Olettekos noita 580-heppasia bonganneet jo täällä Suomessa? Millaisessa käytössä?
Tällä viikolla näin minä ensimmäisen kerran luonnossa; se oli sorarekan veturina.
http://www.scanauto.fi/Media_services/Scania_T164.htm
Scania 580
Topias
24
7259
Vastaukset
- V-8
480 -malleja tulee vastaan alinomaa.
580 -malleja on muutama bongattu tukkiautoina ja yksi irtoperäveturi!- sivusta seurannut
oon tossa seurannut aina tien päällä ollessani tätä suomen raskasta liikennettä. Ja silmiinpistävää on, että suurin osa raskaista kuorma-autoista on ihan uusia tai muutaman vuoden vanhoja ja muutenkin hyvännäköisiä. Kun kesällä ruotsinmaalla ajellessani vertailin sikäläistä kuorma-auto ja rekkakantaa, niin mielestäni siellä oli huomattavasti enemmän vanhoja autoja liikenteessä, oli volvoja sekä skaanioita. Eli onko suomi mennyt tällä saralla ruotsin edelle? Vai tienaako suomalainen kuorma-auto enemmän. Vai liekö niin , että suomalaisilla on vielä niin paljon ns. "ilmaa" rahditushinnoissa? Luultavasti näin EU:n myötä tämä kansainvälinen kilpailu tulee tasoittamaan tilannetta eri maiden kesken.
- Testo
sivusta seurannut kirjoitti:
oon tossa seurannut aina tien päällä ollessani tätä suomen raskasta liikennettä. Ja silmiinpistävää on, että suurin osa raskaista kuorma-autoista on ihan uusia tai muutaman vuoden vanhoja ja muutenkin hyvännäköisiä. Kun kesällä ruotsinmaalla ajellessani vertailin sikäläistä kuorma-auto ja rekkakantaa, niin mielestäni siellä oli huomattavasti enemmän vanhoja autoja liikenteessä, oli volvoja sekä skaanioita. Eli onko suomi mennyt tällä saralla ruotsin edelle? Vai tienaako suomalainen kuorma-auto enemmän. Vai liekö niin , että suomalaisilla on vielä niin paljon ns. "ilmaa" rahditushinnoissa? Luultavasti näin EU:n myötä tämä kansainvälinen kilpailu tulee tasoittamaan tilannetta eri maiden kesken.
Kyllä se niin vaan on ettei niissä paljoakaan ilmaa ole. Sen takia yleinen käytäntö on varsinkin tukkipuolella se, että auto ajetaan säälittä "loppuun". Kun ei oo rahaa korjauttaa niin ajetaan vaan sen verran minkä takuut yms. antaa myötä, auto kiertoon ja uutta kehiin. Siksi kun oon seurannu käytettyjen tukkiautojen hintaa niin ovat tulleet alas kuin lehmän häntä. Tukkinuppi vm.98 lähtee samaan hintaan kuin esim 94 vuoden kasetti. Syynä yksinkertaisesti se että tukki vehje on ajettu loppuun / rääkätty piloille. Ja mitä niihin 580 koneisiin tulee niin yleistymässä on. varsinkin pohjois-karjalassa alkaa olla jo uusimmat vehkeet pelkästään tuolla myllyllä.
- Autonapumies
Koetin haeskella vähän vertailutietoa Scanian ja Sisun suurimmista tarjolla olevista moottoreista. Scanialla on 16-litrainen V8, josta lähtee 580 hv käyntinopeudella 1900 1/min. Vääntöä ilmoitetaan olevan 2700 Nm käyntinopeusalueella 1100-1300 1/min. Sisulla Caterpillarin valmistama 18-litrainen R6, suurin teho 630 hv aivan samalla huippukierrosluvulla 1900 1/min ja suurin vääntömomentti 2780 Nm alueella 1200-1500 1/min.
