Kuinka saabi kestää ahtaamista? Ostin viime
viikolla 900i saabin johon on aikomus asentaa
turbo joka on kyllä vähän liian iso?? mutta
kuitenkin ajatus on asentaa se paikoilleen, mutta
kuinka suuria paineita vakio ruiskun alakerta
kestää. Koska rahallinen panostus tulee jäämään
todella vähäiseksi niin ei paljon hetkauta vaikka
se alakerta räjähtäisi tuhannen paskaks, pääasia
et pääsis edes kunnon testilenkille. Koko pirun
saabi maksoi 100mk huutokaupassa.
viikolla 900i saabin johon on aikomus asentaa
turbo joka on kyllä vähän liian iso?? mutta
kuitenkin ajatus on asentaa se paikoilleen, mutta
kuinka suuria paineita vakio ruiskun alakerta
kestää. Koska rahallinen panostus tulee jäämään
todella vähäiseksi niin ei paljon hetkauta vaikka
se alakerta räjähtäisi tuhannen paskaks, pääasia
et pääsis edes kunnon testilenkille. Koko pirun
saabi maksoi 100mk huutokaupassa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen jostain lukenut, että "tavallinen" Saab
kestäisi 1,5 barin ahtopaineen. Itse jäisin
kuitenkin noin 1,2-1,3 bariin, jos haluaisin ajaa
autollani pitempäänkin. Väittipä joku vielä
sellaistakin, että 1,8 barissa
alkavat "tavallisen Saabin" männät sulamaan!
Tiedä häntä, onko tuo väite sitten totta?
Suosittelisin, ettet nostaisi ahtopainetta yli
1,2 barin. Ja tottakai jos turbo on noin
viritelty, kannattaa käyttää autossa 98 oktaanin
bensiiniä saadaksesi parhaimman mahdollisen
suorituskyvyn.
Ja minähän luulin että 1bar olisi tiukassa, eihän
tässä ole sitten mitään hätää. Olisiko jollain
jotain vinkkiä hukkaportiksi, kun omistamassani
hevosen pään kokoisessa holsetissa ei ole sitä
kiinteänä mukana.
Tämmösen kokeilun ja virittelyn parantamiseksi
tee ryyppysuuttimeen sellainen ohjaus , että
täyskaasulla suutin on auki, niin riittää ainakin
tavara, ja ennen turboa olevaan putkeen voisi
pistää pissapojan suuttimen ja moottorin
painamaan sinne vettä , jos ei ole välijäähdytintä
Nämä molemmet auttaa koneen jäähtyvyyteen. Ja
ovat varsin halpoja keinoja
P.S Kerro sitten tuloksista
Mulla on kyllä turbon bensamääräjakaja. Jostain
ihmeen syystä se on kuusisylinterillisen
moottorin jakaja, mutta on peräisin
alkuperäisestä turbo saabista. Olisi mulla sitten
yksi cooleri tuolla tallin nurkassa, vain yksi
vika, nimittäin koko n. 80X100 mutta varmasti
riittää virtausta jos vaan saa sen johonkin
mahtumaan. Kerron varmasti kuinka käy.
Kotisivuiltamme voi ehkä löytyä joskus jopa
videota jos saadaan nakki kunnolla palamaan.
Kaks niistä reijista pitäis olla tulpattuna ja
niistä puuttuu jotain osiakin, mutta se kutosen
jakaja on muutenkin avarampi ja pitäs riittää
vakio suuttimilla johonkin reiluun 1 bar saakka.
Hukkaportin vois rakentaa itte auton
pakoventtiilistä istukkarenkaasta ja jostain
jousesta. Suunnittelin joskus moisen rakentamista
omaan 99 turboon, kalvon sijasta. Mutta auto
mätäni alta.
Löytys muuten vielä 99 turbon b-kone hiluineen,
koneella ajettu konerempan jälkeen n.30tkm.
Joo mulla on vähän saman kaltainen ajatus tosta
hukkaportista. Ainoalla erolla et ajattelin tehdä
siitä sähkötoimisen(nopeampi reagoimaan ja
tarkempi säätää). Eikä se niin hirveän vaikea ole
toteuttaa uskoisin että startin solenoidissa olisi
riittävästi voimaa venttiilin avaamiseen,ainakin
vipuvarrella. Sähköisen ohjauksen saissi varmaan
toteutettua kylmälaitteiden pressostaatilla
(säätöalue 0-2.5bar) ja kaiken lisäksi sen
painekytkimen saisi sijoitettua autoon sisälle,
jos vaikka joskus tulisi hetkellinen tarve saada
lisäpotkua=)
Ihan hyvä idea. Mää muistaakseni rakentelin
ajatusta vastaavanlaisesta. Puristuksia voisi
laskea nostamalla kantta, tekemällä välikappaleen
ja kaks kannentiivistettä, Vois kestää vähän
kauemmin. Tee muuten toinenkin venttiili hässäkkä
imusarjan paineiden purkamiseksi, kun nostat
kaasua, ettei aina lennä putket huitsin nevadaan.
Kunnon viritykset kunniaan...;o)
Niin jos muistan oikein, on
vapaastihengittävissä Saabeissa aina ollut todella
korkea puristussuhde 10:1 tai jopa 12:1.
Turbokäytössä olevissa autoissa on yleisin
(vakiot)8:1 ja todella korkeasti ahdetuissa(virit)
7,5:1 tai jopa 7:1.
