Suomessa tuo öljykasvien kans touhuaminen on riskialtista. Mutta perunan käyttö bioetanolin raaka-aineena pitääs olla oikeen hyväkin idea, mutta siitä ei puhuta? Ohraa vain, tai sokerijurttia.
Peruna sopis oikeen hyvin karjatilan viljejykiertoon. Perunaa ei voi viljellä samalla lohkolla useaa vuotta peräjälkeen. Mutta jos on 4 vuotta nurmea, yksi vuosi perunaa, niin ei tarvita kasvitauti ruiskuja ollenkaa. Nurmi päätetään glyfosaatilla, syksyllä ajetaan karjanlantaa sen mitä eu sallii, ja jonku verran yli. Seuraava vuosi perunalla, ja korjuun hoitaisi keskusliikkeen kanssa sopimuksen tehnyt urakoitsia. Peruna ei tartte hyvää maata, toisin ku ohra ja sokeri juurikas. Satotasot huomattavasti paremmat ohraan verrattuna. Eli siis litraa etanolia/ha. Viljelykalustoa on saatavilla, vanhoja automaatti istutuskoneita on saatavilla, ja muu kalusto on jo muutenkin olemassa. Ja siemenperuna olisi jostain perunan lajittelupaikasta, missä ne liian pienet, muitkä ei kelpaa ruokaperunaksi, nii niitä käytettäs istutuksessa. Ja kasvinsuojelu olis va yks mcpa ruiskutus, millä niitettäs rikkakasvit. Karjatilalla ei ole mitään järkevää, taloudellista syytä tuottaa itse tarvitsemaansa rehuviljaa.
Yksi vaihtoehto olisi biokaasun tuotanto, joka sitten jalostettaisiin synteettiseksi bensiiniksi, dieseliksi ja voiteluaineiksi petrokemian laitoksissa.
On sitä ennenkin osattu; Germany's yearly synthetic fuel production reached more than 124,000 barrels per day from 25 plants ~ 6.5 million tons in 1944 (http://www.fe.doe.gov/aboutus/history/syntheticfuels_history.html).
http://en.wikipedia.org/wiki/Fischer-Tropsch_process
Peruna sopis oikeen hyvin karjatilan viljejykiertoon. Perunaa ei voi viljellä samalla lohkolla useaa vuotta peräjälkeen. Mutta jos on 4 vuotta nurmea, yksi vuosi perunaa, niin ei tarvita kasvitauti ruiskuja ollenkaa. Nurmi päätetään glyfosaatilla, syksyllä ajetaan karjanlantaa sen mitä eu sallii, ja jonku verran yli. Seuraava vuosi perunalla, ja korjuun hoitaisi keskusliikkeen kanssa sopimuksen tehnyt urakoitsia. Peruna ei tartte hyvää maata, toisin ku ohra ja sokeri juurikas. Satotasot huomattavasti paremmat ohraan verrattuna. Eli siis litraa etanolia/ha. Viljelykalustoa on saatavilla, vanhoja automaatti istutuskoneita on saatavilla, ja muu kalusto on jo muutenkin olemassa. Ja siemenperuna olisi jostain perunan lajittelupaikasta, missä ne liian pienet, muitkä ei kelpaa ruokaperunaksi, nii niitä käytettäs istutuksessa. Ja kasvinsuojelu olis va yks mcpa ruiskutus, millä niitettäs rikkakasvit. Karjatilalla ei ole mitään järkevää, taloudellista syytä tuottaa itse tarvitsemaansa rehuviljaa.
Yksi vaihtoehto olisi biokaasun tuotanto, joka sitten jalostettaisiin synteettiseksi bensiiniksi, dieseliksi ja voiteluaineiksi petrokemian laitoksissa.
On sitä ennenkin osattu; Germany's yearly synthetic fuel production reached more than 124,000 barrels per day from 25 plants ~ 6.5 million tons in 1944 (http://www.fe.doe.gov/aboutus/history/syntheticfuels_history.html).
http://en.wikipedia.org/wiki/Fischer-Tropsch_process
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiedät varmaan, että maatilan tuloista suurimman osan edelleenkin muodostaa erilaiset tuet sekä EU sta että kotimaasta.
Jos olet kuitannut pellosta kesantorahat, tai tuet rehuheinän viljelyyn tai muun aluetuen, niin keskusliikkeen urakoitsijan perunannosto kyseisellä alalla saattaa johtaa seuraamuksiin jotka nostaa pottuviinan hinnan tosi korkeaksi, ja sama asia se on rypsin ja ohrankin kanssa.
Joka on taasen oma tarinansa. Mitätuota, sadonkorjuu velvoite on, mutta mitä väliä sillä on, et kuka sen korjaa? Kaissitä nyt saa ilmatteksi lahjottaa sadon pelloiltansa, jos niin tykkää!
Öljy on vielä halpaa, jos sitä verrataan vaihtoehtoihin, jos otetaan kaikki siitä aiheutuvat kulut huomioon, ja otettas seki huomioon että sivutuotteilla on kaupallinen arvo.
Se on va kylmä tosiasia, että yksipuolista peltoviljelyä pitää välttää. Yksipuolistuminen, johon johtaa peltoenergian tuotanto vain yhdestä kasvista. Kaura ja nurmikasvit kestää monokulttuurin, mutta ei muut. Sokeriruokoplantaasit brasiliassa, ja palmuviljelmät tuolla jossain, joista saadaan palmuöljyä josta tehään biodieseliä.
Brasiliassa tuotetaan paljon sokeriruokoa ja sitä toimitetaan paljon. Euroopan n: 30 % etanolista valmistetaan juurikin tästä kasvista ja koska etanolin käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti niin Brasiliassa raivataan, joka päivä enemmän ja enemmän sademetsää mukaanlukien ihmiset ja heidän asumuksensa. Heidät ajetaan ghettoihin ilman työtä/rahaa/ruokaa ennen heillä oli maapala jota viljellä ja lautarakennus jossa asua nyt ei ole enää mitään.