Sisun Pillarin kerrotaan antavan 580 hv vielä "ylikierroksilla" laulatettaessa, lukeman 2100 1/min kohdalla.
Suurimmat vääntölukemat koneissa ovat jokseenkin tasavahvat, vaikka Catin iskutilavuus on n. 13 % suurempi. Voisi olettaa, että näillä moottoreilla pärjäilee käytännön ajotilanteessa jokseenkin yhtä hyvin.
Scaniaa lainkaan väheksymättä: lainataanpa loppuun vielä Sisun sivustosta napattua mainoslausetta Caterpillarin tultua tarjolle Sisun moottorivaihtoehdoksi:
"Vahva CAT C-18 moottori on suunniteltu erittäin pitkäikäiseen käyttöön. Moottorin perustana on lähes 30 vuotta käytössä ollut Caterpillarin legendaarinen 3460 moottori. Pitkäikäisyydestä kertoo se, että Yhdysvalloissa CAT moottoreilla varustettujen kuorma-autojen jälleenmyyntiarvo on selvästi kilpailijoita korkeampi."- Lammikkolaivuri
Voisiko jo luulla, että tuo 580 hv on hurjinta, mitä 14 litran dieselistä voi repiä? Eipä suinkaan.
Samoja lohkoja käytetään niin maalla kuin merelläkin, ja merimoottoreista on tapana ottaa tuntuvasti suurempiakin tehoja kuin samoista koneista autokäytössä. Käyttötarkoitus ja kuormituksen laatu ratkaisee; nopeissa huviveneissä pyritään edulliseen teho/paino-suhteeseen kestävyyden kustannuksellakin.
Scanialla on tarjolla tuota samaa 14-litran veekasia (DI14) myös merimoottoriksi, tehoalue on
339 kW (461 hv) - 588 kW (800 hv). Erot saadaan vaikkapa sillä, onko turboja yksi vai kaksi, käytetäänkö välijäähdytystä vai ei jne.
Caterpillarin C18-moottorin meriversioita en löytänyt, mutta jo 12 litran C12-moottorista (rivikutonen sekin) kutitetaan ulos peräti 700 hv!
Ja onhan noita kilparatakuormureita ja tractor pulling -hirviöitä, joiden moottoritehoissa mennään jo nelinumeroisiin lukuihin, samoilla lohkoilla...
Kaikki on suhteellista. Vajaa viikko sitten olin mukana ajelemassa Merivoimien entisellä H4-veneellä (18-metrinen, Uudessakaupungissa 1960 valmistettu teräsalus), jossa on Valmetin 8-sylinterinen rivimoottori 815D. Litroista en tiedä, mutta iso on (olisikohan 15-litrainen?). Tehoa se antaa kuitenkin vain vaatimattomat 180 hv. Samaa moottoria käytettiin myös VR:n "lättähatuissa" eli kiskobusseissa tyyppi Dm 7 (käytössä vuosina 1955-88). Kiskoilla tuo moottori antoi kyytiä parhaimmillaan 115 km/h, "meidän" paattimme kulkee 9-10 solmua. - Topias
Lammikkolaivuri kirjoitti:
Voisiko jo luulla, että tuo 580 hv on hurjinta, mitä 14 litran dieselistä voi repiä? Eipä suinkaan.
Samoja lohkoja käytetään niin maalla kuin merelläkin, ja merimoottoreista on tapana ottaa tuntuvasti suurempiakin tehoja kuin samoista koneista autokäytössä. Käyttötarkoitus ja kuormituksen laatu ratkaisee; nopeissa huviveneissä pyritään edulliseen teho/paino-suhteeseen kestävyyden kustannuksellakin.
Scanialla on tarjolla tuota samaa 14-litran veekasia (DI14) myös merimoottoriksi, tehoalue on
339 kW (461 hv) - 588 kW (800 hv). Erot saadaan vaikkapa sillä, onko turboja yksi vai kaksi, käytetäänkö välijäähdytystä vai ei jne.
