Just getting this off my chest

Pitäisi lukea tenttiin mutta mies pyörii mielessä. Kaikki ne hetket, hymyt, sanat ja katseet ... on niin jumalaton ikävä. Miksi sitä ei voi olla viileän järkevä ja vain ajatella että ans kattoo ny. Olla toivomatta liikoja, olla sitten pettymättä. Miksi pitää kaivata niin kipeästi läheisyyttä? Miksi pitää pelätä sitä pettymystä, etten taaskaan (koskaan, ikinä, milloinkaan) pääse ihastukseni kanssa puusta pitkään.

En muista milloin olisin tavannut miehen, jonka kanssa kohtaa niin monella tasolla, jolle voi puhua lähes mistä vaan, jolla on samanlainen hullu huumorintaju ja kaikista ihmeellisintä, hän tuntuu niin turvalliselta. Siltä ei kukaan koskaan aiemmin ole tuntunut.

Hetkittäin tuntuu että kuolen mutta hengitän kuitenkin vielä.
1527
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Elämän kriisit ovat koetuskiviä ja ilman muuta pahimpiin lukeutuvat jätetyksi tulemiset, ex-rakkaan tai yksipuol.rakkaan jättäminen.Sairaus on hyvä kakkonen.Rasistiset naiset rasittava taakka myös.
Voin antaa neuvoja psykofyysiseen tässä-ja-nyt-kotikonsteihin, sillä olen yhdessä kaverin kanssa joskus toipunut huumemyrkytyksistä ja -psykooseista.Silloin sekä psyyke että keho on kovilla ja mielessä ovat KAIKKI koskaan kokemat pienetkin "hylkäämiset" aina hiekkalaatikosta asti.Ne voivat myös olla illuusioita, valheellisia ja lainattuja mielikuvia sillä itse en muista taustaani vuotta '95 taaemmas!
1.Nuku 8h, tasan säännöllisesti, pimeässä.
2.Vaadi ettei sinua saa silloin häiritä.
3.Keskustele läheisen kanssa kevyistä aiheista,ns.rupattelua.Tehkää kasvonaamioita.Aromikynttilöiden lämmittämässä huoneessa.
4.Suorat sanat/kosmopoliitin viileys itse sydänroistoa kohtaan, kumman tyylin valitset?Ekassa saat ytimekkään vastauksen, tokassa selviät nolaamatta itseäsi.
5.Syö terveellisesti.
6.Käy lenkillä, ruuvaa bailumode alas, koska se ylläpitää esim. kaipausta.Ota paussi pelailusta koska olet haavoittunut ja siten haitaksi muille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


No pain, no gain kirjoitti:

Pitäisi lukea tenttiin mutta mies pyörii mielessä. Kaikki ne hetket, hymyt, sanat ja katseet ... on niin jumalaton ikävä. Miksi sitä ei voi olla viileän järkevä ja vain ajatella että ans kattoo ny. Olla toivomatta liikoja, olla sitten pettymättä. Miksi pitää kaivata niin kipeästi läheisyyttä? Miksi pitää pelätä sitä pettymystä, etten taaskaan (koskaan, ikinä, milloinkaan) pääse ihastukseni kanssa puusta pitkään.

En muista milloin olisin tavannut miehen, jonka kanssa kohtaa niin monella tasolla, jolle voi puhua lähes mistä vaan, jolla on samanlainen hullu huumorintaju ja kaikista ihmeellisintä, hän tuntuu niin turvalliselta. Siltä ei kukaan koskaan aiemmin ole tuntunut.

Hetkittäin tuntuu että kuolen mutta hengitän kuitenkin vielä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu