että hallitus käy poliittista valtapeliä Suomen kuntien kustannuksella.
P.s. Tähän ei kannata saittikepulaisen vastata samalla vanhalla liturgialla.
P.s. Tähän ei kannata saittikepulaisen vastata samalla vanhalla liturgialla.
Ensin luvattiin puitelaki toukokuussa, nyt kesäkuussa ja Vanhanen puhuu jo myöhemmästä...
Kunnanhallituksen jäsen
32575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Nykypäivä kirjoitti pääkirjoituksessaan helmikuussa. "Lukuisat asiantuntijat ovat todenneet, että hallinnolliset menot ovat kunnissa neljä-kahdeksan prosenttia kokonaismenoista. Kuntaliitoksilla saadut välittömät säästöt jäänevät siten vaatimattomisiksi. Julkisten palvelumarkkinoiden tehostamisella olisi sen sijaan vaikutusta koko kansantalouteemme. Tehostuvan tuotannon lisäksi se myös mahdollistaisi sellaisen toimintaympäristön synnyn, josta Suomen aneeminen palveluvienti voisi saada lisäpotkua. Kevään 2007 eduskuntavaaleista puhutaan jo nyt yleisesti kuntavaaleina. Kokoomuksen on nyt syytä miettiä, haetaanko mahdollista hallituskumppania palveluista vai rakenteista"
Suomessa on tällä hetkellä käynnissä ennätysmäärä kuntaliitosselvityksiä, jotka koskevat yli sataa kuntaa. Tämä kertoo, että rakenteisiinkin puututaan kun kuntalaiset katsovat sen heitä hyödyttävän. Kuntalaiset itse ovat parhaita asiantuntijoita.
http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=32&id=3582222
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
Etkö voisi pikkuhiljaa perehtyä tai kysyä
muilta kepulaisilta, mistä kuntaremonttiasiassa on kysymys.
"Suomalaisilta vanhuksilta puuttuu tuhansia hoitajia. Varsinkin suurien kaupunkien suurissa vanhainkodeissa hoitajien määrä on liian pieni. Tuore esimerkki ongelmasta tulee Tampereelta, missä lähes tuhannen vanhuksen vanhainkodista puuttuu yli sata hoitjaa. Jotta hoito Tampereen Koukkuniemessä olisi oikei hyvää, lisää tarvittaisiin 300 hoitajaa" näin kirjoitti HS pääkirjoituksessaan 3.4.2006
Ja lehti jatkoi: "Sisämaassa henkilökuntaa vielä riittää, ja laitokset ovat pienempiä kuin suurten kaupunkien vanhusten säilömislaitokset. Ikääntyvien kannattaisikin muuttaa ajoissa sellaiseen kuntaan, josta he ovat löytäneet inhimillisen vanhainkodin"
"Kysymys ei ole yksin hallintomenoista" - sekin on totta. Täältä löytyy Talouselämä-lehden keräämiä asukaskohtaisia toimintakuluja eri kokoisista kunnista:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
Ja Koukkuniemestä lisää Ajankohtaisessa kakkosessa huomisiltana.
hoitajia joka nimeen notkoon saarelmaan,jos nyt on jo huutava työvoimapula.
Niin, ellei palata entisajan käytäntöön, jossa monet sukupolvet asuivat samassa taloudessa ja huolehtivat toisistaan. -Ei mikään huono vaihtoehto sekään.
Perehdy tähän kuntaremonttiasiaan, mistä siinä on kysymys,-> Suomen ja sen alueiden pelastamisesta -
Eivät "niemet ja notkot" hoitajia tarvitse vaan vanhukset.
Ja se on käsillä ja sydämellä tehtävää palvelutyötä.
Vanhusten kohtelu on sivistysvaltion mitta.
Maalaistaloissa vanhukset asuvat usein edelleenkin samassa taloudessa tai ainakin samassa pihapiirissä. Hieno homma vanhuksille, ja varsinkin lastenlapsille.
Tampereen Koukkuniemi osoittaa, ettei vanhuksia voi "tehtaassa" hoitaa, vaikka Koukkuniemessä tuotantojohtaja - mikä virkanimike - onkin.
Eivätkä kuntaliitokset - sen pahuksen kepun asemia heikennä - paremminkin päinvastoin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015118934
Julkishallinto (valtio ja kunnat) eivät voi työvoimasta ottaa nykyistä määrää, jos aioimme säilyttää elintasomme.