Caterpillarin C18-moottorin meriversioita en löytänyt, mutta jo 12 litran C12-moottorista (rivikutonen sekin) kutitetaan ulos peräti 700 hv!
Ja onhan noita kilparatakuormureita ja tractor pulling -hirviöitä, joiden moottoritehoissa mennään jo nelinumeroisiin lukuihin, samoilla lohkoilla...
Kaikki on suhteellista. Vajaa viikko sitten olin mukana ajelemassa Merivoimien entisellä H4-veneellä (18-metrinen, Uudessakaupungissa 1960 valmistettu teräsalus), jossa on Valmetin 8-sylinterinen rivimoottori 815D. Litroista en tiedä, mutta iso on (olisikohan 15-litrainen?). Tehoa se antaa kuitenkin vain vaatimattomat 180 hv. Samaa moottoria käytettiin myös VR:n "lättähatuissa" eli kiskobusseissa tyyppi Dm 7 (käytössä vuosina 1955-88). Kiskoilla tuo moottori antoi kyytiä parhaimmillaan 115 km/h, "meidän" paattimme kulkee 9-10 solmua.Noista moottoreista vielä (yksi arvoitus ihan sinulle): satutko tuntemaan semmoista ihmemoottoria, jossa on 18 sylinteriä ja peräti 32 mäntää; akselilta mitattu maksimiteho 2.500 hv @ 2000 r/min, jatkuvana 1.875 hv @ 1700 r/min?
Erikoisuutena mainittakoon vielä, että tuo dieselmoottori painaa vain 3.958 kg (teho/paino-suhde 1,58 hv/kg - Cat C18 630 hv moottorin paino on 1250 kg ja vastaava teho/painosuhdearvo on vain vaatimattomat 0,50 hv/kg)! - Lammikkolaivuri
Topias kirjoitti:
Noista moottoreista vielä (yksi arvoitus ihan sinulle): satutko tuntemaan semmoista ihmemoottoria, jossa on 18 sylinteriä ja peräti 32 mäntää; akselilta mitattu maksimiteho 2.500 hv @ 2000 r/min, jatkuvana 1.875 hv @ 1700 r/min?
Erikoisuutena mainittakoon vielä, että tuo dieselmoottori painaa vain 3.958 kg (teho/paino-suhde 1,58 hv/kg - Cat C18 630 hv moottorin paino on 1250 kg ja vastaava teho/painosuhdearvo on vain vaatimattomat 0,50 hv/kg)!En tunne, täytyy myöntää. Arvaukseni heittäisi jonnekin Italian suuntaan - Isotta-Fraschini tai CRM kenties. Ovat tehneet joitakin superdieseleitä huippunopeisiin veneisiin.
Isotta-Fraschini teki aikoinaan loistoluokan henkilöautoja, tuollaisia RR:n, Hispano Suizan tai Bugattin veroisia. Svartvikin automuseossa Kirkkonummella oli yksi kuvankaunis valkoinen I-F noin neljännesvuosisata sitten, perustajan eli Aulis Pakula -vainaan vielä eläessä. Esikoispoikani oli tuolloin vain muutaman kuukauden ikäinen, mutta tuon Isotta-Fraschinin nähdessään hän alkoi pöristä ja viuhtoa vimmatusti - automiehen vaistot ilmeisesti heräsivät!
Pitänee lähteä kaivelemaan tuota ihmemoottoria netin syövereistä hakukoneiden avulla... kiitos haasteellisesta tehtävästä! - Lammikkolaivuri
Lammikkolaivuri kirjoitti:
En tunne, täytyy myöntää. Arvaukseni heittäisi jonnekin Italian suuntaan - Isotta-Fraschini tai CRM kenties. Ovat tehneet joitakin superdieseleitä huippunopeisiin veneisiin.