On se ihme, jos ahtamaton Suabbi kestää edes 1,0
barin ahdon räjähtämättä silmille. Sitten pitää
ottaa huomioon bensan syöttö. Vaikka motti
kestäisi mitä painetta hyvänsä, se sulaa/räjähtää
siihen paikkaan, jos bensan saantia ei lisätä
dramaattisesti.
Overboost alueella eli 1,0 baria ja yli, pitää
olla jo reilu välijäähdytin.
Mutta ei muutakuin kokeilemaan, mitä kestää,
meneekö ensin kansipahvi, tuleeko kiertokanki
öljypohjasta läpi vai sulaako männät ensin.
Uusissa Saabeissa on 9,5 puristussuhde. Ja tiedän
moisia virityksiö tehtäneen muihinkin ns.
vakioautoihin ja kestänyt on( Huom.hetken).
Sitäpaitsi kestävyyden kannalta välijäähdytin ns.
huonontaa tilannetta, koska ilma on tiheempää
kylmänä ja sylinterin täytös on parempi.Lähtisin
itse alkuun hieman pienemmillä paineilla luulen,
että n.0,5 bar ylipaine tekee ns.
normaalipuristeiselle Saabille jo aika meisseliä.
Jos kuormitus ei ole kauheen pitkä saattaa kestää
kauankin
Muuten kirjoitit asiaa mutta paria kohtaa haluan
oikoa:
-IC vähentää nakutusherkkyyttä. Toki kylmää ilmaa
mahtuu enemmän, mutta vielä oleellisempaa on tuo
nakutusvastustuskyvyn paraneminen.
-Korkeapuristeisenkin turbokoneen voi tehdä
kestämään jos vain osaa. Nimim. kaverilla
omatekoinen turbovehje (ei saab) kympin
puristuksilla ja tuplatuilla tehoilla. Kestänyt
jo 15tkm ahkeraa arkikäyttöä. Ei tuon perusteella
tietenkään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä
kestävyydestä voi tehdä, mutta tuokin määrä on
satakertainen siihen mitä ymmärsin Santerin
aikovan.
Ensinnäkin korkeapuristeista turbotonta konetta ei
kannata ruveta ahtamaan. Sillä saa aikaan pelkkää
romua. Tietysti voi käyttää olemattomia ahtoja,
mutta mitä hyötyä siitä on? Puristukset ovat aivan
liian suuret (9,5:1), sillä turbon männät ovat
erilaiset. Jos haluaa leikkiä tosi isoilla
ahdoilla, on paras käyttää vanhan B-turbokoneen
mäntiä, jotka puristavat 7,2:1. Petroolisaabissa
on myös samat männät. APC-turbon männillä saadaan
8,5:1.
Turbon pakoventtiilit ovat natriumjäähdytteiset,
se on oikeastaan välttämättömyys, ettei lautaset
halkea.
Kun ahdot alkavat olla 1 barin paremmalla
puolella, täytyy keulalta löytyä jo intercooleri.
Vesisuihkutus cooleri se vasta on kuningas
homma, lisää happea ja säästää mäntiä.
Alakerta, siis kiertokanget ja kampura ovat samat
kaikissa. 16V koneessa voi noilla osilla käyttää
esim. 1,4 barin ahtoja ilman mitään
kestävyysongelmia.
Oikean turbokoneen lohkossa on valmis banjolähtö
turbon öljyputkelle ja vastaavasti reikä
paluuputkelle. Öljynsuodattimen jalassa on
sivukierto öljynjäähdyttimelle. Eli jos
vakiolohkon kanssa puuhastellaan, niin tästä tulee
pikkuaskaretta mukaan.
Eli kone kyllä kestää ahtoja, mutta kokoonpanon
pitää ensin vastata oikeaa turbokonetta, jota on
sitten vielä oikealla tavalla piristetty. Ja onhan
se tietysti mukavampaakin kun kone kestää
pitempään kuin sen 38 sekuntia.
Mutta nyt kyseessä on enemmänkin kokeilu
luontoinen tapaus, koska ostin 900i saabin
(100mk) ja kaikki turbon hilut löytyy(paitsi
hukkaportti jonka teen itse). Siis tarkoitus on
käydä penkissä koittamassa millaisen liuskan
vanhalla saabilla saa, aivan yks hailee vaikka se
räjähtäisi sinne testi rullille, jos vaan liuska
kertoo rehvastelua aiheuttavaa teho lukemaa. Jos
se räjähtää niin sitten minä vaihdan pellin alle
alkuperäisen turbon lohkon ja kannen ja muut
hilut, mut ensin vain ne tehon saavuttamisen
kannalta tärkeimmät. Jos jonkun mielestä tuntuu
aivan hullulta toiminnalta niin heille tiedoksi
että pitäähän sitä pojilla olla harrastuksia ettei
aivan mene juopotteluksi.
tarina kertoo, että saab testasi aikanaan
tuollaista vanhaa alakertaa pyörittämällä sitä
päiväkausia joku 550hv teholla. että se kestää.
puristukset on ruiskussa niin suuret, että männät
sulaa varmasti.
Tosin hyvin pienin askelin. Huomenna pitäisi saada
virta-avain, jonka jälkeen käydään jarrut
varmuudeksi läpi ja leimalle. Sen jälkeen aletaan
istuttamaan turbon hiluja koneeseen ja raivopäinen
paineiden nostelu.