Löysin Ruotsin Saab Turbo Club Of Swedenin
sivuilta Saabin viritysfirmoista tehdyn gallupin.
Gallupiin oli haastateltu saabisteja, jotka
olivat virittäneet Saabinsa Ruotsin
tunnetuimmissa Saab -virifirmoissa.
Gallupissa oli mukana mm. seuraavat viritysfirmat:
BSR AB
Nordic Uhr
Maptun
Chip Center
Svensk Turbo Teknik (STT)
Speedparts
Tuningchip
Motor Nord
SQR
Saab (Saabin omat virisetit)
Oli aika mielenkiintoista "törmätä" kyseiseen
gallupiin, koska en ole oikeastaan koskaan
aikaisemmin nähnyt gallupia, jossa
tiedusteltaisiin asiakkaiden "tuomioita" eri
viritysfirmoille. Lisäksi tällä palstalla
vierailee ainakin muutama henkilö, jotka ovat
virittäneet autonsa BSR/Speedpartsin tai Nordic
Uhrin seteillä, joten ajattelin, että kyseinen
gallup voisi kiinnostaa muitakin.
Siis jos ruotsinkielentaitoa piisaa edes
vähänkin, ja on kiinnostunut em. firmojen
asiakkaiden kommenteista, niin kannattaa käydä
seuraavalla sivulla:
http://spelhora.webhostme.com/trim/visa_alla.asp?
firma=on&submit2=Visa alla
Gallupissa käytetyt lyhenteet (kaikissa
arvosteluasteikko 1-5):
NP = oletko tyytyväinen suorituskykyyn?
VP = koitko saaneesi rahoillesi vastinetta?
BB = auto kulkee hyvin setin asentamisen jälkeen?
RE = voisitko suositella virifirmaa myös muille?
SF = aiotko käyttää samaa firmaa uudestaan?
BE = vastasiko firman toiminta odotuksiasi?
PR = antoiko firma itsestään ammattimaisen kuvan?
sivuilta Saabin viritysfirmoista tehdyn gallupin.
Gallupiin oli haastateltu saabisteja, jotka
olivat virittäneet Saabinsa Ruotsin
tunnetuimmissa Saab -virifirmoissa.
Gallupissa oli mukana mm. seuraavat viritysfirmat:
BSR AB
Nordic Uhr
Maptun
Chip Center
Svensk Turbo Teknik (STT)
Speedparts
Tuningchip
Motor Nord
SQR
Saab (Saabin omat virisetit)
Oli aika mielenkiintoista "törmätä" kyseiseen
gallupiin, koska en ole oikeastaan koskaan
aikaisemmin nähnyt gallupia, jossa
tiedusteltaisiin asiakkaiden "tuomioita" eri
viritysfirmoille. Lisäksi tällä palstalla
vierailee ainakin muutama henkilö, jotka ovat
virittäneet autonsa BSR/Speedpartsin tai Nordic
Uhrin seteillä, joten ajattelin, että kyseinen
gallup voisi kiinnostaa muitakin.
Siis jos ruotsinkielentaitoa piisaa edes
vähänkin, ja on kiinnostunut em. firmojen
asiakkaiden kommenteista, niin kannattaa käydä
seuraavalla sivulla:
http://spelhora.webhostme.com/trim/visa_alla.asp?
firma=on&submit2=Visa alla
Gallupissa käytetyt lyhenteet (kaikissa
arvosteluasteikko 1-5):
NP = oletko tyytyväinen suorituskykyyn?
VP = koitko saaneesi rahoillesi vastinetta?
BB = auto kulkee hyvin setin asentamisen jälkeen?
RE = voisitko suositella virifirmaa myös muille?
SF = aiotko käyttää samaa firmaa uudestaan?
BE = vastasiko firman toiminta odotuksiasi?
PR = antoiko firma itsestään ammattimaisen kuvan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voisitteko te, jotka olette hankkineet jo näitä
virisettejä, kertoa miten autot ovat kestäneet ja
kuinka paljon niillä on ajettu? Mitä muita
käytännössä todettuja heikkoja paikkoja kuin
vetareiden sisäpään kupit?
Kiitos asiallisesta ja mielenkiintoisesta
palstasta!
Nuo sisempien vetarien kupit eivät ole herkkiä
juuri viritykselle, vaan NG900:ssa ne kuluvat
melko "haipakkaan tahtiin" muutenkin. Rattiin
alkoi tulla pientä ravistusta, joten koska
renkaat oli juuri tasapainoitettu, niin arvelin
sen johtuvan kuluneista sisempien vetareiden
maljoista. No vaihdoin maljat ja käytin auton
pyörien aurauskulmien säädössä ja avot, ravistus
katosi.
