Sulle ei koskaan tullut tietoon, että olin niin kamalan ihastunut suhun, että päivääkään ei mennyt , etten olisi sinua ajatellut ja öitäkin valvoin takiasi tuskissani. Nyt se kaikki tuntuu menneen ohitse, mutta vieläkin tunnen sen tunteen voiman itsessäni. Menetin itseni hallinnan kokonaan. Onneksi se on ohi ja en kuollut sinun takiasi. Hyvästi ihana ihastukseni lopultakin.
Sanonpa tämän
vielä...
544745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
jos tapaamme ja vietämme aikaa yhdessä???
mahdollista, ystävä haluaisin olla kovastikin.
siinä...
vietellä... ja vilkuilla... uh huh.... dressed in blue baby you make me sweeter than...
Niin se on ihana tunne kun tajuaa olevansa ELOSSA siitä huolimatta että hänet on menettäny. Ja että elämä jatkuu koska on elossa ja mitä tahansa ihanaa voi tapahtua.
Niin, et koskaan kertonut ihastuneesi minuun. Uskotko, että minulla oli täysin samat tuntemukset sinua kohtaan? En minäkään koskaan kertonut sinulle. Tuntui, että sinulla oli jo joku: en olisi ikinä uskaltanut nolata itseäni silmissäsi, en vaikka olisit ollut vapaa. Sinulla oli liian voimakas vaiktus minuun, kuten sanoit: menetin itseni hallinnan kokonaan. Ikävää, että meistä ei koskaan tullut mitään. En usko, että koskaan tulen kokemaan mitään samanlaista. Kauan se kesti, mutta ohi on. Joskus tulet mieleeni ja itsesdyytökset valtaavat mieleni. Mutta mennyt mikä mennyt. Hyvä, että sinullakin. Parhaimmat jatkot sinulle ja toivottavsti olet onnellinen sen kanssa, jonka vierellesi otit.
ketään..en tainut ottaa
mielessäni olit joka ikinen hetki. Silloinkin kun et ollut lähettyvillä. Näinäkin päivinä edelleen palaat mieleeni. Haluan, että tiedät sen. Ajattelin joskus, että mahdatko olla lainkaan edes ihastunut, itselläni kun tunteet olivat niin voimakkaat. Välillä ajattelin, että kyllä tässä jotain on... mutta sitten taas.. Koko sen ajan kyllä olin ihan vapaa (en sitä kyllä kai mitenkään tuonut esille) ja olen vieläkin. Sinäkin taisit olla.. Tiesitkö/ tunsitko sinä sitten minun tuntemukseni sinua kohtaan?
tunteet oli jotain enemmän kuin ihastumista!!! Olen vieläkin vapaa ja ajattelen sinua. Tunsin, että sullakin on tunteita mua kohtaan, mutta en ollut yhtään varma. Todellakaan susta ei saanut selvää...
Mikä minussa oli se jokin, joka sai sinut epävarmaksi tunteistani tai miksi et saanut selvää tunteistani?
vaihtelivat. Tai yhtenä hetkenä vaikutit kiinnostuneelta,katselit sillä tavalla, mutta taas yhtäkkiä vaikutitkin tosi viileältä. Muutenkin mulle tuli sellainen olo, että et oikeastaan halunnut jutella kanssani!
Nyt jälkeenpäin ajateltuna niin katseista kiinnostukseni vahvimmin oli nähtävissä. Ei rohkeutta.. paljon muuhun. Sanallisesti se ei ilmi osaltani tullut kun oikein mietin. Mieti vain kuinka paljon olisin halunnut jutella kanssasi syvemmin. Se oli se sinun vaikutuksesi minuun, tyhjensit ajatukseni, aloin varoa sanomisiani, lauseet muuttuivat muutamiksi sanoiksi. En siis tarkoituksella halunnut vaikuttaa viileältä. Jälkeenpäin naureskelin mielessäni minkä kuvan mahdoinkaan jälleen antaa itsestäni. Et itsekään kiinnostustasi tuonut esille suurin elein?
että satuin just tänne palstalle, kun olit vastannut. Katsos aavistan näköjään jotain...Niin, tiedän, että mä en osaa näyttää todellisia tunteitani myöskään hyvin. Mä pelkään sitä,miten suhtautuisit. Ja mun tapa osoittaa kiinnostus on ehkä just sellanen iloinen juttelu, mutta sekin sitten kaikkosi, kun olin vaistoavinaan susta, ettet olekaan kiinnostunut. Pelkään katsoa "sillä tavalla" koska pelkään myös sitä, että pelleilet mun kanssa ja haluatkin vain flirttailla. Olen sellaista kokenut.