Työvoimaa on riitettävä
avoimen sektorin työpaikkoihin.
Entäs muuttotappiokuntien nykyisen infran ylläpito, joka on mitoitettu liian suurelle asukasmäärälle, jos väestökato jatkuu edelleen.
Kerro jo vähitellen vastauksia.
Mistä rahat, mistä työvoima ?
Tuossahan juuri sovittiin, että hallinnosta ei voi juurikaan nipistää, ei ainakaan pienempien kuntien hallinnosta, sieltä on väkeä vähennetty jo aikoja sitten.
Tulevaisuuden ongelma on hoitohenkilökunnan riittävyys. Yksiköitä suurentamalla eivät hoitajat kuitenkaan lisäänny - hoidon taso vain laskee - sen Koukkuniemen tapauskin karmealla tavalla todistaa.
Katso huomisiltana tv-ohjelma Koukkuniemestä.
Katso myös uusinta tämän maanantai-illan A-pisteestä, löytyy netistäkin. Katso sieltä Harri Holkerin suoraa puhetta terveysasemien yhdistämisistä Helsingissä. Säästöjä ei synny ja palvelut huonontuvat.
Tuossa A-piste ohjelmassa kerrotaan myös Mikkeliin liitettävän Haukivuoren viidestä hallintovirkamiehestä.
Oli iso tai pieni yksikkö, kerro mistä työvoimaa jatkossa riittää, jos nyt on jo nykyisillä rakenteilla työvoimapula kouluissa, terveyskeskuksissa, vanhusten huollossa jne.
Helsingin asioiden vertaaminen persaukisiin kuntiin on melko epärelevantttia.
Kerrotko nyt, mistä työvoimaa, kun väestörakenne muuttuu rajusti. Olet kai tiennyt sen, että Suomessa on ollut jo pari vuotta tilanne, että työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin työikäistä väestöä on saatavissa tai tulee työelämän palvelukseen.
Suomessa on 29 OECD-maan vertailussa eniten koulutettuja sairaanhoitajia suhteessa väestöön.
Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin ennusteiden mukaan sairaanhoitajista jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä vajaat 7000, lähes 19 prosenttia nyt töissö olevista. Samaan aikaan nykyisten koulutusmäärien mukaan valmistuu vuosittain noin 3000 sairaanhoitjaa eli yli kolminkertainen määrä eläkkeelle jääviin verrattuna.
Hoitajien työoloja ja palkkaa on parannettava. Suurten kaupunkien suuret vanhainkodit eivät ole ihmisarvon mukaisia, ei vanhuksille eikä hoitajille. Hoitolaitoksiin ei sovellu prosessiteollisuuden tuotantonormit.
Harri Holkeri kuvasi keskittämispolitiikkaa illalla televisiossa näin: "Erittäin huonoa hallintoa, todella kevotonta"
Nyt on lopetettava "maailmanlopusta" uhoaminen.
Sen sijaan vapaaehtoisuus ja kansalaisten tarpista lähtevät uudistukset ovat kanaattavampia kuin valtiokeskeinen komentotalous.
Suomalaiset ovat selvinneet itsenäistymisestään, sodista ja sotakorvauksista ja 1990-luvun jättilamasta. Edessämme olevat haasteet ovat suuret, mutta eivät musertavan ylivoimaiset voitettavaksi.
Näitä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyviä asioita voi katsella tänään klo 16.05 TV-1 A-piste ohjelman uusinnasta.
Sieltä löytyy lisää vastauksia.
Hoitajia puuttuu, koska kunnilta puuttuu rahaa. Isot kunnathan ovat rahoittaneet pienten, alijäämäisten kuntien menot jo vuosia.
Jokainen helsinkiläinenkin maksaa veroa pienkuntiin kolmen prosenttiyksikön verran omista tuloistaan. Ei se siis ihme ole, että hoitajia puuttuu, vaikka kyllä niitä olisi, kun isoilta kunnilta puuttuu raha hoitajien palkkojen maksuun.
Todella uusi tieto ?
Jokainen helsinkiläinen on maksanut 3%-yksikköä kunnallisveroa kunnallisveron tasausta varten, eli muiden kuntien menojen rahoittamiseen.