Voi kuitenkin olla, että tuo ravistus johtui
aurauskulmien päin p-tä olemisesta, koska nuo
maljat olivat todellakin hieman kuluneet, mutta
arvelisin silmämääräisesti, että ne eivät olleet
niin kuluneet, että olisivat aikaansaaneet
samanlaisen ravistuksen, kun autossa oli ennen
aurauskulmien säätöä.
Itse asensin tuon BSR:n steg 1 -virityssetin
autoon, kun olin ajanut sillä noin 110000 km. Nyt
on mittarissa vähän yli 130000 km ja hyvin on
toiminut, ei pienintäkään vikaa. Eipä ole
virityssetistä tekniikan kestävyyden puolesta (ja
muutenkaan) muuta, kuin positiivista sanottavaa.
Kaupunkiajossakin voi ajella yhtä pykälää
suuremmalla vaihteella kuin aikaisemmin, kun
vääntöä riittää, kiitos tuon virisetin.
Vaihteistoa on sanottu Saabin heikoksi lenkiksi
virityksissä, mutta oman autoni vaihteisto on
toiminut aivan hyvin (sekä ennen viritystä, että
virityksen jälkeen). Luin jostakin, että
Sensonic -järjestelmässä olisi kaksi kertaa niin
vahva kytkin, kuin tavallisen NG900 Turbon
manuaalivaihdelaatikon yhteydessä, mutta tiedä
häntä. Joka tapauksessa vaihteisto ja kytkin ovat
toimineet hyvin.
Täytyypä tässä yhteydessä kuitenkin mainita, että
laatikkoon on vaihdettu öljyt kerran. Luulisin,
että hieman säännöllistä tiheämpi
moottoriöljynvaihto ja silloin tällöin
öljynvaihto laatikkoon (mitä Saabin mukaan ei
tarvitsisi manuaalilaatikolle ikinä tehdä)
auttavat autoa kestämään virityksen.
En usko, että kukaan ajelisi jatkuvasti
viritetyllä Saabillaan putket punaisena, vaan
tuota tehoa tarvitaan ainoastaan silloin tällöin
(ohituksen, moottoritiellä ajo kiihdytysrampilta/-
kaistalta), joten luulisin, että auto kestää
tuollaiset ajoittaiset "revitykset". Ainakin oma
auto on kestänyt.
Kulutus on kasvanut kaupunkiajossa, mutta
maantieajossa kulutus on hieman laskenut. Tosin
luulisin, että hyöty on ollut plus miinus nolla,
koska käytän autossa nykyään 98 -oktaanista
bensiiniä.
Jos minulta kysyttäisiin nuo samat kysymykset,
jotka tuossa em. tekstissäni oli lyhenteinä,
vastaisin kaikkiin kysymyksiin kyllä. Eli olisin
valmis ostamaan BSR:n viritavaraa uudestaankin,
voisin suositella BSR:ää muille jne.
>Nuo sisempien vetarien kupit eivät ole herkkiä
>juuri viritykselle, vaan NG900:ssa ne kuluvat
>melko "haipakkaan tahtiin" muutenkin. Rattiin
>alkoi tulla pientä ravistusta, joten koska
>renkaat oli juuri tasapainoitettu, niin arvelin
oliko kalliskin remppa noiden vetareiden kuppien
vaihto? vai teitkö itse? jos niin, mitä osat
kustanti? kiinnostaisi vaan tietää, koska omassa
turbossani on myös täsmälleen tuota kuvaamaasi
ravistusta. autolla on ajettu lähemmäksi 110000
(ja huoltoa odotellessa), ja tuskinpa edellinen
omistaja on noita vielä sadassa tonnissa
vaihtanut.
mielessäni on käynyt myös se, että ravistus
johtuisi madallussarjan asennuksesta. vetareiden
asentohan muuttuu kun alustaa lasketaan... en
tiedä(?) toi oli vaan villi veikkaus. joku siellä
kuitenkin ravistaa kiihdytettäessä, eikä vain
voimakkaasti vedättäessä, vaan ihan yleensä ja
ratissa on myös kuvaamaasi ravistusta.
