Älkää jääkö tovottomuuteen ja masennukseen, hakekaa apua. Se on paras palvelus minkä itsellenne voitte tehdä. Apua on saatavissa monessa muodossa.
Lääkkeet, jotka toisinaan ovat tarpeellisia, koska aivokemia saattaa olla sillä tavalla menettänyt tasapainoaan, että sitä pitää lääkitä, samaten kuin esimerkiksi lääkitään sydän vaivoja tai jotakin, mitä tahansa sairautta.
Terapia on hyvin hyvä ja tarpeellinen hoito masennuksesta kärsivälle, varsinkin, jos onnistuu saamaan hyvän terapeutin, jolla on uskallusta johdattaa masentunut ajattelemaan uusia ja avarampia ajatuksia.
Läheinen voi olla paras terapeutti. Siinä on kyllä se este, että masentunut ei tahdo läheiseltään ottaa mitään vastaan, vaan jääräpäisesti inttää, että: "et sinä mitään ymmärrä, tai hyvähän sinun on sanoa."
Tahdonkin sanoa masentuneille, että kuunelkaa niitä lähimmäisiänne, jotka pyrkivät auttamaan teitä, heillä on erilaisia ajatuksia. Sinähän olet masennuksen suossa sen takia, että ajatustavoissasi on joku virhe.
Ei tarvitse suuttua. Puhun kokemuksesta, koska olen itse käynyt masennuksen, ja tosi syvän masennuksen läpi. Olen oppinut uudeksi ajatusteni alueelta. En enää huolehdi turhia, hoidan asiat parhaalla mahdollisella tavalla ja muuten jätän huolet pois.
Kaikille asioille ei hetikään aina voi jotakin tai mitään ja niiden asioiden kanssa aika tekee tehtäväänsä. Eivät ne kummene eivätkä miksikään muutu vaikka niitä kuinka päässään pyörittää. Masentamaan vain alkavat. Olkaa viisaita, sillä Jumala loi ihmisen viisaaksi.
Pelkäämään en suostu mitään. Aikanani tein sitä aivan tarpeeksi ja suorastaan aivan liikaa.
Jos mielikuvitukseni yrittää tuottaa pelkoa, minä kieltäydyn uskomasta siihen ja sanon itselleni, että höpö, höpö, kaikkea sinä keksit ja niin pelko menee menojaan.
Tietenkin on suojelevaa pelkoa. En mene suin päin mihin tahansa, enkä luota suinpäin outoihin ihmisiin.
Rästissä olevat ja huolta tuottavat asiat tietenkin pitää pyrkiä hoitamaan ja jos ei itse sitä kykene tekemään, pitää ihmisen osata olla oikealla tavalla nöyrä ja pyytää apua.
Ihmisten pitää oppia uudelleen välittämään toisistaan ja auttamaan toisiaan, sillä onhan jo nähty mihin tämä väärä itsenäisyys on ajanut kansan. Masennussairaus on jo niin yleistä, että kohta jokaisella on siitä jonkinlainen omakohtainen kokemus.
Turvarenkaat takaisi ja suvut huolehtimaan jäsenistään ja rajat jokaiselle ihmiselle. Rajat luovat turvaa.
Lääkkeet, jotka toisinaan ovat tarpeellisia, koska aivokemia saattaa olla sillä tavalla menettänyt tasapainoaan, että sitä pitää lääkitä, samaten kuin esimerkiksi lääkitään sydän vaivoja tai jotakin, mitä tahansa sairautta.
Terapia on hyvin hyvä ja tarpeellinen hoito masennuksesta kärsivälle, varsinkin, jos onnistuu saamaan hyvän terapeutin, jolla on uskallusta johdattaa masentunut ajattelemaan uusia ja avarampia ajatuksia.
Läheinen voi olla paras terapeutti. Siinä on kyllä se este, että masentunut ei tahdo läheiseltään ottaa mitään vastaan, vaan jääräpäisesti inttää, että: "et sinä mitään ymmärrä, tai hyvähän sinun on sanoa."