Isotta-Fraschini teki aikoinaan loistoluokan henkilöautoja, tuollaisia RR:n, Hispano Suizan tai Bugattin veroisia. Svartvikin automuseossa Kirkkonummella oli yksi kuvankaunis valkoinen I-F noin neljännesvuosisata sitten, perustajan eli Aulis Pakula -vainaan vielä eläessä. Esikoispoikani oli tuolloin vain muutaman kuukauden ikäinen, mutta tuon Isotta-Fraschinin nähdessään hän alkoi pöristä ja viuhtoa vimmatusti - automiehen vaistot ilmeisesti heräsivät!
Pitänee lähteä kaivelemaan tuota ihmemoottoria netin syövereistä hakukoneiden avulla... kiitos haasteellisesta tehtävästä!Hakukoneista tai niiden käyttäjästä loppuivat tehot, pitää nostaa airot pystyyn ja jäädä odottelemaan, että joku kertoo tuollaisesta moottorista lisää.
- Topias
Lammikkolaivuri kirjoitti:
Hakukoneista tai niiden käyttäjästä loppuivat tehot, pitää nostaa airot pystyyn ja jäädä odottelemaan, että joku kertoo tuollaisesta moottorista lisää.
Isotta-Fraschini tekee tosiaan nykyään isoja dieseleitä, mutta niistä ei nyt ole kyse.
Osuit jonkin verran lähelle siinä, että tätä ihmemoottoria on käytetty myös merimoottorina.
Lisävihjeenä kerrottakoon, että varsinaisen päivätyönsä tämä jo 50 vuotta sitten suunniteltu kaksitahtinen dieselmoottori suoritti kuitenkin kiskojen päällä - siis veturimoottorina (eikös niitä Dm7:n moottoreitakin käytetä vielä merimoottoreina?)...
Jos näillä tiedoilla ei löydy oikeaa vastausta, niin annetaan lisävihjeitä seuraavassa numerossa ;-)
PS. Isotta-Fraschini on yksi maailman kauneimmista koskaan valmistetuista autoista, ja ehdottomasti kaunein Italiassa koskaan valmistetuista autoista (IMHO)... - Lammikkolaivuri
Topias kirjoitti:
Isotta-Fraschini tekee tosiaan nykyään isoja dieseleitä, mutta niistä ei nyt ole kyse.
Osuit jonkin verran lähelle siinä, että tätä ihmemoottoria on käytetty myös merimoottorina.
Lisävihjeenä kerrottakoon, että varsinaisen päivätyönsä tämä jo 50 vuotta sitten suunniteltu kaksitahtinen dieselmoottori suoritti kuitenkin kiskojen päällä - siis veturimoottorina (eikös niitä Dm7:n moottoreitakin käytetä vielä merimoottoreina?)...
Jos näillä tiedoilla ei löydy oikeaa vastausta, niin annetaan lisävihjeitä seuraavassa numerossa ;-)
PS. Isotta-Fraschini on yksi maailman kauneimmista koskaan valmistetuista autoista, ja ehdottomasti kaunein Italiassa koskaan valmistetuista autoista (IMHO)...Ainakaan suomalaisista yleisistä dieselveturityypeistä (Dr 12, Dr 13, Dv 15, Dv 16 jne.) en löytänyt kaksitahtimoottoreita. Kysymäsi moottori taitaa myös olla himpun verran vanhempi, koskapa höyryveturit korvattiin dieselkalustolla vasta joskus nelisenkymmentä vuotta sitten (minun hataran muistini mukaan).
Hyvä ystäväni Hatti Jahunen muuten on ideoinut näppärää uusiokäyttöä kiskoilta poistuvalle dieselveturikalustolle. Tässäpä linkki Topiaksellekin ihmeteltäväksi: http://www.hattijahunen.com/telasarja.html - Lammikkolaivuri
Topias kirjoitti:
Isotta-Fraschini tekee tosiaan nykyään isoja dieseleitä, mutta niistä ei nyt ole kyse.
Osuit jonkin verran lähelle siinä, että tätä ihmemoottoria on käytetty myös merimoottorina.
