteeria nenän limakalvoilla ja/tai käsissään.

      Yersiniat ovat yleisiä maaperän ja vesistöjen bakteereita. Y. enterocolitica on yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia Suomessa. Sitä esiintyy yleisesti sikojen nielurisoissa ja se leviää tavallisimmin sianlihan välityksellä

      • vastausta odotellaan

        Et luennoitsija vaivautunut kertomaan kuinka paljon noista mainitsemistäsi uhista realisoituu sairastumisen asteelle täällä Suomessa ja vertailun vuoksi muualla EU:n alueella.
        Sillä tuo vertailu antaisi oikean kuvan siitä, kuinka turvallista on suomalainen ruoka verrattuna muihin vastaaviin.
        Jatkappa luentoa eteenpäin, olemme kuulolla asian tiimoilta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla

      Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e
      Pirkanmaa
      235
      6704
    2. Jos yhdistät nimikirjaimet

      Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne
      Ikävä
      66
      4004
    3. Jos olisit täällä

      Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä
      Ihastuminen
      131
      3145
    4. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      156
      2322
    5. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      17
      1853
    6. Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea

      Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.
      Maailman menoa
      170
      1577
    7. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      82
      1474
    8. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      29
      1451
    9. Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!

      Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https
      Euroviisut
      37
      1369
    10. Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista

      Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.
      Maailman menoa
      111
      1061
    Aihe