Heinäluomalta kysyessäsi saat vastauksen siihen, mitkä muut kunnat ovat Helsingin lisäksi olleet maksumiehinä ja mitkä alijäämäiset kunnat ovat olleet saajien puolella.
meitä uhkaavat työmarkkinoilla työvoiman ja osaajien saatavuudessa kuntatalouskriisin lisäksi.
Sitä vartenhan kuntaremontti tehdään, että selviydytään tulevaisuudessa. Entisellä menolla ei selvitä.
Joskus näkee vieläkin esitettävän väitteitä siitä, kuinka jokin kunta tai alue maksaa verotulojen tasausta muille kunnille.
Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan ole koskaan tuntenut, eikä edelleenkään tunne kuntien omien verotulojen siirtelymekanismia tai kuntien verotulojen tasausta.
Kuntien verotuloja ei siirretä kuntien välillä. Kukin kunta kayttää menojensa katteeksi kokonaisuudessaan verotulonsa eli kunnallisveron, kiinteistöveron ja osuutensa yhteisöveron tuotosta.
Sen sijaan kuntien valtionosuuslain 7. §:ään sisältyy valtionosuuksien tasaus. Tasauksen rahoittaa valtio, eivät kunnat. Tasaus ei koske kunnan omaa verotuloa vaan kunnalle myönnettävää valtionosuutta, eikä tämä tasaus lisää tai vähennä kunnan oman verotulon määrää.
Valtionosuuksien tasaus ei ole suomalainen keksintö. Se on yleisesti käytössä kaikissa vertailukelpoisissa valtionapujärjestelmissä eri maissa. Syykin on kaikilla sama; kuntalaisten ja siis käytettävissä olevien tulojen taso vaihtelee aluettain ja kunnittain.
Kunnilla puolestaan on samat lakisääteiset velvoitteet kaikkialla maassa, riippumatta niiden omien verotulojen korkeudesta. Myös kuntalaisilla on kaikkialla samat oikeudet esimerkiksi terveydenhuoltoon tai perusopetukseen.
Valtionosuuksien tasaus vähentää tai lisää niitä valtionosuuksia, jotka kunta saisi laskennallisesti esimerkiksi peruskoululaisen tai yli 75- vuotiaan vanhuksen aiheuttamiin menoihin.
Tasauksen peruste on kunnan oma verotulo ja sen poikkeama koko maan vastaavasta verotulosta.
Huomattava on, että tasusvähennys, joka tehdään korkean verotulon kunnan valtionosuuteen ei ole kunnan kassameno vaan laskennallinen valtionosuuden vähennyt.
Kunta, johon tasausvähennys kohdistuu, ei siis maksa tasausta muiden kuntien puolesta tai muille kunnille.
...kaikesta selittämästäsi huolimatta jokaisen helsinkiläisen maksamasta kunnallisverosta on käytetty 3 %-yksikköä alijäämäisten kuntien menojen kattamiseen valtion budjetin kautta.
Tämä on fakta riippumatta siitä, mitä selität.
Luku on muistaakseni muutaman viikon takaisesta HS:n pääkirjoituksesta tai muusta kolumnista ja siinä mainittiin myös yksityiskohtia siitä, millä byrokratialla siirto tapahtuu, mitä en enää muista.
...meille kaikille mistä löytäisimme sen laskelman, joka "hahmottaa" kuinka ja miten, kuntien rajojen pakonomainen siirtely lisäisi "työvoimaa" ja "osaajia" ja torjuisi "kuntatalouskriisiä"
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
Lisää näistä asioista kerrotaan tänään televisiossa, ensin 16.05 TV ykköseltä, eilisen illan A-pisteen uusinta ja 21.00 TV kakkoselta ohjelma vanhusten hoidosta.
Mutta ensin se laskelma, ole hyvä ?
Suomen kuntahallintoa - ja taloutta uhkaa.
Remontti on pakollinen ja sen puolesta toimivat samalla Suomen menestyksen puolesta.
Sillä eihän mikään tutkimus tue sitä, että kuntien koolla olisi merkitystä palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta ainakaan niin päin, että asiat olisivat suurissa kunnissa pieniä paremmalla tolalla.
Niinpä valmisteltavaan puitelakiin ei voi sisältyä kuntaliitoksiin pakottamista tai kuntakoon kaavamaista määrittelemistä.
