Eli lyhyesti:
miehelleni todettiin vaikea masennus johon hän sai mielialalääkkeitä käytettäväkseen väh puoleksi vuodeksi. Itsemurha-ajatuksia on ollu lapsesta asti, nyt ne ovat vain voimistuneet. Huomasin mieheni kantavani puukkoa ja vahvoja lääkkeitäkin mukanaan.
Mies ei osaa puhua pahasta olostaan kenellekkään. Ei vaikka kuinka olen yrittänyt keskustella asiasta.
Olen kokoajan varuillaan ja peloissaan mitä jos hän tappaa itsensä. En voi olla 24/7 vahtimassa miestäni, joten pelko on mielessäni kokoajan.
Miten saisin hänet puhumaan?
miehelleni todettiin vaikea masennus johon hän sai mielialalääkkeitä käytettäväkseen väh puoleksi vuodeksi. Itsemurha-ajatuksia on ollu lapsesta asti, nyt ne ovat vain voimistuneet. Huomasin mieheni kantavani puukkoa ja vahvoja lääkkeitäkin mukanaan.
Mies ei osaa puhua pahasta olostaan kenellekkään. Ei vaikka kuinka olen yrittänyt keskustella asiasta.
Olen kokoajan varuillaan ja peloissaan mitä jos hän tappaa itsensä. En voi olla 24/7 vahtimassa miestäni, joten pelko on mielessäni kokoajan.
Miten saisin hänet puhumaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kannattaa kertoa hänelle, että apua on saatavissa jos itse haluaa. Kerro, että hän kärsii aivan turhaan ja, että hänellä on mahdollisuus saada toimiva ja terve elämä, kun hän selvittää sotkunsa ja vaikeutensa.
Jos hänellä on itsemurha ajatuksia jo lapsesta lähtien ollut, lähtee nämä vaurioituneet ajatuskuviot sieltä.
Ei ole sinua kohtaan oikeuden mukaista, että joudut syyttömän kärsimään noin raskaasta asiasta ja pelkäämään. Sinun kannattaa miettiä, että mikä on parasta elämällenne, sekö että se jatkuu tuollaisena jos tämä mies ei halua hakea apua
vai kannattaako sinun alkaa miettiä omaa elämää.
Jos olet tunteiltasi sitoutunu syvästi tähän mieheen, sinun on vaikea ajatellakaan eroa, mutta ota puheeksi nämä vaikeudet hänen kanssaan ja pyydä häntä todella ajattelemaan kypsän ihmisen tavoin, että haluaako hän peltätä loppuelämänsä vai hakea terapia apua, jossa hän saa purkaa paineitaan ja ahdistuksiaan ja oppia uutta tapaa ajatella ja elää.
Kysyppä vaikka haluaisiko hän tulla tälle palstalle keskustelemaan. Minä olen valmis keskustelemaan hänen kanssaa.
Toisen puolesta ei voi paljon tehdä, jos tämä ei itse osallistu prosessiin.
Jaksamista sinulle ja hänelle.
Kiitos kovasti! Kaippa tuosta oli jotain apua. Pitää yrittää puhua ja kysellä.
Ero ei ole mahdollinen. Tiedän, olen siitä varma, että hän tappaisi itsensä jos jättäisin hänet. Jos meidän suhteessa on ollu esim joku pieni riita/vastoinkäyminen, hän on ollut heti puukko kädessä.
Paljon joudut sietämään ja pelkäämään. Entäs jos haetkin apua itsellesi ja sitä kautta tämän miehen silmät aukeaa. Kyllä tuollaisessa tilanteessa molemmat ovat avun tarpeessa.
Haluan vain sanoa sinulle sen, että ihmeitä tapahtuu ja syvältäkin on ihmiset nousseet ja heistä on tullut tämän yhteiskunnan todellisia tukipilareita, kokemuksen tuottamine viisauksineen.
Älä menet toivoasi, vaan pyri hakemaan apua.
Rukoilen teidän molempien puolesta.
eikö niin?
siksi tarvitsisi terapiaa...
Lapsuus on tärkeää aikaa ihmisen kehityksen kannalta. Nyt, varsinkin ne lapset, jotka joutuivat näkemään, mitä 1990-luvun lama vuodet aiheuttivat perheissä, uupumista, rahattomuutta, riitoja ja avioeroja, ovat itse kärsimyskierteessä, masennuksessa, pelossa jne.
Toiset heistäkin tämän lama-ajan uhreista selvisivät paremmin, heillä saattoi olla jokukaan turvallinen ihminen, johon he hädän hetkellä saivat ainakin ajatuksissaan turvautua, mutta sairastuneilla saattoi olla tilanne, että ei yhden yhtäkään ns. turvallista aikuista ollut käytettävissä hätätilanteissa tai muutenkaan.
Onneksi ei tarvitse jäädä rikotuksi maljaksi. Ihmisellä on äärettömät kyvyt sisällään ja jos hän uskoo niihin ja uskoo hyvään kehitykseen, niin hyvä pääsee vauhtiin ja uudistaa.
Jumala loi ihmisen viisaasti, ihminen itse on eksynyt kyvyistään.
Toivon jokaisen nuoren ja vanhan löytävän itsestään uutta ja toivon jokaisen uskovan Jumalaan ja saavan Häneltä ohjeet löytöretkelleen.
On mahtava tietää, että kenenkään ei ole pakko olla yksin, sillä Jumala elää ja vaikuttaa ja Hän antaa myös hvyiä ja rakkaista lähimmäissuhteita, kun niitä Häneltä pyytää.
Olen nähnyt, miten särkyneet ovat saaneet avun ja eheytyneet ja miten ihmissuhteet ovat vapautuneet ja korjaantuneet.
Avioliitot ovat saaneet terveen pohjan ja silloinhan liitto kestää mitä vain ja antaa anteeksi kaiken, eikä muistele kärsimäänsä pahaa.
tuo lamajuttu on ihan totta, myös minun kohdallani.
Tuli tästä mieleeni, että monesti kirjoittajien jutut alkavat hyvin, mutta loppuun on aina pakko liittää uskonto. Voi miksei voi puhua pelkästään asiasta :( Ahdistavaa, kun niin monesti pettyy viesteihin: ai tämä olikin vaan taas tätä mainostusta, ei tässä toista ihmistä aidosti ajateltukaan. Jotenkin itsekästä, kun tällä mukamas auttamisellahan vaan tavoitellaan itselle sitä taivaspaikkaa. Tekopyhää. Uskonto sitä paitsi ei vaan kaikille ole se keino masennuksesta toipumiseen.