Ja ei ollut edes ensimmäinen loistava ajoitus. Ei se kyllä ollut pelleilyä sinua kohtaan. Ei lainkaan. En voisi sellaista tehdä kenellekään, en loukata. Olen tällainen ja siitä piirtestä pidän. Mieti niitä hetkiä kun katseemme kohtasivat, enemmän oli niitä jännäntuntuisia, eikö.. kuin viileitä hetkiä. Vaaka kallistuu.. Olitko milloinkaan, lähimainkaan lähellä tehdä jotain konkreettista, sanoa jotain? Minä en olisi uskaltanut, pidin sinua niin ainutlaatuisena kuin kuu taivaalla.
lähellä sanoa...mutta en kunnolla pysynyt. Voi kun olisin sanonut. Mä ajattelen sua usein ja toivon, että meidän välillä tulis jotain tapahtumaan. En saa rauhaa muuten. Sä oot niin ihana! Pystyisitkö jatkossa tekemään asialle jotain;)
sun kirjoituksesi, se taidan vaan olla minä....jolle sun pitäis kirjoitella.
mä olen se oikea(n). Tiedän sen ja tiedän myös muuta meidän kahden välisestä jutusta. Sä olet ulkopuolinen!
LUULET!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!alkas tosissaan nyppimään. Kyllä mäkin sovin tohon kuvaan. Uskallatko sanoa minkä nimiselle puhut. Vai ootko ees nainen.
Sehän on vaan sitä itseään! Jos ihminen on tippaakaan ujo= juttu ei luista ihan heti, muiden kanssa voi jutella ihan mistä vain..
Yhden ainoan kerran minulla oli vahva tunne, että olit aikeissa sanoa jotain. Jäit paikallesi, mieteit jotain katsoen jonnekkin ja sitten se tilanne vain hälveni.. Mitä minä pystyisin tekemään? Jotain pientä ehkä. En tiedä. Entä sinä?
Missä tilanteessa ja milloin tuo tapahtui?
Mitä muka olisin voinut sanoa? En osaa tehdä tikusta asiaa... Mikset sinä tehnyt jotain?
olet sitä mieltä sulle mun pitäisi kirjoitella, mikä saa ajattelemaan niin?
olet todella tarkkaillut tätä ihastusta.
sitä tarkkailtua. Miksipä ei jos kiinnostaa. En tiedä huomaako sitä minusta ulospäin?
kiva kertoa se ihastuksellesi IRL ? Vaikkei mikään enää koskaan olisikaan mahdollista. Nyt hän voi vaan epäröidä tunteitasi. Selvitetyt tunteet poistaa väliltänne sen jännitteen, joka muuten elää turhaan. Se voi avata tien ystävyyteen tai vapautuneeseen tunteeseen :)
että me voitais jotenkin päästä hyviin tunteisiin... liian paljon.... aivan liian paljon.... on..
Enpä tiedä noko tuosta mitään hyötyä. Minulle on muutama tullut kertomaan vuosien ( jopa 15 vuoden) jälkeen, miten kauhean ihastuneita heolivat minuun. Ja arvatattavaa, minä mies en ollut huomannut yhtään mitään:/ Kaikki nämä vuodet sinkkuna...voi kuulkaas, joskus voi todellakin ottaa pattiin!
iinpä niin naiset. Jos jotain todella haluatte: tehkää se aloite.
haluatko sinä? Eihän me edes koskaan olla oikeestaan puhuttu "meistä" siinä mielessä. Se voisi olla puhdistava keskustelu. Haluaisin kuitenkin kuulla susta ystävänä ja pitää sinut sellaisena. Mutta hiukan surullinen olen jos et sitä halua... mutta ymmärrän kyllä.
se ihailu, tietty sit ottaa päähän jos muille tapahtuu jotain... se ottaa pattiin..
hiukan valheellista touhua... sitä paitsi mulla on kavereissakin tiukat kriteerit.. en tiedä täyttäisitkö niitä... luultavasti et. Ei mitään toivoa usko nyt.
koskaan ole ystäviä kavereita
sata ihailijaa.. ei onnistu...
jos sillä ei ole ollut mitään oletuksiakaan mun tuntemuksista, niin miksi kertoa. Sittenhän se varmaan ei enää ikinä olis luonnollinen mun seurassani.