Tämän on Jyrki Katainenkin selvästi todennut.
Joten pikkuisen hankala on noita puoluepoliittisiakaan leimoja lätkiä ?
...esitettää ?
Kaiva vaikka Helsingin tilinpäätös ?
Tämmöista siirtelymekanismia ei vaan ole olemassa.
Tulee olemaan eri kokoisia kuntia, mutta
viiden vuoden sisällä noin puolet kunnista on yhdistynyt toisen kunnan kanssa
...nyt elämme päivää 11.4.2006.
Katsotaan viiden vuoden päästä tilannetta uudestaan.
Veikkaan, että kuntia on silloin 320 - 350
Väität siis, että HS valehtelee, kun se kirjoittaa, että jokainen helsinkiläinen maksaa 3 %-yksikköä kunnallisverostaan muihin kuntiin?
Kova poika väittämään.
Helsinki käyttää todellakin kunnallis- ja kinteistöveronsa, sekä yhteisöveronsa tuoton ihan itse.
Jokaisen centin.
asukkailta ja yrityksiltä. Niistä veroista taitaa lohjeta melkoinen potti muulle Suomelle.
Näin kirjoittaa HS:
- - - -
Liikelaitokset keräsivät rahaa Helsingille
Julkaistu: 25.3.2006 00:12
Helsingin kaupungin talouden suunta oli viime vuonna hyvä ja huono. Hyvää oli lainakannan pienentyminen ja liikelaitosten hyvä tuotto. Huonoa oli verotulojen jääminen ennakoitua pienemmiksi.
Helsingin Energian tilikauden tulos ennen varauksia oli 169 miljoonaa euroa. Helsingin Satama tuotti 23 miljoonaa ja Helsingin Vesi kymmenen miljoonaa euroa.
Toimintamenot pysyivät lähes ennakoidun suuruisina, mutta ilman liikelaitoksia Helsingin vuosikate ei kattanut poistoja eikä investointeja. Muiden kuntien kanssa vertailukelpoinen vuosikate oli viime vuonna 55 miljoonaa euroa. Poistojen määrä oli 185 miljoonaa euroa.
Helsingin verotulot kasvoivat toissa vuoteen verrattuna mutta vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Helsingin kaupunki sai verotuloja lähes kaksi miljardia euroa. Kunnallisveroa kertyi 52 miljoonaa ja yhteisöveroa kahdeksan miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Kiinteistöveron tuotto oli kolme miljoonaa euroa ennakoitua suurempi.
Helsinkiläisten maksamista veroista noin kolme prosenttiyksikköä meni maan muiden kuntien talouden helpottamiseen. Helsingissä yhden veroprosentin tuotto on noin 94 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksia Helsingin kaupunki sai neljänneksen ennakoitua enemmän. Lisäys kattoi lähes puolet verotulojen vähennyksestä. Kaupunki ei ottanut viime vuonna uutta lainaa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 57 miljoonaa euroa. Lainaa yhtä helsinkiläistä kohden oli viime vuoden lopussa 1 317 euroa.
Helsingin kaupungin palveluksessa oli viime vuoden lopussa 37 875 henkeä. Henkilöstön määrä vähentyi yli kaksi prosenttia. Työpaikat eivät kuitenkaan niin paljon vähentyneet, koska väkeä siirtyi Helsingin kaupungin palveluksesta yksityistämisen takia.
Liikennelaitoksen bussiliikenne yhtiöitettiin ja Helsingin Energian mittauspalvelu siirtyi Mitoxin hoitoon. Ilman yhtiöittämistä laskettu henkilöstön määrä kasvoi 109 hengellä.
- - -
Miksei unohdeta verotus kokonaan ja käytetä kaikki rahat itse ? Heti mulle kaikki tänne nyt. Kelpaa varmasti perintörahoilla rikastuneille.
Liitetaan sitten Helsinkiin sen verran köyhiä kuntia, että pysyvät rahat "itsellä". Hölmöläisen puhetta.
Tiedote 28.3.2006
Valtio vei välistä
Verkkojulkaisu
Suurten kaupunkien talous jatkui kireänä vuonna 2005. Ainoastaan Espoossa ja Oulussa vuosikate riitti investointien rahoittamiseen. Muut kaupungit joutuivat rahoittamaan investointinsa ottamalla lisää lainaa tai vähentämällä kassavarojaan. Kaupunkien lainakanta kasvoi 143 milj. euroa. Konsernilainat kasvoivat yli 438 milj. euroa. Kaupungit ovat siten velkaantumassa nopeaan tahtiin.