Lisävihjeenä kerrottakoon, että varsinaisen päivätyönsä tämä jo 50 vuotta sitten suunniteltu kaksitahtinen dieselmoottori suoritti kuitenkin kiskojen päällä - siis veturimoottorina (eikös niitä Dm7:n moottoreitakin käytetä vielä merimoottoreina?)...
Jos näillä tiedoilla ei löydy oikeaa vastausta, niin annetaan lisävihjeitä seuraavassa numerossa ;-)
PS. Isotta-Fraschini on yksi maailman kauneimmista koskaan valmistetuista autoista, ja ehdottomasti kaunein Italiassa koskaan valmistetuista autoista (IMHO)...Linkin http://www.iet.auc.dk/afd2/projects/junkers.html takaa löytyy juttua vastamäntämoottoreista. 2-tahtinen JuMo 205-lentokonediesel v:lta 1933 on antanut 1944 testattaessa useamman tunnin ajan 1800 hv; moottorin paino 880 kg. Eikös tuosta tule teho/paino-suhteeksi peräti 2,05 hv/kg? Kokeellinen juttu, ei siis laajemmin käytössä, mutta hatunnoston arvoisia lukemia joka tapauksessa! Myös linkin http://www.zoche.de/ takaa löytyy samaa asiaa sivuavaa juttua. Ukrainassa tällä periaatteella toimivia moottoreita käytetään panssarivaunuissa http://www.milparade.com/1999/31/042.htm -- Kun puhuit kysymyksen yhteydessä 18 sylinteristä ja 32 männästä, niin onko kyseessä tämä sama periaate, jossa vastakkaiset männät ja kaksi kampiakselia?
- Topias
Lammikkolaivuri kirjoitti:
Linkin http://www.iet.auc.dk/afd2/projects/junkers.html takaa löytyy juttua vastamäntämoottoreista. 2-tahtinen JuMo 205-lentokonediesel v:lta 1933 on antanut 1944 testattaessa useamman tunnin ajan 1800 hv; moottorin paino 880 kg. Eikös tuosta tule teho/paino-suhteeksi peräti 2,05 hv/kg? Kokeellinen juttu, ei siis laajemmin käytössä, mutta hatunnoston arvoisia lukemia joka tapauksessa! Myös linkin http://www.zoche.de/ takaa löytyy samaa asiaa sivuavaa juttua. Ukrainassa tällä periaatteella toimivia moottoreita käytetään panssarivaunuissa http://www.milparade.com/1999/31/042.htm -- Kun puhuit kysymyksen yhteydessä 18 sylinteristä ja 32 männästä, niin onko kyseessä tämä sama periaate, jossa vastakkaiset männät ja kaksi kampiakselia?
voi muuta sanoa kuin: ASIAA!
Mielenkiintoinen juttu tuo ilmailudiesel. Pitääkin perehtyä suuhen puoleen tarkemmin.
Nyt olet muuten jo hyvin oikeilla jäljillä, kun puhutaan vastamäntämoottoreista.
Kolmen pisteen vihje tulee tässä: kolmion muotoinen (mitäs se olikaan englanniksi ;-)
Niin; lisäksi tämä että niitä käytettiin tosiaan veturimoottoreina Britannian rautateillä.
Kahden pisteen vihje on sitten tämä kuva:
http://www.oldengine.org/members/pml/Graphics/Napier Deltic.JPG - Lammikkolaivuri
Topias kirjoitti:
voi muuta sanoa kuin: ASIAA!
Mielenkiintoinen juttu tuo ilmailudiesel. Pitääkin perehtyä suuhen puoleen tarkemmin.
Nyt olet muuten jo hyvin oikeilla jäljillä, kun puhutaan vastamäntämoottoreista.
Kolmen pisteen vihje tulee tässä: kolmion muotoinen (mitäs se olikaan englanniksi ;-)
Niin; lisäksi tämä että niitä käytettiin tosiaan veturimoottoreina Britannian rautateillä.
