matalalattiajunat

Muutama ongelma tuohon liittyy. Käytetyllä junakalustolla ei ole stabiileja markkinoita, jotan siitä saatava hinta olisi todennäköisesti aika olematon. Vaikka niillä on huomattava käyttöarvo, se ei takaa minkäänlaista jälleenmyyntiarvoa.

Toinen ongelma tulee siitä, että uutta junakalustoa ei saada hetkessä, vaan käytännössä joudutaisi elämään siirtymävaiheessa ainakin parin vuoden ajan. Tällöin liikenteessä olisi kahden korkuisia junia, mikä toisi ongelmia.

Lisäksi lähiliikenteessä on junia, jotka jatkavat sellaisille asemille/laitureille, joilla pysähtyvät myös kaukoliikenteen junat. Kauko ja lähiliikenteellä ei ole omia raiteita kuin pääkaupunkiseudulla ja siitä hiukan pohjoiseen, mutta junia menee huomattavasti pidemälle.

Nimetön kirjoitti:

Muutama ongelma tuohon liittyy. Käytetyllä junakalustolla ei ole stabiileja markkinoita, jotan siitä saatava hinta olisi todennäköisesti aika olematon. Vaikka niillä on huomattava käyttöarvo, se ei takaa minkäänlaista jälleenmyyntiarvoa.

Toinen ongelma tulee siitä, että uutta junakalustoa ei saada hetkessä, vaan käytännössä joudutaisi elämään siirtymävaiheessa ainakin parin vuoden ajan. Tällöin liikenteessä olisi kahden korkuisia junia, mikä toisi ongelmia.

Lisäksi lähiliikenteessä on junia, jotka jatkavat sellaisille asemille/laitureille, joilla pysähtyvät myös kaukoliikenteen junat. Kauko ja lähiliikenteellä ei ole omia raiteita kuin pääkaupunkiseudulla ja siitä hiukan pohjoiseen, mutta junia menee huomattavasti pidemälle.

Ja miten paljon halvemmaksi uusi kalusto tulisi, jos sen lattia olisi muutaman kymmenen senttiä korkeammalla? Eiköhän se aika samoihin hintoihin joka tapauksessa mene. Uusi Talgon valmistama junatyyppi on sellainen, että siinä ei ole portaita sisälläkään, vaikka se on matalalattiainen. Tämä on yksi ehdokas pk-seudulle vanhojen junien tilalle. Lisätietoja löytyy www.talgo.fi

Nimetön kirjoitti:

Muutama ongelma tuohon liittyy. Käytetyllä junakalustolla ei ole stabiileja markkinoita, jotan siitä saatava hinta olisi todennäköisesti aika olematon. Vaikka niillä on huomattava käyttöarvo, se ei takaa minkäänlaista jälleenmyyntiarvoa.

Toinen ongelma tulee siitä, että uutta junakalustoa ei saada hetkessä, vaan käytännössä joudutaisi elämään siirtymävaiheessa ainakin parin vuoden ajan. Tällöin liikenteessä olisi kahden korkuisia junia, mikä toisi ongelmia.

Lisäksi lähiliikenteessä on junia, jotka jatkavat sellaisille asemille/laitureille, joilla pysähtyvät myös kaukoliikenteen junat. Kauko ja lähiliikenteellä ei ole omia raiteita kuin pääkaupunkiseudulla ja siitä hiukan pohjoiseen, mutta junia menee huomattavasti pidemälle.

pääkaupunkiseudulla lähi ja kauko junilla omat raiteet. No johan pommppas! kyl ne kaikki raiteet on ihan yhteisesti molempien käytössä.

Vai On kirjoitti:

pääkaupunkiseudulla lähi ja kauko junilla omat raiteet. No johan pommppas! kyl ne kaikki raiteet on ihan yhteisesti molempien käytössä.

Ne raiteet menevät kyllä vierekkäin samaa liikennekäytävää pitkin, mutta lähiliikennettä varten on oma raideparinsa ja kauko- ja tavaraliikenteelle oma pari. Periaatteellisesti ne eivät kuitenkaan ole mitään lähiliikenteen omia raiteita, vaan tarpeen vaatiessa niitä voidaan käyttää ja käytetäänkin ristiin.

Leppävaarassa ja Tikkurilassa nämä kaupunkiraiteet loppuvat ja siitä eteenpäin lähi ja kaukojunat menevät samoilla raiteilla.

*** kirjoitti:

Ne raiteet menevät kyllä vierekkäin samaa liikennekäytävää pitkin, mutta lähiliikennettä varten on oma raideparinsa ja kauko- ja tavaraliikenteelle oma pari. Periaatteellisesti ne eivät kuitenkaan ole mitään lähiliikenteen omia raiteita, vaan tarpeen vaatiessa niitä voidaan käyttää ja käytetäänkin ristiin.

Leppävaarassa ja Tikkurilassa nämä kaupunkiraiteet loppuvat ja siitä eteenpäin lähi ja kaukojunat menevät samoilla raiteilla.

ja taas. vai että Tikkurilassa kyllä se nykyään menee Keravalle asti se itäisin raide.

Meinaatko että H, R, Y, U, S ja E junat eivät ole lähijunaliikennettä, kaupunkirataa käyttävät ainoastaan I, K, T, A, M, ja L niistäkin L ja T kulkevat ainoastaa myöhään illalla ja aikaisin aamulla.

Vai on kirjoitti:

ja taas. vai että Tikkurilassa kyllä se nykyään menee Keravalle asti se itäisin raide.

Meinaatko että H, R, Y, U, S ja E junat eivät ole lähijunaliikennettä, kaupunkirataa käyttävät ainoastaan I, K, T, A, M, ja L niistäkin L ja T kulkevat ainoastaa myöhään illalla ja aikaisin aamulla.

Voi olla, että käsitykseni on täysin väärä, mutta sinänsä yllättävää. VR:n henkilöt kun aina jaksavat kokouksissa mainita, että Hyvinkäällä, Riihimäellä jne aikataulusuunnitteluun ongelmia tuottaa se, ettei lähiliikenteellä ole omia raiteita ja mm siksi Pendolino ja IC junien nopeuksia ei voida nostaa, vaikka radan kunto sen sallisikin.

Sitten syntyykin ihmettely, miten tavaraliikenteen aikataulutus hoidetaan pääkaupunkiseudulla. Nopeusero tavarajunien ja erilaisten matkustajajunien välillä on kuitenkin merkittävä. Täytyykin kääntää asia nurin ensi kerralla.