kriteerit. Millälailla poikkeaisin niistä. Oisi kiva kuulla edes se, vaikka tämä juttu jäisikin tähän. :)
luulet ..ihailijoita tulisiko niitä
niin paljon ?? ei kyllä pidän jalat maassa
ihalijoita heheh
tyyppeihin... joista saa jotain irti... en sellasiin ku sä... en sellasiin jotka saa mut epävarmaks. En enää ikinä.
sä nyt keskustelet? Et ainakaan aloittajan.
sellaisiin tyyppeihin, jotka tykkää muhia silloin kuin tuntuu että siihen on tarvis :) Selvä juttu!!
sellainen kun mun muutkin kaverit.. eli vihaan sua... eli siis välit menee poikki... eli sellasia on mun kaverit.. vihamiehiä.... häviän niille...no other comments...
En ymmärrä mitä olen tehnyt...
mun pillin mukaan.... juuri näin..
tyyppi.... se vaan tekee mut hulluksi.
huomioon sen mitä itse olen mahdollisesti joskus kokenut?
on tapahtunu..........................................................................................................................................................................................................................................................................................................................mutta näin kuitenkin on, että en kelpaa.... ja tiedän että se kalvaa mua.... on nimittäin tyyppejä joille kelpaa ja joille ei kelpaa.... näin ne tyypitykset vaan säilyy läpi elämän muistissa...
että olen nainen ja olen vastaillut vain *aloittaja* merkillä. Kiistelkää vaan ihan rauhassa, jos helpottaa.
sanoit kuiteski.
Olisit sanonut sen jo heti alkuun, niin ei näitäkään viestejä olisi tullut näin montaa. Täällä vastaavat kun tuppaavat olemaan 90%:lla varmuudella naisia...
Niin, ja nimimerkin käyttäminenkin varmaan vois auttaa asiaa...
kuinka moni laittaa sen alotukseen onko mies vai nainen?? Kysynpä vaan. Aika harva sanoisin.Ja eipäs kukaan kysynyt, vaan vastauksia tuli vaik ei tiennyt sukupuolta. Ihmettelen.
Puhutaan kuolemista ja muista, mutta ei edes luuria käteen ylety ottamaan kaipuussa kieriskelyssään. Se vei valitettavsti pohjaa pakahduttavimmalta uskottavuudelta.
Polkumme sivuavat jatkossakin ja tunteetkin painottuvat tasoittumaan. Sen olemme ansainneet, toistemme läsnäolon, vailla tukehduttavia pakahtumisia.
nyt meni kyllä liian pitkälle..etkö vitseistä ole kuullut..
kuka olet, mut et tainnut tajuta sanomaa. Kuka menee soittamaan jollekin et *hei mä olen ihastunut suhun* ja odottaa tulosta. Sanoisin et aika harva. Pitää olla jollakin tasolla varma et tunne olis molemminpuolinen. Ja se * kuolemasta* puhe oli kuvaannollista, et sitäkään ymmärtänyt. Ja joo joudumme olemaan tekemisissä edelleen ja se ei minua haittaa todellakaan ja en tunne enää ahdistusta ja toivon et hänkään ei tuntisi. Pidän hänestä ihmisenä niin paljon.
mikä on näiden viestien tarkoitus. Tärkeintä on, että sanat tulevat ulos. Jäsentyvät lauseiksi, poistavat ahdistusta, vapauttavat tunteet. Tärkeää ei ole kenelle ne kirjoitetaan, miksi ja milloin vaan että ne tulevat kirjoitetuksi.
ja kuitenkin juuri niin tein jäämällä. Siksi halusin varmistaa. Jos vain olisit puhunut totta niin vähemmällä olisimme molemmat päässeet. En silti kadu päiväkään tehdystä ja koetusta - toivottavasti et sinäkään. Anteeksi, olin itsekäs kun taistelin vastaan eikä ylpeyteni antanut periksi luovuttaa. Etpä tosin sinäkään tainnut totuutta koskaan muille tunnustaa, mihin olen kai yhä pettynyt.
Hyvä jos ihastuksesi ja ahdistuksesi on poissa. Niin minunkin. Ehkä jonain päivänä pystymme puhumaan kasvotusten. Nyt se on vielä liikaa pyydetty.
Pidin myös sinusta ihmisenä ja varmasti se tunne vielä joskus palaa. Sitten kun viha ja suru on kokonaan poissa... Unelmat vaihtuu toisiin ja elämä jatkuu. Toivottavasti se antaa sinulle paljon.
--------------??????????????