Kahden pisteen vihje on sitten tämä kuva:
http://www.oldengine.org/members/pml/Graphics/Napier Deltic.JPGPääsin kiinni muutamaan avainsanaan tai -nimeen: Napier, Deltic ja Triangle. Mm. seuraavissa linkeissä taitaa olla juttua näistä moottoreista:
http://www.lexcie.zetnet.co.uk/delticengine.htm
http://members.tripod.com/richardhouse/tessa/id22.htm
Nyt minun on valitettavasti pantava sähköt poikki koneestani tältä päivältä. Viikonloppua kaikille! - Topias
Lammikkolaivuri kirjoitti:
Pääsin kiinni muutamaan avainsanaan tai -nimeen: Napier, Deltic ja Triangle. Mm. seuraavissa linkeissä taitaa olla juttua näistä moottoreista:
http://www.lexcie.zetnet.co.uk/delticengine.htm
http://members.tripod.com/richardhouse/tessa/id22.htm
Nyt minun on valitettavasti pantava sähköt poikki koneestani tältä päivältä. Viikonloppua kaikille!Onneksi olkoon!
Tässä vielä pari linkkiä tuohon moottoriin:
http://www.ptfnasty.com/ptfDeltic.html
mm. tekinisiä tietoja, rakenne, valokuvia, keskusteluryhmä ym.
http://www.intertrader.net/ptfdeltic.htm
täältä löytyy sitten moottorin manuaalit.
Palkinnoksi sinulle ja viikonloppulukemiseksi kaikille asiasta kiinnostuneille. - jussi
Lammikkolaivuri kirjoitti:
Pääsin kiinni muutamaan avainsanaan tai -nimeen: Napier, Deltic ja Triangle. Mm. seuraavissa linkeissä taitaa olla juttua näistä moottoreista:
http://www.lexcie.zetnet.co.uk/delticengine.htm
http://members.tripod.com/richardhouse/tessa/id22.htm
Nyt minun on valitettavasti pantava sähköt poikki koneestani tältä päivältä. Viikonloppua kaikille!Seurasin mielenkiinnolla keskustelua ja itselleni tuli ensimmäisenä mieleen sana Napier. En ole varsinainen moottorien tuntija, mutta tuo 18 sylinteriä johdatti Napierin suuntaan. Napierin myllyjä käytettiin 2. maailmansodassa esim. Hawker Tempestissä, joka taisi olla aikansa nopeimpia yksimoottorisia potkurikoneita.
- Testo
Lammikkolaivuri kirjoitti:
Voisiko jo luulla, että tuo 580 hv on hurjinta, mitä 14 litran dieselistä voi repiä? Eipä suinkaan.
Samoja lohkoja käytetään niin maalla kuin merelläkin, ja merimoottoreista on tapana ottaa tuntuvasti suurempiakin tehoja kuin samoista koneista autokäytössä. Käyttötarkoitus ja kuormituksen laatu ratkaisee; nopeissa huviveneissä pyritään edulliseen teho/paino-suhteeseen kestävyyden kustannuksellakin.
Scanialla on tarjolla tuota samaa 14-litran veekasia (DI14) myös merimoottoriksi, tehoalue on
339 kW (461 hv) - 588 kW (800 hv). Erot saadaan vaikkapa sillä, onko turboja yksi vai kaksi, käytetäänkö välijäähdytystä vai ei jne.
Caterpillarin C18-moottorin meriversioita en löytänyt, mutta jo 12 litran C12-moottorista (rivikutonen sekin) kutitetaan ulos peräti 700 hv!
Ja onhan noita kilparatakuormureita ja tractor pulling -hirviöitä, joiden moottoritehoissa mennään jo nelinumeroisiin lukuihin, samoilla lohkoilla...