Kuntien talouden vertailu vaikeutuu vuosi vuodelta toimintatapojen ja organisaatioiden muutosten seurauksena. Samoilla tunnusluvuilla on eri sisältö eri kaupungeissa. Talouden analysoinnin välineetkin ovat puutteelliset. Vuosikatteen ja poistojen välinen suhde ei anna oikeaa kuvaa talouden tilasta, koska poistot ovat merkittävästi pienemmät kuin investointien omarahoitusosuus. Toisaalta tuloslaskelman ylijäämä ei osoita talouden olevan kunnossa. Ylijäämää tekevä kaupunki voi velkaantua, koska vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Taseessa lainakannan sisältö vaihtelee ja investointeja toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella ja oman konsernin yhtiöiden toimesta.
Viime aikoina on keskusteltu kuntien talouden kiristymisestä. Sen korjaamiseksi on käynnistetty kunta- ja palvelurakennehanke ja vaadittu muutenkin kuntien toiminnan tehostamista. Kuntien talousongelmat eivät kuitenkaan korjaannu näillä ratkaisuilla.
Kuntatalouden ongelmien taustalla on se, että valtio ei ole vastannut velvoitteistaan valtionosuuslain hengen mukaisesti ja maksanut indeksitarkistuksia täysimääräisinä ja kustannustenjaon tarkistuksia ajallaan. Pelkästään näiden kahden tekijän takia kunnilta jäi vuonna 2005 saamatta valtionosuuksia yli 400 miljoonaa euroa.
Valtio on viime vuosien kuluessa heikentänyt kuntien tulopohjaa monin tavoin. Jos valtio ei olisi keventänyt verotusta kuntien kustannuksella vuosina 1997–2003, olisivat kuntien verotulot Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan noin 800 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat. Kuntatalous näyttäisi aivan toisenlaiselta, mikäli kunnilla olisi käytettävissään nämä niille kuuluvat resurssit.
Erikoistutkija Heikki Helin on tarkastellut jo 13. kerran suurten kaupunkien tilinpäätöksiä
Linkki:
http://www.hel2.fi/tietokeskus/tiedotteet/06_03_28_Helin.html
"Viime aikoina on keskusteltu kuntien talouden kiristymisestä. Sen korjaamiseksi on käynnistetty kunta- ja palvelurakennehanke ja vaadittu muutenkin kuntien toiminnan tehostamista. Kuntien talousongelmat eivät kuitenkaan korjaannu näillä ratkaisuilla."
"Valtio on viime vuosien kuluessa heikentänyt kuntien tulopohjaa monin tavoin. Jos valtio ei olisi keventänyt verotusta kuntien kustannuksella vuosina 1997–2003, olisivat kuntien verotulot Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan noin 800 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat."
Valtion pitäisi hoitaa asiansa kuntoon, vaikkei se asiaa muuta, jos rahaa siirrellään taskuista toisiin, kun ongelma on palvelujen tuotantokustannusten 5% vuosikasvu, mita 3%/vuosi kasvava kansantalous ei kestä.
Ongelma on siis hyvin yksinkertainen:
Tulot kasvavat keskimäärin 3% vuodessa
Palvelujen tuotantokustannukset kasvavat kesmimäärin 5% vuodessa.
Millä keinoilla leikkaamme palvelujen tuotantomenojen kasvusta pois 2 %-yksikköä.
On pakko leikata, muuten mennään upoksiin ja hommat jäävät hoitamatta.
Kun Helsingin verotuotoista maksettiin 3 %-yksikköä muiden kuntien menoihin, se merkitsee em. uutisen mukaan yhteensä 282 miljoonaa euroa, eli n. 500 euroa pois jokaiselta helsinkiläiseltä siitä syytä, että muualla ei ole asioita hoidettu niin, että menot pysyvät tulojen tasalla.
kokoomus on vaatinut hallitukselta eduskunnassa
maksamaan se kunnille heti takaisin.
Tismalleen tuo 800 milj. euroa.
Heinäluoma ja ja kepukin ovat kieltäytyneet takaisinnmaksusta.