nuoret ja lemmikit

itse sain muutama vuosi sitten oman kissan ja jopa psykiatrini sanoi että olen muuttunut paljon parempaan suuntaan, nyt olen voinut lopettaa käynnit siellä ja hyvin on mennyt. tiedän syyn olevan suureksi osaksi kissani. siitä saa niin paljon iloa kotona yksin ollessa ettei masennuskausia oikeen voi tulla. kyllä tuo katti vain on minulle elämäni tärkein asia, ei mikään muu ole auttanut minua niin paljon kuin tuo rakas karvakasa.

kannattaa ehdottomasti ottaa eläimet nuorisotoimintaan mukaan niin nuorten kuin myös eläintenkin takia. niin nuoret oppivat arvostamaan eläimiä ja niiden tärkeyttä. todella hieno ajatus ottaa eläimet mukaan toimintaan! :)

Meille hankittiin koira, kun olin jotain 9-vuotias. Se opetti paljon vastuuta, kun piti aina koulusta tultua mennä lenkittämään kaveria. Siitä on vuosien varrella ollut uskomattoman paljon iloa. Kun on ollut mieli maassa, niin sitä on voinut rutistaa ja se on aina kuunnellut ja ymmärtänyt. Vanhempieni eron jälkeen, kun olin 15-vuotias, koira jäi lähes täysin minun huolehdittavakseni äidin muutettua pois. Isä ei siihen osallistunut, joten itse piti aamulla ennen kouluun menoa ja heti koulun jälkeen lenkittää ja joskus keskellä yötäkin, jos tuli tarvis. Piti huolehtia ruuat, kynsien leikkuut, harjaukset ja leikkimiset. Myös päivittäisestä ulkoilusta koira piti hyvin huolen. Parempaa kaveria en voisi toivoa. Ehdottomasti koirani on opettanut minut paljon vastuuntuntoisemmaksi, kuin olisin ilman sitä tullut.

on todella paha paniikki häiriö ja pelkään melkein kaikkea ja saan ahdistus kohtauksia... otin kissan ja se on helpottanut elämääni suuresti kun ikinä ei ole pakko olla yksin

minulla on ihana kääpiöhamsteri ystävä hänen nimensä on Nuusku. (Vilu Familiina Mäc Nuusku) olemme kokeneen ainutlaatuisia hetkiä.kun tulen koulusta nuusku on odottamassa häkin ovella tai jos se ressukka on juossut myöhään yöhön juoksupyörässä niin kun huudan sitä nimeltä se kaivautuu ulos pesästään. sitten kehun sitä otan syliin ja annan herkku palan.loppu päivän se saa nukkua rauhassa ja tietty sen ajan kun olen koulussa illemmalla otan sen taas syliin ja aurinkoisena päivänä vien sen ruohikkoon ja tietty vahdin,ja touhuamme kaikkea muuta kivaa. harmi että' nämä pienet ystävämme elävät niin kovin lyhyen ajan. mutta onneksi minulle jää viellä karvaton kissamme Kasimir (Mag- Kasimir Perbetum Mobile) ja täysin valkoinen maatiais kisuli Rapsu ( Harmi Riesa Rapsu) Rakastan kaikkia näitä kolmea ihanaa ystävääni!