Kaikki on suhteellista. Vajaa viikko sitten olin mukana ajelemassa Merivoimien entisellä H4-veneellä (18-metrinen, Uudessakaupungissa 1960 valmistettu teräsalus), jossa on Valmetin 8-sylinterinen rivimoottori 815D. Litroista en tiedä, mutta iso on (olisikohan 15-litrainen?). Tehoa se antaa kuitenkin vain vaatimattomat 180 hv. Samaa moottoria käytettiin myös VR:n "lättähatuissa" eli kiskobusseissa tyyppi Dm 7 (käytössä vuosina 1955-88). Kiskoilla tuo moottori antoi kyytiä parhaimmillaan 115 km/h, "meidän" paattimme kulkee 9-10 solmua.Niin noista rajoista sen verran, että tosissaan rajat ovat tehty rikottaviksi. Kun tuo scanian merimoottorin teho (800hv) tuntuu huimalta niin mainitsempa tässä scanian testikoneesta jota on valmistettu tietojeni mukaan kaksi kappaletta. Siinä tuosta 14litran lohkosta puristettiin peräti 3000 hevosvoimaa ja vääntöä todella huikeat 6200Nm. Tehot on saavutettu kierrosluvulla 4200rpm joka on todella hirvittävät tuon kokoluokan veiveille, varsinkin kun on käytetty vakio-osia(vakiokonehan kiertää max 2200-2500 säädöistä riippuen). Mutta ihme kyllä se kesti. Koneeseen oli saatavilla vain yksi vaihteesto, allisonin automaatti aski, sillä tuskin mikään maailman kytkimistä olisi kestänyt tuollaista vääntöä.
Tuollaiset tehot tuskin koskaan tulee toteutumaan kuorma-autoissa tai ei ainakaan lähiaikoina. Voisihan se kiihdyttää 60 tonnista melko kiitettävästi ja ei takulla hyytyisi mäkiin. Se miten muut osat (voimalija) kestää asettaa nyt rajoitukset. Esim. eaton fuller ei tee sellaisia askeja jotka kestäisi yli 2800nm vääntöä.
Näillä sanoilla haluan sanoa, että rajoja ei todellakaan ole vielä vastassa. Se kuinka paljon markkinoille vaan halutaan tai on järkevää tuoda asettaa rajat. - Lammikkolaivuri
Lammikkolaivuri kirjoitti:
Voisiko jo luulla, että tuo 580 hv on hurjinta, mitä 14 litran dieselistä voi repiä? Eipä suinkaan.
Samoja lohkoja käytetään niin maalla kuin merelläkin, ja merimoottoreista on tapana ottaa tuntuvasti suurempiakin tehoja kuin samoista koneista autokäytössä. Käyttötarkoitus ja kuormituksen laatu ratkaisee; nopeissa huviveneissä pyritään edulliseen teho/paino-suhteeseen kestävyyden kustannuksellakin.
Scanialla on tarjolla tuota samaa 14-litran veekasia (DI14) myös merimoottoriksi, tehoalue on
339 kW (461 hv) - 588 kW (800 hv). Erot saadaan vaikkapa sillä, onko turboja yksi vai kaksi, käytetäänkö välijäähdytystä vai ei jne.
Caterpillarin C18-moottorin meriversioita en löytänyt, mutta jo 12 litran C12-moottorista (rivikutonen sekin) kutitetaan ulos peräti 700 hv!
Ja onhan noita kilparatakuormureita ja tractor pulling -hirviöitä, joiden moottoritehoissa mennään jo nelinumeroisiin lukuihin, samoilla lohkoilla...
Kaikki on suhteellista. Vajaa viikko sitten olin mukana ajelemassa Merivoimien entisellä H4-veneellä (18-metrinen, Uudessakaupungissa 1960 valmistettu teräsalus), jossa on Valmetin 8-sylinterinen rivimoottori 815D. Litroista en tiedä, mutta iso on (olisikohan 15-litrainen?). Tehoa se antaa kuitenkin vain vaatimattomat 180 hv. Samaa moottoria käytettiin myös VR:n "lättähatuissa" eli kiskobusseissa tyyppi Dm 7 (käytössä vuosina 1955-88). Kiskoilla tuo moottori antoi kyytiä parhaimmillaan 115 km/h, "meidän" paattimme kulkee 9-10 solmua.Pillari eli Katikka kertoo myyskentelevänsä 18-litraistaan nyt myös merikäyttöön.