Tahdonkin sanoa masentuneille, että kuunelkaa niitä lähimmäisiänne, jotka pyrkivät auttamaan teitä, heillä on erilaisia ajatuksia. Sinähän olet masennuksen suossa sen takia, että ajatustavoissasi on joku virhe.
Ei tarvitse suuttua. Puhun kokemuksesta, koska olen itse käynyt masennuksen, ja tosi syvän masennuksen läpi. Olen oppinut uudeksi ajatusteni alueelta. En enää huolehdi turhia, hoidan asiat parhaalla mahdollisella tavalla ja muuten jätän huolet pois.
Kaikille asioille ei hetikään aina voi jotakin tai mitään ja niiden asioiden kanssa aika tekee tehtäväänsä. Eivät ne kummene eivätkä miksikään muutu vaikka niitä kuinka päässään pyörittää. Masentamaan vain alkavat. Olkaa viisaita, sillä Jumala loi ihmisen viisaaksi.
Pelkäämään en suostu mitään. Aikanani tein sitä aivan tarpeeksi ja suorastaan aivan liikaa.
Jos mielikuvitukseni yrittää tuottaa pelkoa, minä kieltäydyn uskomasta siihen ja sanon itselleni, että höpö, höpö, kaikkea sinä keksit ja niin pelko menee menojaan.
Tietenkin on suojelevaa pelkoa. En mene suin päin mihin tahansa, enkä luota suinpäin outoihin ihmisiin.
Rästissä olevat ja huolta tuottavat asiat tietenkin pitää pyrkiä hoitamaan ja jos ei itse sitä kykene tekemään, pitää ihmisen osata olla oikealla tavalla nöyrä ja pyytää apua.
Ihmisten pitää oppia uudelleen välittämään toisistaan ja auttamaan toisiaan, sillä onhan jo nähty mihin tämä väärä itsenäisyys on ajanut kansan. Masennussairaus on jo niin yleistä, että kohta jokaisella on siitä jonkinlainen omakohtainen kokemus.
Turvarenkaat takaisi ja suvut huolehtimaan jäsenistään ja rajat jokaiselle ihmiselle. Rajat luovat turvaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Apua on saatavissa monessa muodossa.
Lääkkeet, jotka toisinaan ovat tarpeellisia, koska aivokemia saattaa olla sillä tavalla menettänyt tasapainoaan, että sitä pitää lääkitä, samaten kuin esimerkiksi lääkitään sydän vaivoja tai jotakin, mitä tahansa sairautta."
Olen ollut monella läkityksellä eikä mikään niistä ole auttanut.
"Terapia on hyvin hyvä ja tarpeellinen hoito masennuksesta kärsivälle, varsinkin, jos onnistuu saamaan hyvän terapeutin, jolla on uskallusta johdattaa masentunut ajattelemaan uusia ja avarampia ajatuksia."
Olen ollut vuosia terapioissa ja olen tällähetkelläkin eikä mitään iloa kyseisestä toiminnasta. Ollaan vaan ja puhutaan turhanpäiväisiä. On syy sitten terapeutin tai minun mutta ei toimi...
"Läheinen voi olla paras terapeutti. Siinä on kyllä se este, että masentunut ei tahdo läheiseltään ottaa mitään vastaan, vaan jääräpäisesti inttää, että: "et sinä mitään ymmärrä, tai hyvähän sinun on sanoa.""
Minulla on toisinpäin. Läheisiäni ei kiinnosta ongelmani ja ainoat vastaukset ovat tyyliin "Kyllä se siitä" tai "Piristy nyt vaan".
"Tahdonkin sanoa masentuneille, että kuunelkaa niitä lähimmäisiänne, jotka pyrkivät auttamaan teitä, heillä on erilaisia ajatuksia."
Mutta kun ei läheisiä jotka edes vaivautuisivat kuuntelemaan ja auttamaan. Omat läheiseni tietävät suunnilleen sen verran että olen masentunut ja odottavat vaan sivusta että paranen.
Kirjoitus on täynnä viisautta. On sama, miten on sairas, onko keuhkokuume, vatsakatari tai mielialasairaus, kaikkeen on haettava apua. Harvoinpa ne itsestään sairaudet paranevat.
ohohohoooo, ku taas väsytttää, pitää lähteä u...