2kpl aluja on tasapainotuksen yhteydessä todettu
hieman kieroiksi, mutta en jaksa uskoa että
ravistus ko ravistus johtuisi vain kieroista
vanteista joten epäilen vahvasti että se on
jotain vetareihin liittyvää, nehän on
tehokkaammissa autoissa aina kovilla. mahdollinen
laatikkovika kalliine remontteineen myös vähän
hirvittää, kun en ole mikään mekaanikko joka
tuntis paremmin autojen sairauksia.
t. ns & ng900t
Ainakin NG900:n sisemmät vetarit on sanalla
sanottuna aivan luvattoman huonot - ainakin ne
Saabin originaalit. Lisäksi madallussarjan
asennus pahentaa tilannetta koska nivelelien
kulma muuttuu ja usein sarjan jälkeen ratissa
alkaa tuntumaan erilaisia vapinoita, etenkin
kiihdytettäessä. Saabin keula on ilmeisesti
suunniteltu varsin pikkutarkasti koska se ei
kestä kulmamuutoksia kuten muutamat muut merkit.
Jos haluat keulan vapinattomaksi niin vaihda
molemmat sisöpuolen nivelet suosiolla. Ja ne
originaalit sitten maksaa aika suolaisesti -
valitettavasti.
Itse vaihdatin sisemmät vetarit Saab -
huoltoliikkeessä ja se todellakin maksoi
maltaita. On nimittäin niin, että Saabin sisempiä
vetareita ei pahemmin löydy mistään
varaosaliikkeistä (ei edes ruotsalaiselta
Speedpartsilta, vaikka heiltä löytyykin paljon
kaikkea Saab -roinaa). Ulompia vetoniveliä kyllä
löytyy myös varaosaliikkeistä, esim. Motonetistä.
En muista tähän hätään, paljonko noiden sisempien
vetareiden vaihto maksoi, mutta minulla on
tallella kuitit vaihto-operaation hinnasta (osat
ja työt lueteltu erikseen). Kuitit säilytin
siksi, että autoa myydessä voi todistaa, että
autossa on melko uudet vetarit (tietääpä ostaja
ainakin, ettei tarvitse heti alkaa vaihtamaan
vetareita). Sisemmät vetarit vaihdettiin 110000
km:n huollon yhteydessä.
Vanteista: itselläni oli yksi kiero Seven Spoke -
vanne vasemmassa etupyörässä (kiitos jonkun osia
tielle tiputtaneen "pomminkuljettajan"), ja se
riitti aiheuttamaan melko mittavan ravistuksen.
Kun ostin Ruotsissa käydessäni autoon uuden
vanteen, ja heitin alle, niin avot, ravistus
katosi.
Ravistus voi myös johtua renkaiden
epätasapainossa olemisesta (ilmenee yleensä noin
70-110 km:n vauhdissa) tai aurauskulmien päin p-
tä olemisesta. Vaikkakin aurauskulmat olisi
säädetty kuntoon, ja ravistus silti jatkuisi,
niin kannattaa katsoa, etteivät renkaat ole
kuluneet epätasaisesti sillä aikaa, kun
aurauskulmat eivät olleet kohdallaan.
Epätasaisesti kuluneet renkaat voivat myös olla
yksi ravistuksen syy.
>Sisemmät vetarit vaihdettiin 110000 km:n huollon
>yhteydessä.
Mulla kun tuo 110 huolto on kohtapuoliin edessä,
niin onko sulla heittää jotain vinkkejä mihin
kannattaa kiinnittää huomiota ko huollossa, ja
tarkistetaanko auto todellakin huoltokirjan
mukaisesti.
uskoisi, että isot merkkiliikkeet tekevät
hommansa kunnolla mutta eipä nykyään taida
mihinkään voida 100% luottaa ..... tarkoituksena
on ehkä viedä auto laakkoselle konalaan. onhan
siellä tietysti näitä vastavalmistuneita
mekaanikoita mitkä ottavat mielellään koeajoja ja
räppäävät turbot punasena. näin esim eräässä
fordhuollossa.
muitakin valtuutettuja saabhuoltoja joilla on
varmaa kokemusta saabeista, pääasiassa
vanhemmista malleista, on myös
vaihtoehtolistalla, mutta näillä ei oo mitään
diagnostiikkalaitteita mitkä tökkiä
huoltopistokkeeseen.
ei siinä sen ihmeempää tarvitse kiinnittää
huomiota. Jos viet autosi merkkiliikkeeseen niin
silloinhan he tekevät (toivottavasti) siihen
huollon huolto-ohjelman mukaisesti ja sillä
selvä. Ei yksinkertaisesta asiasta kannata
turhaan tehdä monimutkaista. Tyypillisestihän
nämä huoltokirjojen huollot eivät sisällä
nykyisin oikeastaan mitään normaalia öjyn-,
suodatin yms. vaihtoa kummempaa, lukuunottamatta
nokkahihnan vaihtoa tiettyinä aikoina ja sitähän
ei Saabiin edes tarvitse vaihtaa kun ei ole.
Suurin osa huollosta on plasebo-kamaa,
tarkistetaan että renkaissa on ilmaa,
tarkistetaan että pissapojassa on nestettä ja
muuta sen kaltaista "valohoitoa". Ko. normaalit
toimenpiteet mukaanlukien normaalit auton
huoltotoimet voi jokainen itsekin tehdä niin ei
tarvitse ihmetellä ja olla huolissaan että tekikö
se huolto ne vai ei - tosin silloin et saa leimaa
huoltokirjaasi.
Vetonivelien vaihto ja muut sen kaltaiset oikeat
huolto/korjaustoimenpiteet onkin sitten toinen
juttu mutta nehän eivät edes kuulu huolto-
ohjelmaan.
Eivät nuo huoltomiehet pahemmin ala vetareita
vaihtelemaan, elleivät ne ole tosi lopussa.
Kannattaa itse ottaa asia omatoimisesti puheeksi.
Jos olet tasapainottanut renkaat, katsonut
aurauskulmat, renkaat eivät ole kuluneet
epätasaisesti ja vanteet eivät ole kierot, niin
silloin todennäköisin ravistuksen syy
kiihdyttäessä on nuo kuluneet sisemmät vetarit.
Vaihdelaatikko tuskin on vian syy. Tosin oman
auton aski on "varmuuden vuoksi" kerran aukaistu,
ja sinne on vaihdettu uudet laakerit hieman
kuluneiden laakerien tilalle (ja samalla on
vaihdettu öljyt). Tuotakaan työtä ei olisi
tarvinnut tehdä, mutta ajattelin, että askin
täytyy olla huippukunnossa, kun lyön autoon BSR:n
virityspalikan kiinni.
Eli jos olet tehnyt nuo em. jutut (tuota
vaihdelaatikkojuttua lukuunottamatta), niin jos
auto vielä ravistaa kiihdytettäessä (meikäläisen
autossa tuo ravistus tuli parhaiten ilmi, kun
kiihdytti 100->120 km/h, joten kannattaa kokeilla
eri nopeuksilla), niin vika on todennäköisimmin
sisempien vetareiden kuluneissa maljoissa.
Ulompien vetareiden kuluneisuus taas on melko
helppo testata. Aja esim. pysäköintialueelle,
jossa voit kääntää auton pyörät täysin linttaan
(lukkoon siis). Heitä ykkönen silmään ja kun auto
lähtee liikkumaan, paina vasemmalla jalalla
hellästi jarrua (sen verran, että tuntuu, että
auto liikkuu ja jarru ottaa vähän kiinni). Jos
etupäästä kuuluu metallista narskuntaa, niin
silloin jompikumpi ulommista vetonivelistä on
väljä. Tee kyseinen koe niin, että pyörät on
käännetty sekä täysin vasemmale, että täysin
oikealle. Jos jompikumpi ulompi vetonivel on
väljä, niin ääntä ja sen suuntaa kuuntelemalla
pystyy päättelemään, kumpi vetari on kyseessä.
Ulompien vetareiden väljyyttä voi tutkia
seuraavasti: aja auto pukille tai nosturille.
Mene auton alle, ja pidä toisella kädellä kiinni
etupyörästä (tai pyydä kaveria pitämään). Ota
kiinni sisemmästä vetonivelestä ja kokeile,
heiluuko se ylös-alas- tai oikealle-vasemmalle -
suunnassa. Jos klappia löytyy, niin sisempi
vetonivel on väljä. Täytyy tähän kuitenkin
huomauttaa, että tein omalle autolle saman jutun,
eikä maljojen kuluminen tullut ilmi vasta kuin
ajaessa (kun tunsin ravistuksen tuossa 100->120
km/h), eli tuo sisempien vetareiden kokeilu käsin
ei ole mikään "pomminvarma" tapa saada selville
sisempien vetareiden väljyys.
Meillä on Saab 9-5 2.3t SE tällä
http://www.saabtuning.com/saabtuning/9-
5/23t_aut_2.html
Hyvin on kestänyt nyt 50 000km, vaikka automaatti
onkin. Ei ongelmia ja potkua löytyy ihan
mukavasti.