Autokäytössä (mm. Sisussa) tästä koneesta otetaan 630 hv (@ 1900 1/min), kuten täällä on moneen otteeseen jo todettu. Merimoottorin veiviakseli kiertää 2300 1/min ja tehoa saadaan parhaimmillaan täysi tuhat hooveetä eli 746 kW.
http://www.caterpillar.com/products/shared/marine/pleasure_craft/propulsion_power/engc18.html
- hevosmies
Kaverilla on ollu jo monta kuukautta pöllirekkana scanian 580 heppanen malli, toinen auto sillä on reilun vuoden vanha 530 heppanen scania, kaks muuta on sisuja, vaihtaa vuoden välein uuden auton ja sisut kuulemma vaihdetaan pois huonon polttoainetalouden takia.
- totinen
Lammikkolaivurillekin tiedoksi, että Scanian kone on 16 -litrainen.
Raskaan kaluston parhaat litratehot lähentelevät 43hv/litra. Näinollen Scaniakin voisi jatkaa 480, 580 -sarjaa vielä numerolla 680, jos vaan järkevä voimansiirto löytyisi.
Tokihan moottora voidaan virittää kuinka vaan, mutta kuorma-autossa pitää ottaa huomioon kestävyys, polttoainetalous, päästömääräykset ja mitävielä.
Merimoottoreista voidaan ottaa irti paljon enemmän, koska ne käyvät vakiokierroksilla (minä niistä mitään ymmärrä).- Lammikkolaivuri
Lammikkolaivurin on nöyränä poikana myönnettävä, että totinen on oikeassa. Scania R164:ssä käytettävä uusi V8 on todellakin 16-litrainen! Niinhän tuo Autonapumieskin oli edelläni kirjoittanut Scaniaa ja Sisua vertaillessaan.
Lammikkolaivuri meni Scanian sivulle kurkkaamaan merimoottoreita ja arveli enempiä ajattelematta, että suurin siellä oleva mylly (DI14) on sama kuin suurin kuorma-autoissa käytettävä. Näinpäs ei olekaan.
Scanian 14-litrainen V8-lohko poistui kuorma-automarkkinoilta joitakin aikoja sitten mutta ilmeisesti sen elämä jatkuu tuolla meripuolella. Tuota uutta 16-litraista ei yhtiön meriväki taas ole saanut vielä rääkättäväkseen lainkaan; he ottavat siitä varmasti vielä enemmän kuin nuo 800 hv, kunhan sen aika tulee!
- puukuski
olen tammikuusta 2002 asti välillä saanut ajaa 164G 580 ja muulloin sisu E14 530 kummatkin telivetoja ja kyllähän scania kiipeää mäet herkemmin vaihtamatta ja syö yhtä vähän polttista mutta ahtaissa paikoissa scania on paljon kankeampi kuin sisu jossa teli nousee eikä vain kevene.
- Pecos
Onhan noita Vammalassa tukkiautona, Honkajoella vilja-autona(kippaava rahtilava) ja olen nähnyt puoliperääkin vedettävän sellasella, ei varmaan paljo kepittää tartte.
- kanija
on 580hp kanija, oli uusimman AJOLINJAN julisteena ja siinä oli myös juttua siitä, ihan komeen näkönen peli
- laphilainen
tuossa 18 litrasessa sisussa ei ole kovin matala polttoaineenkulutus, syö aivan varmasti enemmän 100 km:llä kuin 16 scania
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216605Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562275- 1471857
- 841245
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa971032- 72970
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.82927Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10833- 32830
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon147757